HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma 2020–2022: parempi asiakaskokemus, vahvempi runkoverkko, kestävämpiä kulkutapoja

HSL panostaa tulevina vuosina asiakaskokemuksen parantamiseen, entistä vahvempaan joukkoliikenteen runkoverkkoon ja kestävien kulkutapojen kasvuun.

HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma 2020–2022 kertoo, mitä HSL aikoo tehdä seuraavien vuosien aikana. Suunnitelma on tiivistetty kuuteen päätavoitteeseen.

HSL:n hallitus päätti tiistaina kokouksessaan 29.10. esittää HSL:n yhtiökokoukselle toiminta- ja taloussuunnitelman 2020–2022 hyväksymistä. Yhtiökokous päättää asiasta 26. marraskuuta.

Päätavoitteet, ja miten niihin päästään

  1. Kehitämme runkoverkkoihin perustuvaa joukkoliikennettä asiakastarpeet huomioiden

Jotta joukkoliikenne olisi helpompaa ja houkuttelevampaa, sen pitää olla selkeää. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelun ytimen muodostavat runkoyhteydet – esimerkiksi junat, metro ja tiheästi kulkevat bussilinjat. Näitä yhteyksiä täydentävät liityntälinjat.

Tavoitteen saavuttamiseksi HSL panostaa linjastosuunnittelun laatuun ja lisäksi kehittää sen asiakasvuorovaikutusta. Lisäksi muun muassa metro- ja junaliikennettä varaudutaan lisäämään nykyisestä.

  1. Selkeytämme hinnoittelua ja sujuvoitamme palveluitamme helpottaaksemme asiakkaiden matkantekoa

HSL pyrkii siihen, että lipputuotteet ja valikoima olisivat eri kanavissa mahdollisimman yhdenmukaisia. Lisäksi HSL aikoo tulevina vuosina panostaa matkojen maksamisen helpottamiseen.

HSL myös seuraa vuonna 2019 tehdyn vyöhykeuudistuksen vaikutuksia lipunmyyntiin ja lipputuloihin edelleen tarkasti.

  1. Kasvatamme kestävän liikkumisen kulkutapaosuutta ja vaikutamme kestävään liikennepolitiikkaan

HSL hillitsee ilmastonmuutosta sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä: HSL pyrkii siihen, että vuonna 2025 joukkoliikenne on lähes päästötöntä, ja pidemmällä aikavälillä HSL suunnittelee seudulle yhä toimivampaa liikennejärjestelmää. Lisäksi HSL valvoo Helsingin seudun etujen toteutumista valtakunnallisessa 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

  1. Olemme mukana luomassa toimivaa joukkoliikenteen ekosysteemiä

Joukkoliikenteen ekosysteemiin kuuluvat kaikki ne osaset, joita joukkoliikenne tarvitsee toimiakseen: liikennevälineet, niiden säilytyspaikat, kiskot, tiet ja monet muut asiat. Tulevina vuosina HSL:n liikenteeseen tarvitaan muun muassa uusia varikoita ja sähköbussien latauspaikkoja, ja HSL on mukana suunnittelemassa ja edistämässä molempien käyttöönottoa.

  1. Keräämme ja hyödynnämme matkustustietoa monipuolisesti, jotta palvelisimme asiakkaitamme entistä paremmin

HSL aikoo vuodesta 2020 alkaen parantaa matkustajatilastointiaan. Paremman datan perusteella HSL voi kehittää liikennettä entistä paremmaksi.

  1. Olemme aktiivinen toimija kehittyvässä liikennepalvelukentässä

Liikennepalvelut ovat viime vuosina uudistuneet, ja kehityksen voi odottaa jatkuvan tulevaisuudessa. Tästä syystä HSL kehittää palveluitaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa: vuonna 2019 HSL on pilotoinut sähköpotkulautoja ja kutsukyytipalvelua, ja tulevaisuudessa uusia liikennepalveluita kehitetään edelleen osana HSL:n toimintaa. Lisäksi HSL panostaa edelleen avoimiin rajapintoihin: niin lipunmyynnissä kuin esimerkiksi reittitiedoissa.

Vuoden 2020 talousarvio

Vuodelle 2020 arvioidaan seuraavaa:

  • Toimintatulot ovat 755 miljoonaa euroa, mikä on 0,6 prosenttia enemmän kuin vuoden 2019 ennusteessa
  • Lipputulot ovat 391 miljoonaa euroa, mikä on 1,2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2019 ennusteessa.
  • Ne menot, joita ei voida kattaa lipputuloilla tai muilla tuloilla, katetaan jäsenkuntien maksamilla kuntaosuuksilla. Kuntaosuuksien ennakoidaan olevan 345 miljoonaa euroa, eli 45,7 prosenttia HSL:n toimintatuloista.
  • HSL:n toimintamenot ovat 759 miljoonaa euroa, mikä on 3,2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2019 ennusteessa.
  • Toimintamenoista suurimman osan muodostavat joukkoliikenteen operointikustannukset: 541 miljoonaa euroa, eli 71,2 prosenttia kaikista toimintamenoista.

HSL:n juna Helsingin päärautatieasemalla

Kommentit

Runkolinjat, ylipitkät hitaat runkolinjat lisäävät ainostaan matkustajien vaihtoja. Ei kukaan halua vaihdollisia yhteyksiä. Junat liikkuvat jo nyt heikosti, erittäin alttiita liikennehäiriöille kuten ratikatkin. On järjetöntä tehdä esim: kehä3 sisäpuolisista matkoista runkolinjojen kautta vaihdollisia. Kunhan saisitte edes lupaamanne nettilatauksen toimimaan sekä mobiililipun sellaiseksi ,että nykyisin oleva pummilla matkustaminen ei kannata enään ko. lipulla

Tähän liittyen, hiukan kyllä huvitti tuo tiedote "Näin käytät HSL-korttia, kun vaihdat kulkuvälineestä toiseen" - jota ei tietenkään saa kommentoida, koska jollakulla saattaisi olla kriittistä sanottavaa.

Runkolinjojen runsas käyttö aiheuttaa nimittäin runsaasti vaihtoja (en ole varma onko tätä HSL:ssä hoksattu), ja vaihtaminen pitkän matkan loppupäässä tarkoittaa sitä, että lipun on oltava vielä silloin voimassa. Mistä päästäänkin näppärästi vaihtoaikoihin, jotka ovat nykyään jossain hölmön ja surkuhupaisan välimaastossa. Ei ole kummoinenkaan vaiva löytää esim. matkaa, joka onnistuu nopeiten ABC-lipulla, mutta ei ole suoritettavissa yhdellä ABC-lipulla. Saati sitten matkaa, johon riittäisi BC-lippu, mutta matkan keston puolesta edes yhden ABCD-lipun vaihtoaika ei riittäisi.

Mikä siis olisi "oikea" tapa toimia? Laskea taulukkolaskennan kanssa etukäteen optimilippuvalikoima matkalle?

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.