Blogi: Suunnittelemme joukkoliikenteen hinnoittelun ja lippujen uudistamista yhdessä asiakkaiden kanssa

Meillä HSL:ssä on ollut käytössä nykyinen neljän vyöhykkeen hinnoittelumalli keväästä 2019. Siihen ollaan monella tapaa tyytyväisiä, mutta tarkastelemme säännöllisesti, voidaanko hinnoittelumallia ja lippuja kehittää. Aloitimme syksyllä 2021 erilaisten hinnoittelumallien arvioinnin, benchmarkkauksen ja asiakkaiden osallistamisen.

Nykymalli on tehtyjen selvitysten perusteella maailman mittakaavassakin edistyksellinen ja selkeä tapa hinnoitella ja ostaa joukkoliikennepalvelua. Täydellinen se ei ole ja nykyiseen malliin suhtaudutaan eri tavalla eri puolilla seutua. A- ja B-vyöhykkeellä asuvat ovat tyytyväisimpiä nykymalliin, kun taas C-vyöhykkeellä asuvat ovat kaikkein kriittisimpiä. Pystymme kuitenkin edistämään joukkoliikenteen käyttöä ja hyvää asiakaskokemusta jo nykymallilla esimerkiksi vyöhykkeiden välisiä hintasuhteita muuttamalla ja uudistamalla lippuja ja tuomalla niihin uusia ominaisuuksia.

Korona on haastanut talouttamme ja joukkoliikenteen käyttöä. Olemme tilanteessa, jossa joudumme miettimään monia eri keinoja, joilla saamme palautettua matkustusmäärät entiselle tasolle. Olemme ottamassa käyttöön uudet kortinlukijat ja uuden tilipohjaisen taustan vuosien 2022–2023 aikana. Uuden taustan myötä myös joukkoliikenteen hinnoittelua on mahdollisuus uudistaa. Uusista mahdollisista hinnoittelumuutoksista päätetään syksyllä 2022.

Hinnoittelutyöryhmämme on suunnitellut ja laskenut erilaisten vaihtoehtoisten mallien vaikutuksia. Tähän mennessä olemme tarkastelleet seuraavia malleja:

1. nykyvyöhykkeet uusilla hintasuhteilla
2. laajennettu B -malli, jossa B-vyöhyke laajenee länteen nykyisestä
3. ABC-malli, jossa B laajenee joka suuntaan niin, että se nielaisee nykyisen C:n
4. Turusta ja Tukholmasta tuttu tasatariffi, jossa koko seudulla on yksi vyöhyke
5. kilometripohjainen hinnoittelu
6. omavyöhykemalli.

Omavyöhykemalli hylättiin kesäkuussa jatkoselvityksistä, koska asiakastestausten perusteella se koettiin vaikeaksi hahmottaa ja käyttää. Myös kilometripohjaisen hinnoittelun tarkempi tarkastelu on jätetty tuleviin vuosiin, koska mallista ei ole vielä riittävästi kokemuksia maailmalta ja ratkaisun vaatimat teknologiat ovat vielä kehitysvaiheessa. Samoin vain länteen laajeneva B-vyöhyke on todettu epätasapainoiseksi ratkaisuksi.

Seuraavaksi valmistelu etenee sellaisten vyöhykemallien tarkastelulla, joissa vaihtoehtoina ovat nykyvyöhykkeet uusilla hinnoilla, jonkinlainen uusi variaatio nykyisestä vyöhykemallista ja toisessa ääripäässä sitten tasahinnoittelu.

Alla näet kaksi vaihtoehtoista mallia ja esimerkkihinnat nykymalliin verrattuna. Laskelmiemme mukaan tällaisilla lipuilla pitäisi pystyä keräämään yhtä suuret lipputulot kuin nykyisellä neljän vyöhykkeen mallilla. Toki lipputulot kohdentuisivat kunnittain hiukan eri tavalla. Malleista radikaalein tasahinnoittelu nostaisi Helsingin lipputuloja merkittävästi ja vähentäisi taas kehyskuntien lipputuloja.

Kaikissa malleissa keskeistä on se, kuinka paljon väkirikkaan AB-alueen hinta ratkaisee. AB-alueella asuu noin miljoona ihmistä HSL-alueen 1,3 miljoonaisesta väestöstä.

Keskeinen kriteeri mallien vertailulle on se, mikä vaihtoehdoista tuottaa parhaan kestävien kulkumuotojen osuuden samalla, kun lipputulotavoitteet täyttyvät. Perussääntö näyttäisi analyysien perusteella olevan, että hintoja kannattaa laskea ulommilla vyöhykkeillä ja korottaa sisemmillä vyöhykkeillä, koska kulkutapamuutos ulommilla vyöhykkeillä on pääasiassa autosta joukkoliikenteeseen, kun taas sisemmillä vyöhykkeillä kulkutapamuutos on joukkoliikenteestä myös kävelyyn ja pyöräilyyn. Lisäksi ulommilla vyöhykkeillä tehdään pidempiä matkoja, jolloin yhden automatkan vähenemisellä on suurempi vaikutus ajoneuvokilometreihin.

Hinnoittelun perusrakenteen lisäksi selvitämme erilaisia lippujen kehitystarpeita, jotta voimme tukea esimerkiksi etätyötä tekevien ja vapaa-ajan joukkoliikenteen käyttöä. Yksi mielenkiintoinen kehityskohde on ruuhkahinnoittelu, joka tukee liikenteen järjestämisen kustannustehokkuutta. Lisäksi selvitämme mahdollisuutta perhe- tai ryhmälippuun.

Osallistamme kehittämiseen laajasti sekä asiakkaita että kuntia. Toistaiseksi olemme osallistaneet asiakkaita erilaisten mallien suunnitteluun ja testaukseen pienryhmissä, mutta ensi vuoden alussa käynnistämme myös laajat kyselyt eri vaihtoehdoista. Näihin pääsevät osallistumaan kaikki seudun asukkaat. Analyysityökaluna käytämme joukkoliikenteen mallinnustyökaluja sekä laadullisen ja määrällisen asiakastutkimuksen menetelmiä.

Toivottavasti löydämme yhdessä asiakkaidemme ja omistajiemme kanssa ne ratkaisut, jotka parhaiten edistävät kestävää liikkumista HSL-alueella.

Mari Flink
osastonjohtaja, Asiakkuus ja myynti