Blogi: Paraneeko vyöhykemalli vaihtamalla?
Nykyiset ABCD-vyöhykkeet korvasivat kuntarajoja noudattaneet vyöhykkeet keväällä 2019. Vanhassa mallissa kuntien rajoille muodostui hintaporras, joka haittasi sujuvaa liikkumista kuntarajan yli. Koska HSL-alue muodostaa yhtenäisen työssäkäyntialueen ja lähipalvelut saattavat sijaita naapurikunnan puolella, kuntarajan ylittämisen pitää olla helppoa ja joustavaa.
Selvitysten ja kyselyiden mukaan neljän vyöhykkeen ABCD-malli palvelee seudun asukkaita suhteellisen hyvin. Kritiikkiäkin toki kuuluu, joten päätimme selvittää, olisiko nykyistä vyöhykemallia säätämällä mahdollista muokata uusi malli, joka palvelisi seudun ja asiakkaiden tarpeita paremmin.
Tavoitteenamme on löytää lippujen hinnoitteluun malli, joka edistää kestävien kulkutapojen – kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen – käyttöä ja kasvattaa niiden osuutta kaikista HSL-alueella tehtävistä matkoista. Samaan aikaan mallin pitää turvata vähintään nykyisen suuruiset lipputulot, jotta voimme ylläpitää riittävää joukkoliikenteen palvelutasoa.
Ennen koronaa puolet HSL:n joukkoliikenteen rahoituksesta on tullut lipputuloista ja puolet jäsenkuntien verovaroista. Korona on kurittanut myös kuntien taloutta, eikä niiden ole mahdollista nostaa rahoitusosuuttaan pysyvästi. Nyt koronan aikana kunnat ovat joutuneet joustamaan, mutta viimeistään vuoteen 2025 mennessä meidän pitää päästä takaisin 50–50-jakoon.
Olemme suunnitelleet ja tehneet laskelmia mahdollisesta korvaavasta vyöhykemallista yhdessä palvelumuotoilun ja konsulttitoimistojen asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi työhön on osallistettu laajasti asiakkaita ja sidosryhmiä vuoden 2021 aikana. Joulukuussa testasimme alustavia vyöhykemalleja vielä haastatteluissa sekä neljässä asiakastyöpajassa, joihin osallistui 32 asiakasta. Halusimme varmistaa ennen laajempaa asiakaskyselyä, että kuvauksemme uusista vyöhykkeistä ovat mahdollisimman selkeitä ja ymmärrettäviä.
Kyselyssä on mukana neljä ehdokasta: nykyisen vyöhykemallin muunnelma, kaksi kolmen vyöhykkeen ABC-mallia sekä tasahinnoittelu, jossa koko HSL-alueella olisi vain yksi hinta ja lippu. Mallien hinnat on laskettu liikenne-ennustemallilla siten, että ne tuottaisivat saman verran lipputuloja kuin nykyisin käytössä oleva malli.
Mallinnusten mukaan kestävien kulkutapojen, eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaisi eniten, jos uloimpien eli etäällä Helsingin keskustasta olevien vyöhykkeiden lipun hintoja laskettaisiin. Se kannustaisi vaihtamaan nimenomaan pitkiltä automatkoilta joukkoliikenteeseen. Jos taas sisempien vyöhykkeiden lipun hintoja korotettaisiin, osa asiakkaista valitsisi joukkoliikenteen sijaan kävelyn tai pyöräilyn, eikä siirtymää henkilöautoiluun tapahtuisin yhtä paljon kuin uloimmilla vyöhykkeillä.
Nyt avattavalla kyselyllä keräämme mahdollisimman laajasti palautetta siitä, mitä asiakkaat ja sidosryhmät ajattelevat uusista vyöhykemalleista ja miten ne tulisivat vaikuttamaan heidän joukkoliikenteen käyttöönsä ja liikkumiseen yleisemminkin.
Samaan aikaan kyselyn kanssa osallistamme vielä työpajoissa sidosryhmiä, erilaisia yrityksiä ja etujärjestöjä. Näin hankimme mahdollisimman kattavan käsityksen siitä, millaisia vaikutuksia vyöhykemuutoksilla olisi asiakaskokemukseen, matkustamiseen ja lipunmyyntiin. Kyselyaineiston sekä laadullisten tutkimusten ja erilaisten mallinnusten avulla pystymme tekemään vaikutusarviot liikkumisen muutoksesta sekä arvioimaan vaikutukset lipputuloihin.
Vesa Jääskö
Tuotepäällikkö
