HSL-alueella asuvista työssäkäyvistä 61 % tekisi mieluiten hybridityötä ja 76 % toivoisi tukea työmatkoihin
Lähi- vai etätyö? Kysymys on väärä.
Tuore tutkimuksemme osoittaa, että suurin osa HSL-alueen työssäkäyvistä valitsisi mieluiten molemmat. Tulevaisuuden työ perustuu joustavaan hybridimalliin, ei vastakkainasetteluun.
Työntekopaikkaan, työmatkoihin ja liikkumisen tukemiseen kohdistuvat odotukset ovat muuttuneet. Nyt on oikea hetki muodostaa hybridityön malli, joka tekee arjesta sujuvaa ja mielekästä niin työnantajalle kuin työntekijällekin.
Yleiskuva
Tutkimuksen selkein johtopäätös on se, että tulevaisuuden työ on monipaikkaista niissä tapauksissa, joissa työtehtävät eivät edellytä kokoaikaista läsnäoloa.
Työntekijöiden ja työnantajien välisten odotusten yhteensovittaminen on tärkeä hybridityön sujuvuutta ja mielekkyyttä määrittävä seikka. Jokaisella organisaatiolla on näihin omanlaisensa lähtökohdat ja reunaehdot.
Suuri osa työntekijöistä suhtautuu myönteisesti lähityöhön, mutta vuosien varrella vakiintuneet käytännöt eivät muutu itsestään.
Keskeiset tulokset
Hybridityö on yleisesti ottaen mieluisin tapa työskennellä. Vain 15 % vastaajista tekisi mieluiten pelkkää etätyötä, mikä tarkoittaa, että selvä enemmistö (85 %) haluaa käydä työpaikalla vähintään silloin tällöin.
35 % työnantajista on määritellyt kiinteät lähityöpäivät tai vähimmäismäärän lähityölle. Kaiken kaikkiaan 72 prosentilla vastaajista on rajallinen mahdollisuus vaikuttaa työskentelypaikkaansa.
Yleiskuva
Työmatkat ja niihin käytetyt liikkumismuodot ovat keskeisiä muuttujia hybridityön yhtälössä. Joukkoliikenne ja henkilöauto ovat tutkimuksemme perusteella kaksi suosituinta työmatkaliikkumisen muotoa HSL-alueella.
Kummassakin on työmatkaliikkujan kannalta puolensa. Erityisesti nopeus, helppous ja edullisuus korostuvat asioina, jotka määrittävät kulkumuodon valintaa.
Työnantajan näkökulmasta ei ole yhdentekevää, millä ihmiset suhaavat töihin. Kokonaisuudessa täytyy huomioida esimerkiksi parkkipaikat, liikkumisen päästöt ja arkiliikunnan vaikutus hyvinvointiin.
Keskeiset tulokset
Joukkoliikenne on suosituin (63 %) ja henkilöauto toiseksi suosituin (54 %) työmatkaliikkumisen muoto. Lähi-, hybridi- ja etätyön suosio on sama autoilevien ja ei-autoilevien vastaajien keskuudessa.
Henkilöauton käyttäjät ovat sitoutuneimpia liikkumismuotoonsa. 70 % on sitä mieltä, että joukkoliikenteen käyttö työmatkoilla on tärkeä valinta ympäristön puolesta. Nopeus, helppous ja edullisuus ovat tärkeimmät valintaan vaikuttavat kriteerit, joskin aina kaikki vaihtoehdot eivät ole mahdollisia.
Yleiskuva
Tutkimuksen perusteella on selvää, että työnantaja voi kaventaa kuilua hybridityöhön liittyvien odotusten välillä tukemalla työmatkaliikkumista.
Lähityö on mieluinen työn tekemisen muoto, mutta työmatkaliikkumisen rasitteet nostavat kynnystä lähteä varsinaiselle työpaikalle useammin. Kynnyksen madaltamisessa työntekijöiden katseet kohdistuvat työnantajaan.
Työntekijät arvostavat työmatkaetua. Sillä on suora vaikutus työnantajamielikuvaan ja sitoutumiseen. Tämän takana on työmatkaedun tuoma reiluuden tunne varsinkin silloin, kun työnantaja on määrittänyt lähityöpäiville vähimmäismäärän.
Keskeiset tulokset
75 % etätyötä suosivista on sitä mieltä, että työnantajan pitäisi tarjota työmatkaetua silloin, kun lähityöpäiville on määritelty vähimmäismäärä. 82 % kaikista vastaajista arvostaa sitä, että työnantaja tarjoaa työmatkaedun.
Samalla 59 % vastaajista kertoo, ettei työnantaja kannusta mihinkään tiettyyn liikkumismuotoon. 79 % kokee, että työmatkaetu on työnantajalle hyvä tapa osoittaa vastuullisuutta.
Työmatkaliikkumisen tukeminen on varteenotettava tapa...
Nostaa arvostusta työnantajaa kohtaan
Parantaa työnantajamielikuvaa ja kasvattaa sitoutumista
Madaltaa lähityön kynnystä, mikä ruokkii yhteisöllisyyttä
1 120 vastaajaa
1063 heistä vastasi koko kyselyyn.
Helmikuu 2025
Tiedonkeruu toteutettiin Norstat Finlandin paneelissa 7.-12.2.2025.
+/- 3 %
Tutkimuksen virhemarginaali koko vastaajajoukolle.
30-39 vuotta
29 % vastaajista kuuluu tähän ikäryhmään. Loput vastaajat jakautuvat tasaisesti 18 ja 69 ikävuoden välille.
Sukupuoli
50 % vastaajista ilmoitti olevansa miessukupuolisia ja 49 % naissukupuolisia. 1 % ilmoitti muun sukupuolen.
2 500 - 4 500 euroa
Lähes puolet (46 %) vastaajista kuuluu tähän tuloluokkaan.
Organisaatiot
Vastaajista 48 % työskentelee yli 250 henkilöä työllistävissä organisaatioissa. 33 % edustaa 10-249 hengen organisaatioita.
Toimialat
Eniten vastauksia kerättiin sosiaali- ja terveys-, teknologia- ja IT- sekä kaupan alalta.
Kumppanit
Tutkimuksen toteutti nSight.
Kysy lisää
Median tiedustelut osoitteeseen viestinta@hsl.fi. Jos haluat keskustella tulosten merkityksestä organisaatiosi kannalta, ota yhteyttä yritysmyynti@hsl.fi.