MAL-blogi: Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteinen MAL-suunnittelutyö on vuosien mittaan kehittynyt - mitä seuraavaksi pitäisi parantaa?
Helsingin seudun maankäytön (M), asumisen (A)ja liikenteen (L) yhteensovittavaa MAL-suunnittelua on tehty eri muodoissaan runsaan 20 vuoden ajan.
MAL- suunnittelu organisoitiin 2000-luvun alussa, jolloin valtio haki keinoja toteuttaa kuntauudistus tai saada aikaan metropolihallinto Helsingin seudulle. Seudun kunnat halusivat näyttää, että Helsingin kaupunkiseudun maankäyttöä ja asumista voidaan suunnitella ja liikennejärjestelmää kehittää myös kuntien vapaaehtoisella yhteistyöllä. Sen pohjalta voitaisiin tehdä myös tarvittavat sopimukset valtion kanssa.
Pääkaupunkisedulla ja kehyskunnissa oli tehty liikennejärjestelmäsuunnittelua jo pitkään ennen MAL -suunnittelua. Ensimmäinen pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma eli PLJ valmistui jo vuonna 1994. PLJ:n ja kehyskuntien KEHYLI- liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta seudut neuvottelivat erikseen liikennehankkeista. Ensimmäinen maankäyttöä ja asumista koskeva maankäytön (M) ja asumisen (A) MA-aiesopimus tehtiin vuonna 2005.
Maankäytön ja asumisen suunnittelua ohjaava MAL- neuvottelukunta aloitti toimintansa 2005. Sen jäseniksi nimettiin pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien maankäytöstä ja asumisesta vastaavat asiantuntijat. Neuvottelukuntaa veti aluksi silloinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen, jonka ote oli tiukka. Neuvottelukunnan yläpuolelle oli kuitenkin organisoitu MAL-jaos, joka oli lähinnä suurten kuntien ja valtion edustajista koottu suppeampi ryhmä. Siellä käytännössä sovittiin isot linjaukset, jotka tuotiin sitten neuvottelukuntaan kuultavaksi ja hyväksyttäväksi. MAL- neuvottelukunnan työskentelytapa muuttuikin nimeään vastaavaksi vasta myöhemmin.
Liikennejärjestelmäsuunnitelma laajeni pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin – ja pian mukaan tuli myös maankäytön ja asumisen suunnittelu
Vuonna 2008 aloitettiin pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman PLJ:n laajentaminen kymmenen kehyskunnan alueelle ja käynnistettiin ensimmäisen Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman eli HLJ-2011:n valmistelu. Liikennesuunnittelun henkilöstöä vahvistettiin silloisessa YTV:ssä, joka suunnittelua veti. Kun Helsingin seudun liikenne HSL vuonna 2010 aloitti, oli HLJ 2011 -suunnitelman tekeminen jo pitkällä. Kun seuraava liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, HLJ 2015:ta, alettiin laatia, olivat seudun maankäytön ja asumisen suunnittelun ryhmät jo toiminnassa. HSL:n liikennejärjestelmäosasto koordinoi liikenneosion valmistelua sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-suunnittelun kokonaisuutta.
Käytännön MAL-suunnittelutyötä ohjaavat Helsingin seudun ja valtion ylimmistä viranhaltijoista koostuvat MAL-neuvottelukunta ja Helsingin seudun liikennejärjestelmätoimikunta eli HLJ-toimikunta. Niiden puheenjohtajilla on ollut iso rooli seudun suunnitteluyhteistyön kehittämisessä. Helsingin silloinen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä veti MAL- neuvottelukuntaa ja HSL:n toimitusjohtaja (toimitusjohtajana 2010-2021) Suvi Rihtniemi HLJ- toimikuntaa. Penttilän jälkeen MAL-neuvottelukuntaa ovat vetäneet ensin Anni Sinnemäki ja hänen jälkeensä Mikko Aho ja Rikhard Manninen Helsingin kaupungilta. Suvi Rihtniemen työtä HLJ-toimikunnan puheenjohtajana on jatkanut HSL:n toimitusjohtaja Mika Nykänen. Yhteisillä kokouksilla, seminaareilla ja opintomatkoilla on lisätty keskinäistä ymmärrystä, opittu toisten ammattiryhmien tapaa ajatella ja keskustella sekä haettu oppia pohjoismaisten ja eurooppalaisten kaupunkiseutujen työskentelytavoista.
