Rihtniemi: Pisara ja muut raidehankkeet ovat tulevaisuuden joukkoliikenteen selkäranka

HSL:n liikenteen tulevaisuutta luotsaava Matkalla tulevaisuuteen –kampanja on kerännyt tähän mennessä useita satoja tuhansia katsojia eri kanavissa. Tuomas Enbusken isännöimä viisiosainen ohjelmasarja käynnistyi helmikuussa, ja sen aihepiiri käsittelee laajasti mm. kaupunkisuunnittelua, asumista, liikkumista, työn tulevaisuutta ja teknologian kehittymistä. Sarjan viimeisessä jaksossa Enbuske haastattelee HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemeä liikenteen tulevaisuudesta. Kaikki sarjan ohjelmat ovat katsottavissa osoitteessa www.matkallatulevaisuuteen.fi.

Enbuske haastatteli talk show –vieraiden lisäksi HSL:n toimitusjohtajaa Suvi Rihtniemeä siitä, millaisia ajatuksia hänellä on liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen kehittämisestä. Rihtniemen haastattelun voit katsoa täältä:http://matkallatulevaisuuteen.fi/jaksot/jakso-6/. Lisäksi kaikki leikkaamattomat, noin 45 minuutin mittaiset jaksot julkaistaan tällä viikolla Matkalla tulevaisuuteen -sivustolla.

”Itselleni jäi keskusteluista mieleen hämmentävät tulevaisuuden visiot siitä, että liikkuisimme sukkulassa 1200 kilometrin tuntivauhdilla Helsingistä Lahteen, Turkuun ja Tampereelle. Ne tuntuvat tänä päivänä kaukaisilta visioilta, mutta voivat varmasti olla joskus totta. Jos tällainen kehityssuunta jatkuu, niin Etelä-Suomesta tulee yhtenäinen talousalue, jossa kaikki kaupungit ovat entistä lähempänä toisiaan. Tällaisia ratkaisuja pitää miettiä. Tai kolmiota Helsinki-Tampere-Turku, joka on Suomen voimakkaimmin kehittyvä alue”, Rihtniemi sanoo.

Tällä hetkellä Helsingin seudulla tehdään noin 3,3 miljoonaa matkaa päivässä, josta noin miljoona joukkoliikenteen kyydissä. HSL:n ennuste on, että vuonna 2050 seudulla tehdään jo 5,7 miljoonaa matkaa päivässä.

”Tämä vaatii joukkoliikenteeltä paljon uusia raidehankkeita. Ensi kesänä käynnistyy Kehärata ja sitten Länsimetro. Toivottavasti sen jälkeen Pisararata tulee helpottamaan pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä ja samalla kaukojunaliikennettä. Lisäksi tarvitaan metron jatkoa itään Sipooseen”, Rihtniemi sanoo.

HSL:n toimitusjohtaja uskoo, että vuonna 2050 Helsingin seutu on huomattavasti tiiviimmin rakennettu kuin nyt ja silti täältä löytyvät hyvät virkistysalueet. Työpaikat ja palvelut ovat lähellä, jolloin päivittäinen liikkumistarve muutoin kuin kävellen tai pyöräillen on mahdollisimman pieni.

”Suuret joukot liikkuvat edelleen raiteilla ja lisäksi voi olla sähköautoja ja robottiautoja. Ne eivät kuitenkaan ole ratkaisu liikkumiseen vaan mukava lisä. Bussit ja raiteet ovat tuolloin edelleen se tärkein liikkumismuoto, mutta bussit kulkevat kyllä jollain muulla kuin fossiilisilla polttoaineilla”, Rihtniemi sanoo.

Yhteenlaskettuna HSL on tavoittanut Matkalla tulevaisuuteen –kampanjalla tähän mennessä käytännössä kaikki pääkaupunkiseudulla asuvat ihmiset. Kampanjakokonaisuus jatkuu koko vuoden ajan HSL:n eri sisällöissä kuten Kehäradan ja Vantaan linjastouudistusten lanseerauksissa. Rihtniemen mielestä luvut kertovat siitä, että ihmiset ovat erittäin kiinnostuneita liikkumisen tulevaisuudesta ja siitä, millaisia palveluita HSL aikoo matkustajille tarjota tulevaisuudessa.

