Päästövähennyksiin on tehokkaita keinoja Helsingin seudulla

Helsingin seudulla liikenteen päästöjä pystyttäisiin vähentämään puoleen vuoteen 2030 mennessä monipuolisella keinovalikoimalla. Autokannan nopea uusiminen ja tiemaksujen käyttöönotto ovat tehokkaimpia keinoja.

Tänään julkaistu Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän ILMO-väliraportti tarjoaa kolme merkittävää polkua kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin. Työryhmän työn tavoitteena on saada liikenne hiilettömäksi vuoteen 2045 mennessä.

”Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti on tärkeä avaus siitä, millaisilla toimilla Suomessa konkreettisesti päästään vähentämään liikenteen päästöjä. Olemme päätyneet hyvin samanlaisiin tuloksiin Helsingin seudun Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL2019 –suunnittelutyössä. Ilmo-raportissa on lisäksi onnistuneesti otettu huomioon erilaisten toimintaympäristöjen, kuten kaupunkiseutujen ja maaseudun erilaiset tarpeet”, sanoo Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän jäsen, HSL:n osastonjohtaja Sini Puntanen.

Helsingin seutu on sitoutunut MAL 2019 –suunnittelutyössä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen puoleen seuraavan 12 vuoden aikana. Vähennys lasketaan vuoden 2005 päästötasosta. Helsingin seudun kunnat ovat sitoutuneet merkittäviin päästöleikkauksiin myös omissa kuntastrategioissaan.

”Helsingin seudun merkitys päästöjen vähentämisessä on suuri. Meillä on myös vaikuttavat ja konkreettiset keinot siihen tarjolla”, Sini Puntanen toteaa.

"Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteissuunnittelussa olemme pystyneet hiomaan yhteensopivan kokonaisuuden, jolla päästötavoite saavutetaan. Yhteinen suunnitelmaluonnos on viimeistelyvaiheessa", sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

Ilman tiemaksuja ja vähäpäästöisten autojen yleistymistä päästöt eivät vähene riittävästi

MAL 2019 -suunnittelussa on löydetty muutamia tehokkaita keinoja liikenteen päästöjen leikkaamiseksi sekä iso joukko pienempiä toimia.

Tehokkaasti Helsingin seudun päästöt saadaan vähentymään tiemaksujen käyttöönotolla. Tiemaksut vähentäisivät myös ruuhkautumista ja toisivat kaivattua lisärahaa liikenteen investointeihin ja palveluihin.

”Tiemaksujen tuotot pitää voida kohdistaa seudun liikennejärjestelmään, esimerkiksi joukkoliikenteen, pyöräliikenteen ja kävelyn olosuhteiden parantamiseen”, Puntanen sanoo.

Tiemaksujen avulla saadaan vähennettyä myös ruuhkia kasvavalla kaupunkiseudulla ja parannettua liikenteen toimivuutta.

”Samalla pitää varmistaa, etteivät maksut ole kohtuuttomia tienkäyttäjille ja että järjestelmä tukee ihmisten järkevää arjen liikkumista. Maksujen käyttöönotto lyhentäisi henkilöautojen, tavaraliikenteen ja joukkoliikenteen matka-aikoja jopa kymmenyksellä ja vähentäisi henkilövahinko-onnettomuuksia seudulla”, Puntanen sanoo.

Jotta tiemaksuja voidaan kokeilla, Suomeen tarvitaan tiemaksut mahdollistava lainsäädäntö.

Päästövähennyskeinona tiemaksu on tehokkain, jos alkuvaiheessa vapautetaan vähäpäästöiset ajoneuvot maksusta.

”Näin voidaan edistää myös vähäpäästöisten ajoneuvojen osuuden kasvua”, Puntanen sanoo.

Jotta päästöt saadaan alas, pitää Helsingin seudulla ihmisten liikkumiskäyttäytymisen lisäksi myös autokannan uudistua. Sähkö- ja vähäpäästöisten autojen osuuden voimakkaalla kasvattamisella saadaan leikattua myös merkittävästi päästöjä.

”Valtion tasolla tarvitaan keinoja, joilla tuetaan sähkö- ja vähäpäästöisten autojen hankintaa. Kuntien ja valtion vastuulla on yhdessä edistää latausinfran toteutusta, jotta sähköautoilu voisi yleistyä”, Puntanen toteaa.

