Uudet vyöhykkeet: Kaupunkisuunnittelun näkökulma on ollut tiiviisti mukana vyöhykeuudistuksen suunnittelussa

Vyöhykeuudistus on yksi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen mullistavimmista muutoksista sitten vuoden 1986. Tuolloin Helsingin seudulle saatiin yhteinen seutulippu. Mutta miksi uudistus tehdään, ja miksi juuri nyt? HSL:n osastonjohtaja Mari Flink kertoo syistä muutoksen taustalla kaupungin kehittämisen näkökulmasta.

”Vyöhykeuudistus on ollut tuloillaan jo pitkään, vuodesta 2006 asti. Pääkaupunkiseudulla täytyy seurata sitä, miten ihmiset oikeasti liikkuvat. Yhä useamman alueen asukkaan elämässä kuntien rajat määrittävät vuosi vuodelta vähemmän liikkumista kodin, työpaikan tai harrastusten välillä”, Flink kertoo.

Yhä suurempi joukko alueen yli 1,2 miljoonasta asukkaasta liikkuu ahkerasti kuntarajojen yli. Tämä on vaikuttanut myös uusien vyöhykkeiden suunnitteluun. Esimerkiksi B-vyöhykkeellä olevan alueen merkitys pääkaupunkiseudun kasvulle kasvaa entisestään uudistuksen myötä.

”B-vyöhykkeelle syntyy useita kaupunkikeskittymiä. Uusien vyöhykkeiden myötä sinne pääsee peruslipun hinnalla sekä Helsingin ydinkeskustan A-vyöhykkeeltä että Espoon ja Vantaan reuna-alueita käsittävältä C-vyöhykkeeltä. Uskomme, että tämä kehittää alueen palveluja entisestään, tiivistää asumista ja luo lisää työpaikkoja”, Flink sanoo.

Joukkoliikennettä kehitetään jatkuvasti pääkaupunkiseudun muuttuessa

Vyöhykeuudistus on ollut pitkällinen prosessi – alkujaan sitä alettiin suunnitella jo vuonna 2006. Flink itse astui mukaan vuonna 2011.

”Seuraavaksi seuraamme sitä, miten matkustajavirrat muutoksen jälkeen kehittyvät. Sen pohjalta pystymme sitten optimoimaan ja sujuvoittamaan joukkoliikennettä edelleen. Vyöhykkeitä voidaan laajentaa myös uusiin kuntiin. Seuraavia uusia HSL-kuntia voisivat olla esimerkiksi Vihti ja Järvenpää, joiden joukkoliikennekäyttöä vyöhykemalli helpottaisi paljon. Esim. uusi BCD-lippu on hyvä tuote monille kehyskuntalaisille, joiden ei tarvitse matkustaa Helsingin niemelle asti”, Flink sanoo.

Kuulisimme mieluusti myös, millaisia odotuksia ja toiveita asukkailla on pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen osalta. Niitä voi toimittaa meille nettisivujemme kautta. Ajatuksia joukkoliikenteestä voi lähettää HSL:lle osoitteessa hsl.fi/palaute.

Lisätietoja vyöhykeuudistuksesta löytyy osoitteesta hsl.fi/uudetvyöhykkeet.

Kommentit

Jos kaupunkisuunnittelu oikeasti otettaisiin huomioon, pitäisi olla mahdollisuus yhden vyöhykkeen lippuun. Nyt kaupunkirakenteen hajautuminen saa yllykettä, kun on ihan sama esim. asuuko kaukana vai lähellä työpaikkaansa.

Yhden vyöhykkeen lippu kompensoisi paremmin myös raitiovaunulipun poistumista.

Mikä on edullisin/nopein tapa matkustaa Tikkurilan asemalta Leppävaaran asemalle vyöhykeuudistuksen jälkeen?

Edullisin reitti Tikkurilasta Leppävaaraan on I juna Huopalahteen ja sieltä EUYAL-junat Leppävaaraan. Matka-aika on noin 40–45 minuuttia ja se taittuu BC-lipulla.

Edullisesti pääsee myös busseilla 611&550, 611&553 tai 562&553, mutta aikaa kuluu noin 60–70 minuuttia.

Nopein reitti Tikkurilasta Leppävaaraan on DRZKNPT-junat Pasilaan ja sieltä EUYAL-junat Leppävaaraan. Matka-aika on noin 25–30 minuuttia ja siihen tarvitaan ABC-lippu.

Edullisen BC-matkan voi tehdä myös P-junalla Tikkurilasta Pukinmäkeen ja vaihto linjalle 553 Leppävaaraan. Kokonaismatka-aika 45-50 minuuttia.

