Helsingin seudun nuoret työikäiset käyttävät entistä enemmän kestäviä kulkutapoja

Helsingin seudun syksyn 2018 Liikkumistutkimus kertoo, että kestävien kulkutapojen käyttö yleistyi erityisesti 30–44-vuotiaiden joukossa vuoteen 2012 verrattuna. Tutkimuksen loppuraportti on juuri ilmestynyt.

Kävely ja pyöräily olivat syksyn 2018 Liikkumistutkimuksen mukaan entistä suositumpia kulkutapoja Helsingin seudulla. Tämän vuoksi kestävien kulkutapojen osuus Helsingin seudun asukkaiden matkoista kasvoi. Syksyllä 2018 kestävillä kulkutavoilla eli joukkoliikenteellä, pyöräillen tai kävellen tehtiin 60 prosenttia matkoista, kun syksyllä 2012 osuus oli 57 prosenttia. Kestävien kulkutapojen osuus kasvoi suurimmassa osassa Helsingin seudun kuntia.

Huomionarvoista on etenkin se, että seudun 30–44-vuotiaat asukkaat pyöräilivät enemmän ja autoilivat vähemmän kuin syksyllä 2012.  

”Ruuhkavuosiaan elävät työikäiset autoilevat tyypillisesti paljon, joten automatkojen väheneminen ja kestävien kulkutapojen käytön kasvu tässä ryhmässä on myönteinen yllätys”, tutkija Elina Brandt HSL:stä sanoo.  

Naiset käyttivät joukkoliikennettä ja tekivät kävelymatkoja enemmän kuin miehet. Miehet puolestaan autoilivat ja pyöräilivät ahkerammin kuin naiset. Kävely ja pyöräily yleistyivät sekä naisilla että miehillä.

Joukkoliikenne ja kävely yhteydessä toisiinsa

Eri kulkumuotojen yhdistäminen matkalla ei tutkimuksen mukaan ole kovin tavallista, sillä 81 prosenttia matkoista tehtiin vain yhdellä kulkutavalla. Joukkoliikennematkat sisälsivät useimmiten myös kävelyä, kun taas joukkoliikenteen yhdistäminen pyöräilyyn tai autoiluun oli harvinaisempaa.  

Helsingin seudun asukkaiden joukkoliikennematkoista 73 prosenttia tehtiin ilman vaihtoja. Tavallisin tapa vaihtaa oli siirtyä bussista metroon tai toisinpäin.  

Vastaajat myös arvioivat tekemiensä matkojen sujuvuutta. Kaikkein sujuvimpia olivat kävely- ja pyörämatkat.  

Matkalla kotiin  

Tutkimus selvitti myös matkojen alku- ja loppupäätä. Suurin osa matkoista alkoi kotoa ja koti oli myös yleisin määränpää. Toiseksi yleisin matkan alku- tai päätepiste oli ostos- tai asiointipaikka.  

Helsingin seudun asukkaat käyttivät matkoihin 82 minuutta ja kulkivat 24,5 kilometriä arkivuorokaudessa henkeä kohti. Matkojen keskipituus oli 7,1 kilometriä. Pääkaupunkiseudun asukkaiden matkat olivat keskimäärin lyhyempiä, 6,2 kilometriä, kuin kehyskuntien asukkaiden matkat, joiden keskipituus oli 10,3 kilometriä.  

Liikkumistutkimukseen sai kutsun noin 39 000 satunnaisesti väestörekisteristä valittua seitsemän vuotta täyttänyttä Helsingin seudun asukasta. Heistä lähes 11 000 osallistui tutkimukseen pitäen matkapäiväkirjaa liikkumisistaan yhden päivän ajan. Tulokset yleistettiin laajennuskertoimien avulla koskemaan kaikkia seudun asukkaita.

Tutkimuksen toteuttivat yhdessä HSL ja Helsingin seudun kunnat. Tutkimuskuntia olivat pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa sekä kehyskunnat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti.

Liikennetutkija Elina Brandt, HSL, puh.  040 504 2930, elina.brandt@hsl.fi

Erikoistutkija Pekka Räty, HSL, puh. 040 738 6559, pekka.raty@hsl.fi

Lue lisää: Liikkumistutkimuksen 2018 raportti kokonaisuudessaan

Liikkumistutkimuksen tuloksia kuvina (pdf)