Pysäköintipaikan muuttaminen joukkoliikenne-eduksi säästää rahaa

Liikkumisen kustannukset syntyvät monista virroista. Maksuton pysäköintipaikka on autoilijoille tarjottava merkittävä etu, jonka kokonaiskustannukset ovat usein piilossa.

”Pelkät pysäköintipaikan kunnossapitokustannukset ovat noin 350 euroa vuodessa. Pysäköintiedun arvo on 1 500 euroa, kun huomioidaan tontin arvo, rakentamiskustannukset ja ylläpitokustannukset. Tämä on tällä erää autoilijoille verotonta tuloa”, sanoo Tampereen yliopiston uudistuvan liikenteen tenure track -professori Heikki Liimatainen.

Pysäköintiedun hinnalla työnantaja voisi tarjota joukkoliikennelipun koko HSL-alueelle vuodeksi.

Usein sysäys tarkastella eri liikkumismuotojen tukia tulee työntekijöiltä, jotka toivovat tasapuolista kohtelua.

”Työmatkaliikkumisen etujärjestelmällä voisi tukea tasapuolisesti kaikilla kulkumuodoilla liikkuvia. Esimerkiksi niin, että työntekijä saa valita palkan päälle HSL-kausilipun, joka kattaa oman kodin ja työpaikan välisen matkan, tai sitten pysäköintipaikan tai työsuhdepyörän”, HSL:n asiakasvastaava Anna Ruskovaara sanoo.

Maksullinen pysäköinti vähentää autoilua 

Espoon kaupunki tarjoaa työntekijöilleen 10 euron joukkoliikenne-edun kuukausittain ja maksuttoman pysäköinnin.  Vuonna 2019 kaupungin Tekniikantie 15:n toimipisteessä selvitettiin, voisiko 780 työntekijän liikkumiseen käytettyjä rahoja kohdentaa toisin.

Mobinet Oy laski, millainen vaihtoehtoinen malli kannustaisi henkilöstöä suosimaan kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikennettä tai uusia liikkumispalveluja yksityisautoilun sijaan.
”Tasapuolisemmassa liikkumistuen mallissa kaikille halukkaille tarjotun työsuhdematkalipun arvo korotettiin 20 euroon. Oletus oli, että edun käyttöaste säilyisi ennallaan”, sanoo Helena Kyrki, joka toimii projektipäällikkönä Kestävä liikkuminen osana Espoo-tarinaa eli KESTO-hankkeessa.

Autopysäköinnin tuki rajattiin 20-50 euroon tai puoleen pysäköintipaikan todellisista kustannuksista. Autoilevan työntekijän maksettavaksi jäi toinen puoli.
Osa sosiaalitilojen kustannuksista jyvitettiin mukaan pyöräpysäköinnin laskennallisiin kuluihin. Uutena ehdotuksena tuli kuukausittainen 10 euron huolto- ja varuste-etu pyöräilijöille.

”Mallin laskettiin vähentävän automatkoja 20 prosenttia. Joukkoliikennematkojen arvioitiin kasvavan 23 prosenttia ja pyörämatkojen 36 prosenttia.”
Muutoksilla laskettiin säästettävän 56 000 euroa vuodessa, koska pysäköintitarve vähenee. Mallin käyttöönotosta ei ole toistaiseksi tehty päätöstä. 

Työhyvinvointi rakentaa mainetta

Työmatkaetu on toimiva ratkaisu myös silloin, kun yrityksen käytössä oleva pysäköintitila alkaa ruuhkautua tai paikkoja ei riitä kaikille.

Kun Telia Finland muutti uuteen toimipisteeseen Pasilan Triplaan, se vähensi merkittävästi pysäköintipaikkojaan. Pysäköinnistä tehtiin maksullista päivittäisen käytön mukaan, kertoo Fiksusti töihin -tilaisuudessa joulukuussa 2019 puhunut People & Culture Manager Dennis Fagerström.

Samalla pk-seudun henkilöstölle rakennettiin pyöräilyä tukevia palveluita ja julkisen liikenteen tukea, joka kannusti käyttämään joukkoliikennettä satunnaisestikin.
Hyvinvoiva, tyytyväinen henkilöstö ja ilmastoteot rakentavat myös vastuullisen yrityksen mainetta.

Suuryritysjohtajista 81 prosenttia pitää yhteiskuntavastuuta yhtenä tärkeimmistä syistä tarttua ilmastotoimiin, käy ilmi maaliskuussa julkaistusta, suuryrityksille tehdystä Ilmassa ristivetoa -kyselystä.

Tehtyjen ilmastotekojen keinovalikoimassa liikkumisen osuus on kolmanneksi suurin.

Kun yksityisautoilu vähenee, vähenevät myös hiilidioksidipäästöt. Katso tästä miten Keva onnistui. Linkki videoon