Törkeää! Huonoista yhteyksistä joutuisin maksaa puolet enemmän Helsingin matkoista Pohjois-Espoolaisena kuin Etelä-Espoolaisena. Törkeää ja naurettavaa, joukkoliikenteen käyttö loppuu minulta kokonaan, kun vyöhykeuudistus tulee. Naurettavaa eriarvoistusta vaikka samassa kaupungissa asutaan!

Uudistus on erinomainen ja moni työmatkalainen kiittää. Kun nuo maisemalinjat saisi muutettua toimivammiksi esim. pidentämällä pysäkkien väliä varsinkin keskustan alueella. Matkaa hidastaa se, että bussit joutuvat jonottelemaan päästäkseen omalle pysäkilleen. Olisi paljon jouhevampaa, jos joka kadun kulmassa ei olisi pysäkkiä. Lähiöissä suositellaan kävelyä, tuokaa sama idea myös ytimeen eli vähemmän pysäkkejä enemmän kävelyä.

HSL jatkaa tiedottamisessaan samoilla linjoilla kuin tähänkin saakka. Ainoa kriteeri ja hyvä asia tuntuu olevan nykyisten kuntarajojen ylittävä matkustus, jolle pedataan parempia ehtoja.
Kokonaan halutaan vaieta siitä, että kuinka paljon kustannukset nousevat niille matkustajille, jotka eivät tarvitse tällaista kuntarajan ylittävää lippua kuin satunnaisesti ja ovat silloin valmiita maksamaan siitä extraa. Ilmeisen tarkoituksella unohdettu arvolipuilla matkustavat, jotka käyttävät julkista liikennettä varsin paljon, mutta joiden ei kuitenkaan kannata hankkia nk. kuukausilippua.
Eniten näitä matkustajia on Helsingissä, jo kaupungin asukasmäärän vuoksi. Raitiovaunun käyttäjien kustannukset nousevat yli 60 % ja metron, junan ja bussin käyttäjien maksut lähes 30 %. Iso osa näistä matkustajista on eläkeläisiä. HSL:n julistamaa tasa-arvoa liikenteessä tehdään nyt vahvasti helsinkiläisten kustannuksella.

HSL:n lippujen hinnoittelussa lähtökohtana on, että noin puolet HSL:n tuloista kertyy lipunmyynnistä ja puolet tulee jäsenkuntien verorahoistaan maksamista kuntaosuuksista. Jäsenkuntien kanssa on sovittu, ettei kuntaosuutta kasvateta. Kunkin jäsenkunnan kuntaosuus taas määräytyy sen mukaan, kuinka paljon kunnan asukkaat käyttävät joukkoliikennettä. Joukkoliikenteen käyttöä tutkitaan vuosittaisilla laskennoilla. Jatkossakaan helsinkiläiset eivät siis joudu maksamaan muiden kuntien joukkoliikenteen käyttöä. Helsinkiläiset saavat myös nauttia seudun parhaasta joukkoliikenteen tarjonnasta, jonka ylläpito vaatii myös eniten rahaa.

Nykyisten lippujen hintoja ei voi ihan suoraan verrata vyöhykelippujen hintoihin, sillä uuden AB- tai BC-lipun matkustusalue on paljon laajempi kuin nykyisen yhden kunnan sisäisen lipun. Erilaisia korotusprosentteja laskiessa kannattaa muistaa, ettei lippujen hintoihin tullut korotuksia vuoden 2018 alussa. Päinvastoin, mobiililipun hinta laski 2,90 eurosta 2,20 euroon. Ja toisaalta vyöhykelippujen tultua käyttöön monelle nykyiselle seutulipun käyttäjälle (=uusi ABC-lippu) riittää yli 40 prosenttia edullisempi AB- tai BC-lippu Tietenkin samaan aikaan on totta ja ikävää, että osalla oman lipun hinta nousee.

En nyt ihan menisi kaikilta osin allekirjoittamaan tätä, että kaupunkisuunnittelunäkökulma tai matkustajavirtoja olisi tässä näkökulmana kovin vahvasti hyödynnetty, kun katsoo sitä, miten vyöhykkeet on jaettu. Aika suoraviivaisesti pitkältä matkalta B ja C vyöhykkeiden raja on lyöty vain tuohon kehä III linjalle melko mekaanisen näköisesti ottamatta edes huomioon vaikkapa pieniä asuinalueita juuri kehän toisella puolella. Eikä myöskään liityntäparkkeja ole huomioitu.