Autokannan nopea uusiminen ja tiemaksujen käyttöönotto ovat tehokkaimmat keinot vähentää päästöjä Helsingin seudulla. Kuva: Lauri Eriksson / HSL

Kommentit

Kuljen työmatkani pyörällä tai pyörä/junayhdistelmällä. Autoa en omista enkä ole koskaan omistanutkaan.

Mutta Helsingin "viherkupla" lämmitetään halvalla kivihiilellä ja se näyttää "vihreillekin" mainiosti kelpaavan. Vihreäthän nimenomaan ovat aina neuvomassa maakuntien valitsemista ratkaisuista. Kansalaisten lentomatkailua pitäisi jotenkin myös rajoittaa ja HSL:kin voisi osallistua talkoisiin poistamalla saastuttavia busseja vilkkaimmista katukuiluista. Näistä voisi hyvin aloittaa eikä aina syyllistämällä heti autoilijoita.

Miksi julkisessa keskustelussa ja myös mm. päötöksenteossa suositaan sähköautoja eikä myönnetä faktoja? Totuus on että akkukäyttöiset sähköajoneuvot eivät juurikaan voita vastaavia bensa-ajoneuvoja todellisissa CO2-päästöissä. Miksi silti (akku)sähköajoneuvoja tuetaan?? Olisiko aika alkaa tukemaan niitä kulkuvälineitä jotka oikeasti vähentää päästöjä, esim. mopo(skootteri)t. Alla taustat faktoista.

Aina kuulee hirveätä hehkuttelua sähköautojen pienistä päästöistä, pienestä CO2-kuormasta. Ei tarvitse ottaa kuin vähän selvää asioista niin karu totuus paljastuu. Sähköautojen hehkuttelu on täyttä tuubaa, akuston tuottamisen CO2-ekvivalenssi on aivan hirveä. Pelkällä akuston tuottamisen CO2-ekvivalenssilla ajaa moposkootterilla 300-400tkm, kun taas akuston elinkaaari on vain 200tkm. Jopa jollain tyyliin perus Yariksella ajaa 100-130tkm pelkän sähköauton akuston CO2-ekvivalenssilla. Siihen päälle käytettävän sähkön aiheuttamat päästöt niin jopa Yaris pääsee lähelle sähköautoa CO2-ekvivalenssissa.

Taustafaktoja:

Itse käytän moposkootteria 12kk pk-seudulla. Mittaamani kulutuslukema on 1.8l/100km. Litium-pohjaisten akustojen tuotannon CO2-ekvivalenssi on 150-200kgCO2 per 1kWh akkukapasiteettia. Tesla Model S akku on 100kWh, eli Teslan akuston tuotannon CO2-ekvivalenssi on 15000-20000kgCO2. Tässä linkki ruotsalaisten tutkimusselvitykseen sähköautojen akustojen tuotannon päästöistä:

https://www.ivl.se/toppmeny/pressrum/pressmeddelanden/pressmeddelande---arkiv/2017-05-29-ny-rapport-belyser-klimatpaverkan-fran-produktionen-av-elbilsbatterier.html

Bensalitran polttaminen aiheuttaa CO2-päästöjä 2.3kgCO2. Netistä löydetyn datan mukaan bensan tuotanto lisää 20% tuota CO2-lukemaa, joten bensalitran ekvivalenssi on n. 2.8kgCO2/l. Moposkootterilla voi pelkän Teslan akun päästöillä ajaa:
15000kg/(2.8*1.8kg/100km) = 297000km
20000kg/(2.8*1.8kg/100km) = 396000km
Eli bensamoposkootteri pääsee 300-400tkm samoilla päästöillä kuin Teslan pelkkä akusto aiheuttaa. Tähän päälle Teslassa kulutetun sähkön aiheuttamat CO2-päästöt ja moposkootteri pääsisi Teslan CO2-päästöillä 500tkm. Sähköautojen akustojen elinikä on vain 200tkm, joten totuus on että samoilla päästöillä bensamoposkootteri pääsee 2.5-kertaisen matkan verrattuna Teslaan!

