Helsingin metropäätöksestä tulee 50 vuotta

Helsingin kaupunginvaltuusto teki aamuyöllä 8.5.1969 tuntikausien väittelyn jälkeen kauaskantoisen liikennepäätöksen. Pääkaupunkiin rakennettaisiin metro.

Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui 7.5.1969 kuuden aikaan illalla sähköisissä tunnelmissa. Valkoisen salin lehterit Aleksanterinkatu 16:ssa olivat yleisöä täynnä. Valtuuston esityslistalla oli kaupunginhallituksen ehdotus metron rakentamisesta Kampin ja Puotinharjun välille.  

Neljä kaupunginvaltuutettua oli tehnyt ensimmäisen aloitteen metron rakentamisesta Helsinkiin jo syksyllä 1955. Päättäjät olivat vääntäneet kättä metron tarpeellisuudesta koko 1960-luvun. Myös sanomalehtien mielipidepalstoilla oli taitettu peistä puolesta ja vastaan.  

Kannattajien mielestä metro oli välttämättömyys, sillä Helsingin väkiluku ja henkilöautojen määrä kasvoivat, joten osa liikenteestä oli siirrettävä maan alle. Vaikeiden liikennepulmien kanssa paini etenkin Itä-Helsinki, jonne oli noussut suuria lähiöitä, muun muassa Kontula ja Myllypuro. Lähiöiden ja keskustan väliä ajavat bussit kulkivat tupaten täynnä. Linja-autot seisoivat aamuin illoin ruuhkissa Uudella Porvoontiellä, nykyisellä Itäväylällä.  

Vastustajien mielestä metro oli kallis ja suuruudenhullu hanke Helsingin kokoiseen kaupunkiin.

Valtuusto aloitti metroväittelyn yhdeksän aikaan illalla. Seurasi sarja esityksiä, äänestyksiä, ryhmäkokouksia, puheita ja lisää puheita. Ratkaiseva äänestys alkoi 8.5. puolen neljän aikaan aamuyöllä. Äänet jakautuivat 49 metron rakentamisen puolesta ja 25 sitä vastaan.

Ensimmäinen metron rakentamisen räjähdys kantautui ilmoille kesäkuussa 1971, kun Hakaniemessä alkoi tunnelin louhinta. Poliittinen kädenvääntö metron ympärillä ei kuitenkaan lakannut, sillä kaupungin päättäjien metroa vastustava blokki karsi suunnittelun ja rakentamisen määrärahoja koko 1970-luvun, mikä hidasti radan ja tunneleiden valmistumista.  

Suosio yllätti HKL:n johdon

Metron matkustajaliikenne käynnistyi 13 vuotta rakentamispäätöksen jälkeen. Ensimmäinen juna Itäkeskuksesta Hakaniemeen lähti matkaan 1.6.1982 puoli kuuden aikaan aamulla. Virallisia avajaisia nauhanleikkauksineen vietettiin kesän koeliikenteen jälkeen 2.8.1982.

Itäisen Helsingin asukkaat kritisoivat metroa aluksi ankarasti siitä, että se vei heiltä suorat bussiyhteydet keskustaan. Helsinkiläiset kuitenkin huomasivat pian myös uuden kulkuvälineen hyvät puolet. Idän lähiöt ja kaupungin keskusta tulivat radan ansiosta entistä lähemmäksi toisiaan. Rautatientori oli vielä 1970-luvulla dieselinkäryinen bussisumppu, jossa jalankulkijat puikkelehtivat linja-autoja väistellen. Metro purki linja-autojen suman, kun Itä-Helsingin bussit eivät enää ajaneet keskustaan asti.    

Kun HKL julkaisi vuonna 1985 tutkimuksen, jossa matkustajat vertailivat eri joukkoliikennevälineitä, tulos yllätti jopa tutkimuksen teettäjän. Metrosta oli tullut helsinkiläisten suosituin kulkuväline etenkin nopeutensa ja täsmällisyytensä takia.


Metrotoimiston johtaja Unto Valtanen (vasemmalla) ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Veikko Järvinen esittelivät metrojunan  pienoismallia ennen kaupunginvaltuuston kokousta 7.5.1969.  Kuva: Lehtikuva Oy

Lue lisää metron varhaisvaiheista:

Metronsuunnittelutoimisto kaavaili aluksi lähellä maan pintaa kulkevaa rataa

Nuori kaupunginvaltuutettu äänesti metron rakentamisen puolesta