HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma 2018-2020: runkolinjoja, digitaalisia palveluja ja junaliikenteen kilpailutusta

Yhä useampi HSL-alueen joukkoliikennematka tehdään lähivuosina tiheästi liikennöitävillä runkolinjoilla. Lippujen ja palveluiden digitalisointi jatkuu ja lähijunaliikenteen kilpailuttaminen alkaa.

HSL-alueen joukkoliikenteen runkoverkko vahvistuu lähivuosina, kun metroliikenne Espooseen käynnistyy ja HSL avaa uusia runkobussilinjoja. Pikaraitiotie 550 Itäkeskuksesta Keilaniemeen on tarkoitus avata liikenteelle 2020-luvulla.

HSL:n tärkeä tavoite lähivuosina on luoda digitaalisia palveluja, jotka tukevat joukkoliikenteen käyttöä. Kehitystyötä tehdään käyttäjälähtöisesti, joten asiakkaat ovat mukana palveluiden suunnittelusta lähtien.

Liikkumispalvelujen uusien toimintamallien testaamiseksi perustetaan HSL Idea Lab, jossa työstetään HSL:n palveluvalikoimaa ja haetaan toimintamalleja kuntayhtymän rooliksi Maas (Mobility as service) -kentässä.

Matkalippujen hinnoittelu ja myynti uudistuvat. HSL ottaa vuonna 2018 käyttöön uuden hinnoittelumallin, joka perustuu kuntarajoista riippumattomiin vyöhykkeisiin. Yhä suurempi osa lipuista ostetaan jatkossa mobiilisti tai verkossa, kun matkakortin nettilataus tulee käyttöön ja matkapuhelimella voi ostaa entistä useampia lipputyyppejä.

HSL järjestää vuosina 2018-2020 lähijunaliikenteestä ensimmäisen tarjouskilpailunsa. Uusi liikennöintisopimus astuu voimaan kesäkuussa 2021.

HSL jatkaa toimiaan kestävän liikenteen edistämiseksi. Tavoitteena on saada joukkoliikenne lähes päästöttömäksi vuoteen 2025 mennessä, mikä edellyttää muun muassa sähköbussien ja uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämistä. HSL:n välitavoitteena on, että 90 prosenttia sen tilaamasta bussiliikenteestä kulkisi biopolttoaineella vuoden 2019 loppuun mennessä.

HSL-alue laajenee heti suunnitelmakauden alussa, sillä Tuusula ja Siuntio liittyvät kuntayhtymään 1.1.2018. HSL on aloittanut uusien jäsenkuntien linjastojen suunnittelun.


HSL:n talousarvio 2018

HSL arvioi toimintatulojensa olevan 718,3 milj. euroa vuonna 2018, mikä ennakoi 7,7 prosentin nousua edelliseen vuoteen. Lipputulot muodostavat ensi vuonna 50,7 prosenttia HSL:n toimintatuloista. HSL arvioi lipputulojen kasvavan vajaat kaksi prosenttia vuodesta 2017.

Jäsenkunnat maksavat HSL:lle kuntaosuuksina ne menot, joita ei voida kattaa lipputuloilla tai muilla tuloilla. Kuntaosuudet ovat vuonna 2018 yhteensä 337,8 milj. euroa, 47 prosenttia HSL:n toimintatuloista.

Valtion maksaman suurten kaupunkien joukkoliikennetuen määräksi vuosina 2018–2020 HSL arvioi 4,9 milj. euroa, mikä vastaa vajaata prosenttia HSL:n toimintatuloista.

HSL:n toimintamenot vuonna 2018 ovat yhteensä 722,9 milj. euroa. Menot kasvavat 10,4 prosenttia vuodesta 2017. Suurin menoerä, 511,1 milj. euroa, ovat joukkoliikenteen operointikustannukset. 

HSL maksaa jäsenkunnille korvausta niiden omistaman joukkoliikenneinfran käytöstä. Infrakorvaukset ovat 141,5 milj. euroa vuonna 2018.

HSL:n investointimenot ovat 22,9 milj. euroa vuonna 2018. Suurimmat investoinnit, yhteensä noin 11 miljoonaa euroa, HSL tekee mobiili- ja verkkopalveluiden sekä asiakkuuden ja  myynnin sovellusten kehittämisen.

Kommentit

"Pikaraitiotie 550 Itäkeskuksesta Keilaniemeen on tarkoitus avata liikenteelle vuonna 2021." Linja tulee siis ilmeisesti pikaratikkanakin säilyttämään vanhan tutun linjanumeron, eikö niin?

Millä tavoin sähköbussien käyttämää energiaa tuotetaan? Raideliikenne kulkee ilmeisesti uusiutuvilla energialähteillä?

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.