HSL:n vahvuuksia BEST-kaupunkien keskiarvoon verrattuna olivat erityisesti joukkoliikenneuskollisuus (HSL 76 %, BEST 61 %) ja rahalle saatu vastine (HSL 50 %, BEST 40 %). Myös tyytyväisyys joukkoliikenteen luotettavuuteen (HSL 78 %, BEST 69 %) sekä yksittäisenä kysymyksenä istumapaikan saaminen kulkuneuvossa (HSL 85 %, BEST 66 %) erottuivat vertailussa edukseen.
HSL:n tulokset kehittyivät monilta osin positiiviseen suuntaan edelliseen vuoteen verrattuna. Tutkimukseen vastanneet olivat neljä prosenttiyksikköä tyytyväisempiä siihen, miten joukkoliikenne antoi heidän rahoilleen vastinetta. Tyytyväisyys kasvoi edellisvuodesta hieman myös joukkoliikenteen luotettavuuteen, matkustusmukavuuteen, näkemykseen yhteiskunnallisesta merkityksestä ja joukkoliikenneuskollisuuteen.
”Uskomme, että viime vuonna HSL-alueella toteutetut uudistukset, kuten suositun mobiililipun kehittäminen sekä raitioliikenteen linjastouudistus ovat vaikuttaneet joukkoliikenteen käyttökokemuksiin ja mielikuviin positiivisesti”, ryhmäpäällikkö Marko Vihervuori sanoo.
BEST-keskiarvoa vähemmän tyytyväisiä HSL-alueen asukkaat olivat henkilökunnan käyttäytymiseen ja tiedonantokykyyn (HSL 64 %, BEST 69 %). Tiedonsaantiin oltiin aiempaa tyytymättömämpiä ja erityisesti bussimatkustajien tyytyväisyys viestintään liikenteen häiriötilanteissa notkahti. Näihin vaikuttivat todennäköisesti pidempiaikaiset häiriöt LIJ-asennusten siirtymävaiheessa sekä lipunmyynnin lopettaminen lähijunissa.
Taustatietoa Best-tutkimuksesta (*Benchmarking in European Service of Public Transport)
BEST-kyselytutkimus tehtiin kaikissa HSL:n jäsenkunnissa, joissa kyselyyn vastasi yhteensä 2 014 asukasta. Vastanneista 30 % käyttää HSL-alueen joukkoliikennettä päivittäin tai lähes päivittäin, 26 % muutaman kerran viikossa, 26 % muutaman kerran kuussa ja 17 % harvemmin kuin kuukausittain tai ei koskaan. Vastaukset on tilastollisesti laajennettu kuvaamaan HSL-alueen väestöä. Vuodesta 2013 lähtien aineisto on kerätty pääosin nettipaneelilla.