Vyöhykeuudistus toi lisää matkustajia joukkoliikenteeseen

Uudistimme lippujen hinnoittelun 27.4.2019, ja HSL-alue jaettiin neljään vyöhykkeeseen A, B, C ja D. Uudistus lisäsi joukkoliikenteellä matkustamista erityisesti Espoon ja Vantaan B-vyöhykkeellä.

Olemme selvittäneet useilla kyselytutkimuksilla ja laskenta-aineistoilla, miten vyöhykeuudistus vaikutti ihmisten liikkumiseen. Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat 2,3 prosenttia syys–marraskuussa 2019 edelliseen vuoteen verrattuna. Juna-asemilla matkustajia oli 9 prosenttia enemmän, metroasemilla 5 prosenttia ja busseissa 2 prosenttia. HSL-alueen väestönkasvu vuodesta 2018 vuoteen 2019 oli 1,4 prosenttia.

Raitiovaunujen matkustajamäärät sen sijaan laskivat 9 prosenttia, mutta lasku johtui Hämeentien remontin poikkeusreiteistä. Lasku ajoittui remontin alkuun maaliskuulle 2019, eikä se jatkunut, kun vyöhykkeet otettiin käyttöön ja ratikkalippu jäi pois käytöstä huhtikuun lopussa. Mannerheimintien linjoihin 4(T) ja 10 remontti ei vaikuttanut, ja nousijamäärät jopa kasvoivat syys–helmikuussa 2019–2020 vuoden takaiseen verrattuna.

Matkustajamäärät kasvoivat suhteellisesti eniten Espoon B-vyöhykkeen metro- ja juna-asemilla, joilla kasvu oli vuoden 2019 syys–marraskuussa 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös Helsingin A-vyöhykkeen juna-asemilla kasvua oli 15 prosenttia. Vantaan B-vyöhykkeen juna-asemilla matkustajamäärät nousivat 13 prosenttia ja busseissa 12 prosenttia. 

Espoon ja Vantaan B-vyöhykkeen asukkaat arvioivat itse kyselytutkimuksissa lisänneensä joukkoliikenteen käyttöä vyöhykeuudistuksen jälkeen. He myös sanoivat, että ovat vähentäneet henkilöauton käyttöä. He ovat myös tyytyväisimpiä uuteen vyöhykehinnoitteluun. A- ja B-vyöhykkeellä asuvat ovat kokonaisuudessaan tyytyväisimpiä HSL:n joukkoliikenteeseen: heistä noin 90 prosenttia sanoo olevansa tyytyväinen.

Espoon C-vyöhykkeellä nousijamäärät eivät ole juurikaan muuttuneet vyöhykeuudistuksen jälkeen, mutta asukkaat itse arvioivat vähentäneensä joukkoliikenteen käyttöä. Vantaan C-vyöhykkeellä juna-asemien matkustajamäärät nousivat 8 prosenttia. ABC-, BCD-, CD- ja ABCD-lippujen hintoja laskettiin vuoden 2020 alussa, mikä on voinut parantaa tilannetta, mutta näitä muutoksia ei ole tässä tarkastelussa vielä huomioitu.

Luvuissa eivät myöskään näy koronapandemian rajut vaikutukset viimeisen reilun kuukauden ajalta: HSL:n lipputulot ja matkustajamäärät ovat pudonneet yli 70 prosenttia. Normaalissa tilanteessa HSL:n liikenteessä tehdään noin miljoona matkaa arkipäivässä. Nyt matkojen määrä on pudonnut 300 000:een.

Lue lisää: Vuosi vyöhykeuudistuksesta – millaisia vaikutuksia uudistuksella on ollut?

Kommentit

Sama minulla. Olen enemmän siirtynyt oman auton käyttöön.

Minuun vaikutti eniten tuo opiskelija-alennuksen laajentuminen, että myös 30+ opiskelija ilman opiskelijatukea voi ostaa -45% aikalipun. Johti siihen, että minulla käytännössä jatkuvasti 30-pv lippu käytössä. Nyt ei, ja harmittaa kyllä, ettei pääse yhtä sujuvasti liikkumaan koko AB-alueella.

Ihmettelen tuota A vyöhykkeellä asuvien jatkuvaa valitusta lipun hinnasta!

Muuallakin on tuhansia ihmisä, jotka nyt joutuvat ostamaan samalla lailla vähintään 2 vyöhykkeen lipun. Myös muualla tehdään lyhyitä matkoja vain yhdellä vyöhykkeellä. Tai muutenkin riittää yksi vyöhyke matkustusalueena.

Helsingissä on jopa alue, joka ennen käytti Helsingin matkalippuja, mutta nyt ovat ABC vyöhykeläisiä! Heille hinta nousi paljon enemmän kuin monilla muilla. Syynä se, että km:t Helsingin keskustasta ratkaisee.

Meillä itä-Vantaalaisilla on pidempi matka km:ssä Helsingin keskustaan kuin Länsi-Vantaalaisilla, jotka ovat B- vyöhykkeellä. Itä-Vantaa on C-vyöhykkeellä.

Se raja on vain johonkin vedettävä! Ja alueet merkittävä jollakin tapaa.

Itse käytän vain A vyöhykettä. Hinta nousi niin paljon, että siirryin yksityis autoiluun.

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.