Mitenkäs ihan normaali pienikulutuksinen bensa-auto? Esim. Yaris vie sen 5.5l/100km taloudellisella ajolla, eli kolminkertaisen määrän verrattuna moposkootteriin. Helpolla laskutoimituksella Yaris siis pääsee 170tkm Teslan akun+sähköntuotannon päästöillä, missä taasen Teslan akuston elinkaari tulee päätökseen 200tkm kohdalla. Eli, edes bensa-auto ei juurikaan häviä Teslalle verrattaessa todellisia CO2-ekvivalensseja. Auto joka kuluttaa 4.5l/100km on päästöissä tasoissa Teslan kanssa!

Sähköautojen hehkuttelu, jopa Euroopan ja Suomen viranomaistahoihin ulottuneena, on ihan täyttä tuubaa. Lopettakaa jo se akullisten sähköajoneuvojen hehkuttelu, myöntäkää faktat, ja siirtykää eteenpäin, kiitos. Käsiensä pesu akuston tuotannon CO2-päästöistä on suoranaista kusetusta. Emme voi ajatella että Suomi aiheuttaa pienet päästöt jos jossain Aasiassa tulee ne todelliset suuret sähköauton päästöt akustoa tuotettaessa. Sähköajoneuvot ovat erinomaisia jos ne saavat sähkönsä suoraan sähköverkosta, niinkuin esimerkiksi metro, juna ja raitiovaunu. Akustot ovat sekä kalliita että suuripäästöisiä. Ihmiskunnan olisi aika unohtaa akkuajoneuvot, myöntää faktat ja siirtyä eteenpäin. Mutta, eihän tällainen onnistu näiltä itteensä joka paikassa korostavilta maailmanparantaja-hehkuttelijoilta. Heidät pitäisi saada nyt heti aisoihin, ja yhteiskunnan tasolla pitäisi luopua akkuajoneuvokeskustelusta.

Jos oikeasti haluat ympäristöystävällisyyttä ja väitökselle olevasi mukana ilmastonmuutostalkoissa haluat oikeasti faktoihin perustuvaa pohjaa, ala kulkemaan päivittäiset matkasi mopo(skootteri)lla. Tätä minä olen jo tehnyt lähes 10v. Todellinen päästöekvivalenssi per matkustaja on pienempi kuin keskimääräisellä matkustajalla joukkoliikenteessä! Tämä on totta ainakin keskimääräisellä paikallisbussilla maailmassa.

HSL, voisitteko ystävällisesti raportoida teidän arvioita HSL-joukkoliikenteen CO2-ekvivalensseista per matkustaja eri kulkuvälineillä?

Ja samaan aikaan kun Helsinki puuhaa tullimaksuja, HSL nostaa lippujen hinnat pilviin! Laskekaa hintoja, niin alkaa julkisten käyttäjiä olemaan enemmän. Tuo on nähty, että missä on halvat hinnat, sillä myös joukkoliikennettä käytetään. En ihmettele, että Espoolaiset hankkivat oman auton ja ajavat työmatkansa. Kuukudessa seutulippu maksaa jo yli 100 euroa ja hinnat senkun nousevat vyöhykkeiden tullessa voimaan ja paljon! Esim. Porvoolaiset maksavat Helsinkiin kuukaudessa noin 84 euroa, kun taas me maksamme 106,50€

Eikä kyse ole pelkästään lippujen hinnoista vaan myös matka-ajoista. Nyt suurin ongelma on täysin kelvottomasti suunnitellut liityntäyhteydet, joita ei edes yritetä ajattaa suoraan asuinalueelta nopeinta reittiä nopeimmin saavutettavissa olevalle raideliikenteen asemalle vaan niitä liityntäbusseja rullataan maisemareittejä pitkin monen monen asuinalueen läpoi. Silloin yhteydestä tulee niin hidas, että se on täysin käyttökelvoton. Ei ole mitenkään harvinainen tilanne pääkaupunkiseudulla, että parinkymmenen minuutin tai vajaan puolen tunnin automatka kestää vaihtoinen toista tuntia julkisilla. Se ei silloin surkean hitautensa takia ole käyttökelpoinen.

Julkisiin saataisiin lisää käyttäjiä, jos viimeinkin alettaisiin oikeasti panostaa yhteyden nopeuksiin. Siinä ei autoilijan kurjistaminen auta yhtään mitään. Se yhteyden nopeus on kuitenkin työssäkäyvälle yksi kaikkein tärkeimmistä asioista.

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.