Helsingin seudun linjoille tulee 30 uutta täyssähköbussia

Espoon Leppävaaran ja Keravan bussilinjoilla tehdään maanantaina 12.8. Suomen ennätys, sillä sähköbusseja lähtee kerralla liikenteeseen enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Pohjolan Liikenteen hankkimat autot ovat ensimmäiset täyssähköbussit, jotka tulevat Helsingin seudulla käyttöön sen vuoksi, että HSL edellytti niitä kilpailuttamisehdoissaan.

Sähköinen bussiliikenne ottaa Helsingin seudulla mittavan harppauksen eteenpäin, kun Pohjolan Liikenne ryhtyy 12.8. kuljettamaan matkustajia 30 uudella täyssähköbussilla Espoon Leppävaaran ja Keravan HSL-linjoilla. Busseista 20 kulkee Leppävaarassa ja kymmenen Keravalla.

”On hienoa, että saamme yhtiönä olla raivaamassa tietä kokonaan uudelle kaupunkiliikenteen tasolle. Sähköbussit ovat erinomainen kehitysaskel kohti entistä miellyttävämpää ja ympäristöystävällisempää joukkoliikennettä”, Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko sanoo.  

Sähköbusseja ei ole koskaan aiemmin otettu Suomessa käyttöön samalla kertaa yhtä paljon.  Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun HSL edellytti linjoja kilpailuttaessaan sähköbussien käyttöönottoa. Pohjolan Liikenteen hankinta yllätti bussiliikenteen tilaajan myönteisesti.

”HSL:n vaatimus oli, että kilpailussa mukana oleville Leppävaaran linjoille tulisi vähintään viisi sähköbussia, mutta autoja tulee kuusinkertaisesti”, HSL:n Joukkoliikenne-osaston johtaja Tero Anttila kertoo.

Hiilidioksidipäästöt vähenevät viidellä miljoonalla kilolla vuodessa

Sähköbussit vastaavat hyvin kaupunkiliikenteen tarpeita. Ne ovat ympäristöystävällisiä, sillä ne eivät tuota lainkaan lähipäästöjä, esimerkiksi typen oksideja. Sähköbussit kuluttavat energiaa 75 prosenttia vähemmän kuin dieselillä kulkevat linja-autot. Sähkö, jolla Pohjolan Liikenteen bussit kulkevat, on tuotettu vesivoimalla. Hiljainen ääni ja tasainen kulku tekevät matkanteosta miellyttävää.   

”Kaikkien tulisi tehdä oma voitavansa ilmastotalkoissa”, Alanko toteaa. ”Joukkoliikenteen suosiminen on jo itsessään ekoteko, mutta kun liikennöinti tapahtuu sähköbusseilla, on ympäristövaikutus vieläkin merkittävämpi. Näiden 30 bussin käyttöönoton myötä esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä jää syntymättä viisi miljoonaa kiloa vuodessa.”

HSL:n tavoitteena on 400 sähköbussia vuonna 2025

”Sähköbussit tukevat erinomaisesti HSL:n strategiaa, jossa kestävä kehitys, ympäristöystävällisyys ja päästöttömyys ovat keskeisellä sijalla”, Tero Anttila kertoo. ”HSL:n tilaamassa liikenteessä kulkee Pohjolan Liikenteen hankintojen jälkeen yhteensä 42 sähköbussia. Tavoitteemme on se, että Helsingin seudulla kulkisi 400 sähköbussia vuonna 2025.”

Sähköbussifaktoja:
•    Leppävaarassa sähköbusseilla liikennöidään eniten linjoilla 203, 224, 227, 215, 239 ja 236.
•    Keravalla sähköbusseja näkee eniten linjoilla 641, 738, 972, 973, 975, 976, 978, 985.
•    Bussien valmistaja on kiinalainen Yutong Bus, jonka sähköbusseja on käytössä muun muassa Islannissa, Tanskassa ja Englannissa.
•    Bussit perusladataan Pohjolan Liikenteen varikoilla yöllä ja latausta täydennetään tarvittaessa päivän aikana.
•    Yhdellä latauksella voidaan ajaa jopa 300 km.
•    Diesel-moottorin, vaihdelaatikon ja päästöyksikön sijasta busseissa on vain pienikokoinen sähkömoottori.

Yutong-sähköbussi
Kuva: Pohjolan Liikenne

Kommentit

Olen ehdottomasti sähköbussien kannalla. Valitettavaa on kuitenkin se, että näissä busseissa on mielettömän vähän istumapaikkoja. Olen kuullut, että syy on painavissa akuissa joten penkkejä oli vähennettävä. Nämä sopinevat tällaisille lyhyehköille linjoilla mutta jos jotain pitkiä linjoja aletaan liikennöidä sähköbusseilla niin kyllä niihin pitää saada vähintään se määrä istumapaikkoja kuin dieselbusseissakin. Eikös suunnitelma ole esim. linjojen 14 ja 18 ja 39 sähköistämisestä?

