Tuoreet matkustajamäärät ovat selvästi pienempiä kuin HSL:n aiemmin ilmoittamat luvut. Syynä on järjestelmän vika, jonka myötä Matinkylän, Tapiolan ja Niittykummun matkustajamäärät näkyivät alkuperäisissä tilastoissa kaksinkertaisina. Asia havaittiin, kun Matinkylässä laskettiin matkustajia käsin aiempien koneellisesti kerättyjen tietojen varmentamiseksi.
Tuoreiden lukujen perusteella Matinkylä on edelleen metron uuden osuuden vilkkain asema 18 000 nousijallaan arkivuorokaudessa. Matinkylän matkustajamäärä on sama kuin HSL:n ennen liikenteen käynnistämistä tekemässä ennusteessa. Matinkylässä koettua ruuhkaisuutta selittää muun muassa se, että matkustajat ovat pakkautuneet junan alkupäähän, kun asemalla on käytössä vain yksi sisäänkäynti normaalin kahden sijasta.
Metron uuden osuuden kokonaisnousijamäärä 50 000 taas on ennustetta (60 000) pienempi.
Metron uusista asemista Tapiolan luvuissa näkyvät aseman ympäristön rakennustyömaat, joiden seurauksena aseman matkustajamäärät ovat olleet ennakoitua pienempiä. Tilanteen kuitenkin uskotaan korjaantuvan viimeistään, kun Tapiolan uusi bussiterminaali valmistuu keväällä 2019.
Helsingin keskustassa Kampin aseman nousijamäärät ovat pudonneet noin kolmanneksella, kun taas Rautatientorin luvuissa näkyy pientä nousua.
”Metro on parantanut Kampin itäpuolella sijaitsevien kohteiden saavutettavuutta, ja lännen suuntaan menijät näyttävät nousevan metron kyytiin myös muilta asemilta. Toisaalta osa Kampin vanhoista matkustajista on noussut metron kyytiin jo Espoossa tai Lauttasaaressa”, arvioi HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila.
Bussiliikenteessä näkyy odotettu muutos: busseihin noustaan kokonaisuudessaan metron vaikutusalueella noin 108 000 kertaa arkivuorokaudessa, kun vanhalla linjastolla kuljettiin ennen metroa noin 155 000 kertaa arkivuorokaudessa. Osa aiemmista bussimatkustajista voi nyt kulkea koko matkan metrolla.
Espoon sisäisillä bussilinjoilla nousujen määrä on yli kaksinkertaistunut ennen metron laajennusta olleesta 35 000:sta 78 000:een. Muutos selittyy ennen muuta metron liityntäliikenteellä, joka on sisäistä bussiliikennettä.
Pelkkien nousijamäärätietojen perusteella ei kuitenkaan voi selvittää aukottomasti, miten matkojen määrät esimerkiksi Etelä-Espoosta Helsingin keskustaan ovat muuttuneet, vaan tämä vaatisi erillisen tutkimuksen.
