Lähijunaliikenteen asemien pysähtymismerkkejä uusitaan

Lähijuna-asemien pysähtymismerkkejä siirretään kesän ja alkusyksyn aikana siten, että junien lipunmyyntivaunu pysähtyy laiturilla olevan lipunmyyntimerkin kohdalle kaikilla kaupunkiratojen asemilla.

Pysähtymismerkkejä on tarpeen siirtää, koska ne on aikanaan sijoitettu vastaamaan vanhan junakaluston tarpeita. Uudet Sm5- eli Flirt-junat ovat muuta lähijunakalustoa pidempiä, ja niiden lipunmyyntiosasto on junan keskellä eli eri kohdassa kuin vanhemmissa junissa.

Viime syksynä merkkien siirto aloitettiin Helsinki–Leppävaara -radalla sekä Helsinki–Vantaankoski -radalla. Näillä rataosuuksilla merkkien sijoittelua korjataan vielä asiakkailta ja henkilökunnalta saadun palautteen perusteella. Lisäksi aloitetaan merkkien siirto Pasilan ja Keravan välillä. Merkkien sijoittelussa on otettu aikaisempaa paremmin huomioon katokset, kulkureitit sekä matkustajien normaali ryhmittyminen laiturille.

Lipunmyyntimerkin sijoittamista asemilla vaikeuttaa se, että junat ovat eripituisia. Merkkiä ei ole mahdollista sijoittaa parhaaseen mahdolliseen paikkaan kaikilla asemilla ja kaikkia junia varten. Suunnitelmat merkkien siirtämiseksi on tehty yhteistyössä Liikenneviraston, VR:n ja HSL:n kanssa.

Kommentit

VR:n sivulla uutisoitu, että lipunmyynti lähijunissä päättyy vuoden 2016 alussa. Pysähtyismerkkiudistuksista ehditään nauttia jopa hiukan runsas vuosi.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/222926-lipunmyynti-lahijunissa-loppuu.

Kummastsuttaa myös, miksi Mollomin yksityiskäytännöt ovat vain englanniksi. Suomi on kuitenkin edelleen virallinen kielemme ja HSL käsittääkseni suomalainen liikelaitos. Asiakkaiden tulisi saada palvelu ja siihen liittyvät tiedot suomeksi.

Eikös lipunmyyntiä olla lopettamassa, joten työ lienee turhaa?

Toiseksi junat pysähtyvät hyvin täsmällisesti Huopalahdessa keskustan suuntaan, kun kuskeilla on asema maamerkkinä, mutta holtittomasti Vantaan suuntaan, kuten myös Poihjois Haagassa, jossa yhteistä maamerkkiä ei ole. Selkeästi vaan maalia laitureille yhden ja kahden Flirt-yksikön keulojen merkiksi.

Malmilla jo nyt ylipitkät junat tai kokemattomat kuskit ajaa pitkälle ohi laiturin ja junan loppupäästä busseille joutuu juoksemaan kovaa, koska ne tulee yleensä heti junien jälkeen ja jos ei sinne ylös pääse nopeasti, liityntäbussien idea menee täysin kiville. Toisessa päässä taas vastaavasti ei ole mitään järkeä kävelyttää ihmisiä kapeasta laiturista takaisin portaisiin kun voisi turvallisesti kävellä suoraan porataisiin. Vähän kohtuutta noihin kylttien asentoihin versus kävelymatkoihin asemilla.

Malmi on ollut yksi näistä, mutta HSL ei taida tietää vastausta asiaan?

Minusta junan pitäisi pysähtyä kaikilla asemilla siten, että ensimmäinen vaunu on laiturin alkupäässä, mistä matkustajat sinne pääosin tulevat. Malmilla usein näin yhtenä esimerkkinä ei tavallisesti ole.

Mikähän tuon muuten määrittää, mihin kohtaan lähijuna laiturilla aina pysähtyy? Onko sillä kiinteä sijainti (eripituiset junat)?

Periaatteessa ihan hyvä juttu, mutta junat pysähtyvät melkein kokonaan katosten ulkopuolella Huopalahdessa, koska lipunmyynti-kyltti on katosten pohjoispäässä. Sateella tämä on tosi ikävää. Olisiko järkevää siirtää kylttiä lähemmäs eteläistä sisäänkäyntiä?

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.