Sähköistäminen on hyvä asia. Oli se tekniikka pikalataus tai koko päivän kestävä akku. Jotenkin vain epäilen, että pikalausta käyttävä tekniikka on vähemmän kestävää, koska nopea lautaus kuitenkin kuormittaa tekniikkaa (akkuja mm) vähemmän. Toisaalta, kun akkujen pitää kestää koko päivän, niin niitä on enemmän ja bussit painavampia. Tästä seuraa enemmäne energian kulutusta. Muistan vielä kun vielä olin pikkupoika, niin viimeistä trolley- bussilinjaa ajettiin alas (numeroa en muista). Miksi Helsingissä trolley busseista ylipäätään luovuttiin. Niin oli (on?) kuitekin vielä käytössä maailmalla.

Trolllikoita tosiaan kulki Helsingissä linjalla 14 vuosina 1949-1974. Syy lopettamiseen oli se, että 1970-luvulle tultaessa kalusto olisi jo kulunutta ja ajojohtoverkkokin olisi kaivannut perusteellista remonttia. Uudelleen trollikat palasivat vuosiksi 1979-1985 samalle linjalle. Helsingin kaupunki kuitenkin laski, että johdinbussin kulut olivat korkeammat kuin dieselauton, eikä johdinautoja ole näkynyt Helsingin liikenteessä sittemmin. 2010-luvun vaihteessa niiden paluuta tosin pohdittiin, mutta hanke raukesi.

Onko jossakin olemassa dkumentaatiota miten tällaiseen kerran päivässä ladattavaan malliin on päädytty. En ollenkaan väitä olevani niin viisas, että osaisin sanoa sen olevan paras, huonoin tai jotakin siltä väliltä.

OLen nähnyt pohdintoja, joissa tällaisten hyvin raskaiden akkujen sijaan olisi ultrakevyet akut ja osa matkasta olisikin trolley-liikennettä, jossa käyttövoima tulisi kaapeleista ja samalla niitä kevyitä akkuja ladattaisiin. Siinä mallissa kadut, joilla kulkee useita linjoja, olisi kaapeloitu ja siltä kaldulta poiketessa voima tulisi akusta. Auton rakenne olisi kevyt, energiaa ei kuluisi niin paljon massiivisen akun kuljettamiseen.

Sitten on ainakin tämän nyt valitun ja trolley-mallin välissä vielä päätepysäkeillä ladattavat akut. Kohtuullisen pienet akut, mutta latausasemia pitäisi rakentaa moneen paikkaan.

Toivon, että näitä asioita on aidosti pohdittu ja tämä jättiakkujen kuljettaminen on havaittu parhaaksi luonnolle ja järkevimmäksi taloudellisesti.

Korostan vielä, että en ole asiantuntija. Olen liikkeellä luonnon puolesta. Niin, maksanhan minä verojakin.

Tässä vaiheessa voi sanoa vain sen, että molemmissa latausmalleissa, joita Helsingin seudun busseissa on käytössä, on hyvät puolenssa mutta myös ongelmansa, jotka vielä odottavat ratkaisuaan. Päätepysäkeillä tapahtuva pikalataus edellyttää sitä, että niille rakennetaan latausinfraa, ja hintaahan sellaisellekin rakentamiselle tulee. HSL on toistaiseksi varautunut molempiin tekniikoihin, ja kukapa tietää, kun akkuteknolgia kehittyy, minkälaisia akkujen ja kaapeleiden hybridejä tulevaisuudessa teillä vielä nähdään.

 

Hyvä, mutta toivottavaa olisi, että näitä hiljaisia ja puhtaampia busseja saataisiin liikenteeseen vieläkin nopeampaan tahtiin, kuin nyt. Varsinkin, että vanhimmat meluisat bussit poistuisivat liikenteeltä niin pian kuin mahdollista. HSL:n alueella on aivan valtava määrä busseja, jos suurin osa tällä hetkellä kulkee dieselillä, ei voida sanoa, että HSL:n liikenne olisi erityisen puhdas.
Olisikin mielenkiintoista saada enemmän tietoa HSL:n bussiliikenteen päästöistä. Joka tapauksessa positiivista, että sähköbusseja on tulossa lisää, ja toivottavasti vastaisuudessa vielä nopeampaan tahtiin.

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.