HSL:n tavoitteena oli tutkimuksen avulla löytää syitä sille, miksi raitiovaunujen matkustajamäärät eivät ole nousseet korona-ajan jälkeen samaan tahtiin kuin muilla liikkumismuodoilla. Kyselyn tulosten perusteella pyrimme seuraavaksi löytämään ratkaisuja, joilla matkustajamäärät voitaisiin taas saada nousuun – taloudellisia reunaehtoja unohtamatta.
Kyselyn 11 000 vastaajasta 30 prosenttia sanoo vähentäneensä raitiovaunulla matkustamista verrattuna koronaa edeltäneeseen aikaan. Raitiovaunulla matkustamista vähentäneistä 52 prosenttia kertoi syyksi lipun hinnan. Muita usein mainittuja syitä olivat omien matkustustarpeiden muuttuminen (39 %), raitiolinjojen reittimuutoksiin liittyvät syyt (37 %) sekä halu lisätä hyötyliikuntaa (20 %).
Kyselyyn vastanneista 24 prosenttia kertoi lisänneensä raitiovaunumatkoja koronaa edeltäneeseen aikaan verrattuna. 40 prosenttia kertoi matkustamisen pysyneen ennallaan. Vastanneista 95 prosenttia asuu Helsingissä ja 77 prosenttia A-vyöhykkeellä.
Matkustajamäärät nousuun – mutta miten?
Kyselyn vastaukset eivät itsessään vielä anna vastauksia siihen, mikä olisi paras tapa matkustajamäärien saamiseksi nousuun.
”Hinta on selvästi yksi eniten ratikalla matkustamiseen vaikuttavista asioista. On kuitenkin selvää, että kyseessä on kokonaisuus, johon vaikuttavat monet muutkin tekijät. Seuraavaksi asiantuntijamme paneutuvat selvityksessä esiin nousseisiin teemoihin, jotta löydämme parhaat ja vaikuttavimmat keinot. Ratkaisua miettiessämme meidän on samalla katsottava hinnoittelua ja lipputuotteita koko HSL-alueen näkökulmasta”, sanoo HSL:n eteläisen markkina-alueen yksikön päällikkö Milla Wiksten.
Koronan myötä ihmisten liikkumistottumukset ovat muuttuneet. Etätyö on yleistynyt, ja tämä näkyy erityisen vahvasti Helsingin keskusta-alueella, missä on runsaasti etätyön mahdollistavia työpaikkoja. Lisäksi lyhyitä matkoja kävellään entistä useammin. Helsingin keskusta-alueella liikkuminen on vähentynyt ylipäätään. Myös Helsingin sisäisten bussien matkustajamäärät ovat 20 prosenttia aiempaa pienemmät.
Raitiovaunut ovat kärsineet myös palvelua heikentäneistä reittimuutoksista, jotka ovat johtuneet lukuisista Helsingin kaupungin katutöistä. Korona-aikana ja sen jälkeen töitä on ollut käynnissä muun muassa Hämeentiellä, Helsinginkadulla, Runeberginkadulla, Pikku Huopalahdessa, Mannerheimintiellä, Aleksis Kiven kadulla ja Pasilassa. Vaikka uutta raitiotietä rakentuu katutöiden yhteydessä koko ajan lisää, työmaat heikentävät palvelua myös tulevien vuosien ajan.
Raitiovaunulla matkustamista vähentäneistä 19 prosenttia mainitsikin syyksi työmaista johtuvat reittimuutokset ja 18 prosenttia vaikeasti omaksuttavat reittimuutokset.
Kyselyn tulokset antavat eväitä jatkosuunnitteluun
Seuraavaksi analysoimme kyselystä saatua tietoa. On mahdollista, että tarvitsemme vielä lisäymmärrystä.
”Tässä vaiheessa mitään ratkaisuja ei vielä ole valmiina olemassa, mutta toisaalta mitään ratkaisuja ei ole myöskään suljettu pois – ei myöskään muutoksia lippujen hinnoitteluun. Kaikki riippuu siitä, mikä datan perusteella on järkevintä. Haemme vaikuttavia keinoja, jotka tuovat oikeassa suhteessa talouden tasapainoa ja lisää matkustajia”, Wiksten sanoo.
Lippujen hinnoittelun ohella mahdollisia ratkaisuja voi tarjota esimerkiksi kohdennetumpi ja personoidumpi asiakasviestintä. Se voisi lieventää raitiovaunujen poikkeusreittien aiheuttamaa hankaluutta.
Lue lisää tutkimuksen tuloksista täällä (pdf)
