Joukkovoimalla harrastuksiin -hanke kannusti kimppakyyteihin ja joukkoliikenteeseen

Viikissä ja Pakilassa toteutettiin vuonna 2015 Joukkovoimalla harrastuksiin -hanke, jonka tavoitteena oli kokeilujen kautta edistää joukkoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja kimppakyytien käyttöä lapsiperheiden harrastusmatkoilla.

Työn tilaajina olivat HSL ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja toteuttajana Tyrsky-Konsultointi Oy. Työ sai rahoitusta Liikenneviraston liikkumisen ohjauksen valtionavustuksesta.
 
Vaikka joukkoliikenteen hoitama osuus pääkaupunkiseudun asukkaiden tekemistä matkoista on viime aikoina kasvanut, vapaa-ajan matkoilla suunta on ollut päinvastainen. Lapset kulkevat useimmiten harrastuksiin niin, että vanhemmat kyyditsevät heitä yksityisautolla. Tämän osoitti myös keväällä 2014 lapsiperheille tehty kysely Pakilassa ja Viikissä. Korkeintaan kilometrin päässä sijaitsevaan harrastuspaikkaan kuljettiin pääasiassa kävellen, mutta jo kilometriä pidemmällä, mutta korkeintaan kahden kilometrin matkalla suosituin kulkutapa oli henkilöauto

Yksityisautoilu kiihdyttää ilmastonmuutosta, lisää luonnonvarojen kulutusta ja aiheuttaa melua, joten tarve ohjata harrastusmatkojen liikkumista ympäristön kannalta entistä kestävämpään suuntaan on ilmeinen.

Hanke tavoitti kaiken kaikkiaan lähes 500 Viikin ja Pakilan perhettä. Joukko lapsia, jotka olivat aikaisemmin kulkeneet harrastuksiin henkilöautolla, kokeili syksyllä 2015 joukkoliikennettä, pyöräilyä sekä Kutsuplus-palvelua eli kutsutoimintaan perustuvaa pikkubussiliikennettä. HSL tarjosi kokeiluun osallistuneille joukkoliikenne- tai Kutsuplus-lahjakortit, joilla he pääsivät matkaan.

Työpajoissa puhuttiin kimppakyydeistä

Viikin ja Pakilan asukkaille ja kokeiluun osallistuneille perheille järjestettiin työpajat. Työpajoissa keskusteltiin muun muassa siitä, miten joukkoliikennettä tulisi kehittää, jotta se soveltuisi entistä paremmin lasten harrastusmatkojen tarpeisiin. Hankkeessa tarkasteltiin myös erilaisia yhteiskulkemisen muotoja, eli tilannetta, jossa lapset kulkevat harrastukseen yhdessä joko aikuisen saattamana tai keskenään liikkumalla joko kävellen, pyörällä, joukkoliikenteellä tai kimppakyydillä. Yleisin ja tunnetuin yhteiskulkemisen tapa oli kimppakyyti. Työpajoissa keskusteltiin myös siitä, millaisia etuja erilaisilla yhteiskulkemistavoilla ja kimppakyydeillä on, millaisia haasteita niihin liittyy ja miten niiden yleistymistä voitaisiin edistää.

Yhteiskulkeminen on ympäristön kannalta yksityisautoilua parempi vaihtoehto. Kimppakyyti on eräänlainen joukkomatkustamisen muoto ja säästää myös vanhempien aikaa. Yhteiskulkeminen myös edistää lasten kykyä itsenäiseen kulkemiseen, kun lapset oppivat käyttämään eri kulkutapoja ja voivat myöhemmin kulkea harrastusmatkoja ilman vanhempia.

Lapsen saattaminen pyörällä tai joukkoliikenteellä harrastuksiin nähtiin ennen kaikkea välivaiheena, jonka aikana vanhempi opetti lapselle reitin ja varmistui siitä, että lapsi osasi kulkea harrastukseen myös itsenäisesti.

Viikkiläiset ja pakilalaiset pitivät uusia kulkutapoja kiinnostavina, mutta moni uskoi niiden vaativan totuttelua. Perheet olisivat kiinnostuneita kokeilemaan uusia kulkumuotoja, jos kokeilu tehtäisiin helpoksi esimerkiksi niin, että harrastusorganisaatio tarjoaisi sitä jäsenilleen.
 
Uusien kulkumuotojen kokeiluun oli kiinnostusta erityisesti siinä tapauksessa, että muut perheet jo käyttäisivät niitä. Erityisesti Viikissä asuvat vastaajat uskoivat, että heidän omalla asuinalueellaan löytyisi kiinnostusta uusia yksityisautoilua vähentäviä kulkutapoja kohtaan.

Hankkeen loppuraportti

Lisätietoja:
HSL:n johtava liikkumisen ohjauksen asiantuntija Tarja Jääskeläinen, puh. 050 385 5043
Tutkija Sanna Ahonen, puh. 040 740 8571, sanna.kaisa.ahonen@gmail.com

 

 

 

 



 

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.