 

Lisätietoja:       Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja, HSL, p. 0505658884 ja viestintä- ja markkinointijohtaja Mari Flink, p. 0407150440.
Linkki Suvi Rihtniemen haastatteluun Matkalla Tulevaisuuteen sivustolla: http://matkallatulevaisuuteen.fi/jaksot/jakso-6/

 

 

Kommentit

Toivottavasti Pisara-rata ei tule ikinä. Muuallakin Suomessa on ihmisiä ja elämää ja teitä, joihin tarvitaan rahaa kipeästi ja nopeammin kuin Pisara-rataan

Et selvästi taida ihan tuntea tilannetta. Pisararata hyödyttäisi päivittäin useita satoja tuhansia ihmisiä, kun taas vaikkapa Itä-Suomessa puuhailtu yhtä lailla kallis Luumäki-Imatra -kaksoisraide vain joitakin tuhansia. Junaliikenne myöhästelee päivittäin - Helsingin päärautatieaseman ruuhkaisuuden vuoksi yhden junan minuutinkin myöhästyminen vaikuttaa muiden junien kulkuun. Jos taas vaihteet hajoavat, mikä tapahtuu useita kertoja vuodessa, koko Helsingin junaliikenne lamaantuu ja täten vaikuttaa koko loppupäivän muunkin Suomen junaliikenteeseen.

Mielestäni on turhaa tukea pienempiä ja vähemmän hyödyttäviä hankkeita vain sen takia, että ne ovat maaseudulla. Pisararata helpottaisi suoraan minun ja satojen tuhansien muiden lähijunamatkustajien elämään erittäin positiivisesti, ja välillisesti siitä olisi hyötyä kaikille Suomen junamatkustajille. En näe tarpeeksi järkevää syytä, miksi tätä pitää vastustaa. Toisin kuin muu Suomi, Helsingin alue on onnistunut pitämään itsensä kasvavana, ja kehittymistä pitää tukea.

On hyvä, että Helsinki kasvaa mutta Suomi ei pärjää pelkällä Helsingin alueen kasvulla. Maakunnissa on paljon tehtaita ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta olisi äärimmäisen tärkeää, että esim. tiet maakunnissa tehtaiden lähellä olisivat siinä kunnossa, että niitä pitkin saisi lähtemään tavaraa maailmalle. Jotta saataisiin investointeja on pidettävä huoli, että myös raskas liikenne on huomioitu kaikessa suunnittelussa ja teiden kunnossapito on oikealla tasolla. Suomen talouden tilanne on äärimmäisen heikko ja toivoisin, että päättäjät tukevat niitä hankkeita, jotka tukevat viennin edistämistä. Ja Helsingin seudun tilanteeseen vaikuttaa myös paljon se miten paljon tehdään investointeja, jotka useimmiten tuleva maakuntiin. Ei taida Helsinkiin montaa tehdasta nousta. Jos meillä on rahaa tähän kaikkeen myös Pisara rataan niin voidaan toki toteuttaa kaikki.

Tunnen asian hyvin ja mielipiteeni ei asiasta muutu. HSL voisi kuunnella miltä tuntuu kun Kehäradan takia työmatkat muuttuvat 3:n vaihdon suoritukseksi entisen suoran yhteyden myötä. Aika monelle kävi, näin yhteyksiä huononnetaan reippaasti, kaikki eivät hyödy Kehäradasta yhtään muuta kuin, että arjen toiminta huononee.

Tunnen asian hyvin ja mielipiteeni ei asiasta muutu. HSL voisi kuunnella miltä tuntuu kun Kehäradan takia työmatkat muuttuvat 3:n vaihdon suoritukseksi entisen suoran yhteyden myötä. Aika monelle kävi, näin yhteyksiä huononnetaan reippaasti, kaikki eivät hyödy Kehäradasta yhtään muuta kuin, että arjen toiminta huononee.

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.