11. blogi: Kiitokset Kehä I:n linjastotarkasteluun osallistumisesta!

Noin neljäsosa eli 700 kyselyyn vastanneista oli osallistunut jollain tavalla suunnitteluun ja vastasi tarkempiin kysymyksiin osallistumiskokemuksestaan. Näistä vastaajista noin kolme neljäsosaa koki saaneensa kertoa itselleen tärkeistä asioista, mutta vain noin 40 % koki voineensa vaikuttaa suunnittelun lopputulokseen ja 30 % koki, ettei tullut kuulluksi.

Liikkumiskyselyssä monet toivoivat suoraan Kehä I:stä pitkin päästä päähän kulkevaa linjaa. Kehälinjaa ei kuitenkaan toteuteta tämän suunnitelman myötä, mikä vaikuttaa varmasti kehälinjaa toivoneiden kokemukseen kuulluksi tulemisesta.

 

Noin 80 % vastanneista koki, että HSL on onnistunut kertomaan osallistumisen vaikutuksesta linjastosuunnitelmaan läpinäkyvästi ja ymmärtää perustelut linjastoratkaisulle, vaikka ratkaisu ei vastaisi omia toiveita.

Miellyttävimmiksi tavoiksi osallistua suunnitteluun koettiin olevan kyselyihin vastaaminen tietokoneella (67%) tai puhelimella (35%) sekä palautteen antaminen (23%). Muut osallistumisen tavat jakautuivat suhteellisen tasaisesti 3-12 % välillä.

Hei ja kiitos kommenteistanne!

 

Osallistumisenkokemus –kyselyn tehtävänä on ollut kerätä tietoa suunnitteluun osallistuneiden kokemuksista koskien osallistamisen tapoja ja menetelmiä.

Kyselyn tarkoituksena ei ollut enää kerätä tietoa koskien itse suunnittelua tai linjastoa. Kyselyn tuloksia käytetään osallistamisen kehittämiseen kuten kyselyjen, työpajojen ja viestinnän parantamiseen.

Kyselyn avovastausten kehityskohteet koskivat suurimmilta osin viestintää ja viestinnänkanavien käyttöä, kuten suoraviestinnän lisäämistä. Lisäksi huoli vaikuttavuuden puutteesta nousi esiin.

Näihin tulemme tarttumaan tulevaisuudessa ja kiinnitämme vielä tarkemmin huomiota osallistumisen vaikuttavuuden parantamiseen ja viestintään sekä tulemme aktiivisemmin kysymään osallistumisen kokemuksia, jotta pystymme kehittämään osallistamista ja seuraamaan kokemusten muutosta.

Tulemme myös tulevaisuudessa vielä selkeämmin viestimään mitä osallistumiskokemuksen kartoittamisella tarkoitetaan.

Kehä I:n linjastoprojektissa esitetyt kaksi linjastoluonnosta (A ja B) pohjautuvat suunnittelun alussa asukkailta kerättyihin tarpeisiin ja toiveisiin. Näitä kahta vaihtoehtoa oli mahdollisuus kommentoida ja arvioida linjastoehdotuskyselyssä alkukeväästä.

Kyselyn sekä muiden aineistojen tulosten pohjalta päädyttiin toteutettavaan suunnitelmaan (vaihtoehto A).

Kehä I:n suuntainen suora linja ei toteudu tässä hankkeessa, koska:

• Ehdotus A (toteutettava suunnitelma) sai linjastoehdotuskyselyssä hieman korkeamman keskiarvosanan kuin B (Kehälinja) (Keskiarvosanat: A: 3,06 vs. B: 2,85).

• Joukkoliikennettä Kehä I:llä nykyisin käyttävät kannattivat ehdotusta A.
  
  
• A:ssa joukkoliikenteen palvelutaso ei arkisin muuttuisi ja linjan 54 viikonloppuliikenne parantaisi joukkoliikennepalvelua linjan palvelualueella.
  
  
• Kehälinjan eli ehdotuksen B potentiaalia joukkoliikenteen käytön ja lipputulojen kasvattamiseen ei pystytty vielä todentamaan riittävällä tasolla.
  
  
• Ehdotus B vähentäisi kyselyn perusteella joukkoliikenteen käyttöä enemmän kuin ehdotus A.
  
  
• Linjastoehdotus B:n joukkoliikenteen palvelutasoa heikentävät vaikutukset kohdistuisivat ensisijaisesti Kehä I:llä nykyisin joukkoliikennettä käyttäviin. B heikentäisi joukkoliikenteen palvelutasoa etenkin Pitäjänmäen, Valimon ja Lassilan alueilla sekä em. alueiden ja Kehä I:n itäpään välillä tehtävillä matkoilla.
  
  
• Joukkoliikenteen uusien käyttäjien houkuttelu aktiivisiksi käyttäjiksi on haastavampaa, kuin olemassa olevien käyttäjien säilyttäminen, minkä takia olemassa olevilla käyttäjillä oli hieman enemmän painoarvoa kyselyn analyysissä.
  
  

Kehälinjan toteuttamismahdollisuudet yleisesti tai sen esteet:

• Kehälinjan eli ehdotuksen B potentiaalia joukkoliikenteen käytön ja lipputulojen kasvattamiseen ei pystytty vielä todentamaan riittävällä tasolla.
  
  
• Liikennemallianalyysin perusteella linjastoehdotus B lisäisi joukkoliikenteen käyttöä hieman enemmän kuin ehdotus A. Liikennemalli ei kuitenkaan osaa huomioida myös asiakasymmärryksessä korostuneita Kehä I:n liikenneympäristön erityispiirteitä, kuten liikenteen melua, pysäkkiympäristöjen epämiellyttävyyttä ja kävely-yhteyksien laatua.
  
  
• Liikennemallin antamaa arviota matkustajamäärän kasvusta pidettiin tästä syystä ylimitoitettuna suhteessa ehdotuksessa B linjastoon suunniteltuihin muutoksiin.
  
  
• Kehälinja olisi heikentänyt nykyisten joukkoliikennekäyttäjien palvelutasoa nykytilanteeseen verrattuna. Nämä heikentävät vaikutukset nähtiin toistaiseksi varmempina, kuin linjan toteuttamisesta mahdollisesti saatavat hyödyt. Kehälinjan tarve ja sen potentiaali on kuitenkin selkeästi tunnistettu ja kehälinjan toteuttamisen mahdollisuuksia voidaan tutkia tulevaisuudessa.
  
  

 

• Kehä I:n bussilinjasto on tällä hetkellä seudun parhaiten pärjääviä linjoja, mistä johtuen linjoja ei tulla muuttamaan ilman tarkkaa jatkotarkastelua, etenkin käyttäjäpotentiaalin näkökulmasta.
  
  

 

• Kehä I:n on palvelualueena liikenneympäristön kannalta hieman tavanomaisesta poikkeava ja linjan potentiaali ei todellisuudessa toteutuisi automaattisesti liikennemallin esittämällä tavalla liikenneympäristön ominaisuuksien vuoksi.
  
  

 

• Useimmilla matkoilla kehälinja palvelisi matkustajaa osan matkasta ja linjalle/linjalta vaihdettaisiin. Vaihtaminen Kehä I:n ympäristössä on nykytilanteessa ajoittain toimivaa, mutta useilla liittymäalueilla vaihtaminen on hankalaa tai epämiellyttävää esimerkiksi pysäkkien etäisyyksien, yhteyksien sekä ympäristön epäviihtyisyyden vuoksi.