Bussikaluston laatu koheni syksyllä 2017, raideliikenteen kalustossa hieman kevättä enemmän puutteita

HSL:n syksyn 2017 laatututkimuksessa bussikalusto oli kevättä paremmassa kunnossa: tarkastetusta kalustosta 65 % oli hyvässä kunnossa, eikä siitä löytynyt poikkeamia HSL:n laatukriteereistä. Keväällä vastaava prosenttiluku oli 59. Myös pitkällä aikavälillä bussikaluston laatu on parantunut. Suurimpana syynä on kaluston uudistuminen: vuodesta 2011 vuoteen 2016 bussikaluston keski-ikä on laskenut 7,2 vuodesta 5,5 vuoteen.

Metro- ja raitiovaunukaluston laatu on hieman laskenut keväästä 2017. Tutkitusta metrokalustosta 74 % ja raitiovaunuista 69 % oli hyvässä kunnossa. Keväällä vastaava luku metrolla oli 70 % ja ratikoilla 73 %. Metrokalustosta oli siis syksyllä hyvässä kunnossa kevättä hieman suurempi osuus, mutta toisaalta kalusto, josta löytyi vikoja, sisälsi niitä kevättä enemmän, joten kokonaisuutena metrokaluston kunto heikkeni hieman. Vikoja oli ikkunoissa, sisäseinissä ja tukitangoissa. Raitiovaunuissa oli eniten erilaisia lattian ja portaiden vikoja kuten töhryjä ja viallisia lattiavaloja.

Myös junakaluston laatu oli hieman heikentynyt. Ensimmäisen kerran HSL tutki sitä keväällä 2016. Syksyllä 66 % tutkitusta kalustosta sisälsi yhden tai useamman laatupoikkeaman. Luku kuulostaa suurelta muuhun kalustoon verrattuna, mutta junakaluston tutkittava yksikkö on pinta-alaltaan suurempi ja tutkittavia laatutekijöitä on enemmän kuin muissa kulkuvälineissä, minkä vuoksi lähijunista löytyy aina enemmän laatupoikkeamia kuin muista liikennevälineistä. Eniten ongelmia junissa on istuinten siisteydessä.

HSL tutkii kaluston laatua kahteen otteeseen vuosittain

HSL tutkii joukkoliikennekaluston laatua havainnointitutkimuksella kahden tutkimusjakson ajan vuosittain. Kummallakin tutkimuskaudella tutkitaan yhteensä lähes 4 000 bussin, raitiovaunun, metrojunan ja lähijunayksikön siisteys ja kunto. Syksyn 2017 havainnoista 74 % on bussiliikenteestä, 7 % raitioliikenteestä, 7 % junayksiköistä ja 12 % metroliikenteestä. Eri liikennemuotojen tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia, sillä tutkittavat ominaisuudet ja tutkittavien asioiden määrä ovat eri kulkuvälineissä erilaisia.

Kaluston laadunvalvonnan tavoitteena on parantaa matkustamisen laatua. Lisäksi tutkimuksen tuloksia hyödynnetään liikennöitsijöille maksettavien laatubonusten ja heiltä perittävien laatusanktioiden määrittelyssä sekä kaluston laadun parantamisessa. Kaluston laatututkimukset aloitettiin vuonna 2012, minkä jälkeen asiakkaiden tyytyväisyys joukkoliikennevälineiden siisteyteen on parantunut