Vyöhykkeiden rajat noudattelevat mm. liikenneväyliä, kuten Maisemamatkailija toteaakin. Lisäksi vyöhykerajojen määrittelyssä on otettu huomioon kuntien peruspalvelujen sijainti, vesistöt, metsäalueet ja peltoaukeat. Myös olemassa oleva joukkoliikenneverkosto, kuten metro Matinkylään, Vantaan Kehärata sekä runko- ja poikittaislinjastoa koskevat suunnitelmat ovat vaikuttaneet vyöhykerajojen sijoittamiseen. HSL:n jäsenkunnat ovat yhdessä sopineet, miten vyöhykerajat kunnissa sijoittuvat. Asiasta on käyty myös lausuntokierrokset jäsenkuntien hallinnossa.

Vyöhykerajoja voi tutkailla kartalla, joka löytyy hsl.fi:n Uudet vyöhykkeet -sivustolta: https://hslhrt.maps.arcgis.com/apps/View/index.html?appid=90726344e15546529c80a11701c3f710

Kuten on mainittu aiheen edellisen tekstin kommenteissa, ratkaisevassa asemassa onkin hinnat ja kannattaa ottaa huomioon, että Suomessa nykyinen inflaatio on 0.49%, joten suunniteltu 9.1% korotus kuukausilipun hintaan (54.70e -> 59.70e) on täysin kohtuuton.

Yksi sia jota uudistuksessa ei ole otettu huomion on se, että tällä hetkellä osa reittipäätöksistä tehdään nykyisten vyöhykerajojen mukaan, mutta kun rajat muuttuvat, nin reittejäkin pitäisi samalla uudistaa. Esimerkiksi Länsimäestä kuljetaan Myyrmäkeen Vantaan sisäisellä bussilla, koska lippu on Vantaan sisäinen, mutta nopein reitti nykyisillä linjoilla on Helsingin keskustan kautta, mikä vaatii seutulipun. Uudessa vyöhykesysteemissäkin meille tarjotaan samat linjat, vaikka mielekkäintä olisi tarjota nopea yhteys Länsimäestä kehäradalle, siis Tapanilaan tai Puistolaa. Puistolaan olisi varmaan nopein reitti. Nykyisin ei ole mitään toimivaan yhteyttä, edes vaihtoyhteyttä Länsimäestä Puistolaan, eikä kysyntääkään ole, koska nyt se vaatiiseutulipun. Mutta uudessa vyöhykesysteemissä se menisi BC-lipulla.
Katsokaapas nyt karttaa uudelleen myös täsät vinkkelistä!

Linjastosuunnittelua on voitu tehdä uusien vyöhykerajojen pohjalta jo jonkin aikaa, koska rajojen sijoittuminen on ollut selvillä uudistuksen valmistelun ajan. Esimerkkeinä voi mainita ainakin linjan 70T jatkamisen Tikkurilaan (numerolla 611), linjan 39 jatkamisen Malminkartanosta Myyrmäkeen ja tärkeimpänä tietysti runkolinjan 560.

Vyöhykeuudistus helpottaa Länsimäen ja Myyrmäen välistä matkustamista, koska samalla BC-lipulla matkan voi tehdä joko vaihdottomasti linjalla 572, bussista 562 Tikkurilassa junaan vaihtaen tai Mellunmäen kautta runkolinjalla 560. Nykyisin linjalla 560 tarvitaan seutulippu.

Linja 562 muuttuu vuonna 2020 runkolinjaksi 570, jolloin matka Länsimäen ja Tikkurilan välillä nopeutuu. Emme ole perustamassa uusia linjoja vyöhykeuudistuksen käyttöönoton yhteydessä, mutta uudistuksesta saatavien kokemusten perusteella muutokset linjoihin ovat toki mahdollisia tulevina vuosina.

Olen kuullut, että olette valmistelemassa opiskelija-alennuksen prosenttimäärän alennusta. Kuinka paljon jatkossa saa alennusta? Tämä on nimittäin pikku hiljaa viimeinen pisara tässä uudistuksessa. Lippujen hinnat nousevat taivaisiin ja ihmiset maksavat yhden raitiovaunupysäkin matkasta 2.80€ jatkossa. Haloo?! Jos vielä kausilipun hintoja nostetaan niille joille alennus on mahdollisuus, niin huhhuh. Teidän täytyisi muistaa se, että hinta ratkaisee loppujen lopuksi käyttävätkö ihmiset joukkoliikennettä tai eivät! Jos kustannukset nousevat niin kaupungilta enemmän tukea kuin, että varastetaan ihmisten lompakoista yhä enemmän rahaa.

Hei! Opiskelija-alennuksen prosentista ei ole vielä päätöstä. Kerromme asiasta heti, kun tietoa on saatavilla.

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.