MAL 2015 -suunnitelmassa oli mukana jo omat raporttinsa maankäytölle, asumiselle ja liikenteelle, kukin raportti omissa kansissaan.
Suunnittelua parannetaan vuorovaikutuksen, jälkiarvioinnin ja tutkijayhteistyön avulla
MAL-suunnittelua tehdään neljän vuoden jaksoissa. Jokaisella MAL-suunnittelukierroksella suunnitelman sisältöä on parannettu.
MAL 2019 -suunnitelmaan vahvistettiin suunnitelmaluonnosten ja vaikutusten arvioinnin keskinäistä sidosta. MAL 2019 -prosessissa merkittävää oli vuorovaikutuksen lisääminen kuntien luottamushenkilöiden kanssa. Tästä saatiin hyvää palautetta.
Jälkiarvioinnista saatiin paljon hyvää ja työn kehittämisen kannalta merkittävää palautetta, joka pyrittiin ottamaan hyvin huomioon nyt valmisteltavaan MAL 2023-suunnitelman työohjelmaan eli niin sanottuun MAL 2023 -puiteohjelmaan. Muun muassa yhteistyötä valtion toimijoiden kanssa, ylintä johtoa myöten, on haluttu lisätä. MAL 2019 -suunnitelmaa toteuttavan MAL-sopimuksen 2020 – 2031 neuvottelutulos valmistui melko pitkään kestäneiden neuvottelujen jälkeen kesäkuussa 2020.
MAL- suunnittelua ja MAL- sopimusmenettelyä on tutkittu viime vuosina myös Aalto-yliopiston opinnäytteissä, joita viime kesänä valmistuneen Kaisa Granqvistin väitöskirjan jälkeen on tulossa vielä muitakin. HSL:n ja Aallon tutkijoiden välillä on myös ylläpidetty jatkuvaa hyvää vuoropuhelua, josta on saatu paljon aineksia MAL- työn jatkuvaan kehittämiseen.
Nyt valmistellaan MAL 2023-suunnitelmaa
MAL 2023 -työtä koskeva puitesopimus eli käytännössä työohjelma saatiin hyväksyttyä vuoden 2020 lopulla. Vuoden 2020 aikana ja vuoden 2021 alkupuolella tehtiin taustoittavia selvityksiä ja valmisteltiin suunnittelun tavoitteita koskevaa välipäätöstä sekä SOVA- lain mukaista vaikutusten arviointiohjelmaa.
Tällä MAL 2023 -suunnittelukierroksella on vahvistettu vaikutusten arvioinnin menetelmiä sekä lisätty maankäytön ja asumisen sisältöjä erityisesti hiilineutraalisuustavoitteen suhteen.
Suunnittelutyössä on entisestään parannettu eri osa-alueiden, maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua yhtenäisenä kokonaisuutena. Yksittäisistä taustaselvityksistä merkittävänä on pidetty mm. kesällä 2021 valmistunutta Helsingin seudun kilpailukykyselvitystä.
MAL 2023 visio- tavoitteet ja mittarit asiakokonaisuus hyväksyttiin HSL:n hallituksessa, Helsingin seudun yhteistyökokouksessa HSYKissä ja KUUMA-johtokunnassa alkuvuonna 2022. Käytännön suunnittelutyötä ohjaavat HLJ- toimikunta ja MAL- neuvottelukunta hyväksyivät MAL 2023:n ensimmäisen suunnitelmaluonnoksen VE 1 vaikutusten arviointiin maaliskuussa 2022. Keväällä ja kesällä 2022 työstetään toista suunnitelmaversiota. MAL 2023 -suunnitelmaluonnos lähtee lausuntokierrokselle syksyllä 2022.
Tulevaisuuden kehittämiskohteita
Vaikka vapaaehtoisessa suunnitteluyhteistyössä on omat haasteensa, on Helsingin seudulla löydetty maakuntakaavoituksen ja MAL- suunnittelun toimiva yhteistyö ja nämä täydentävät ja tukevat hyvin toisiaan. Kuntien kannattaisi kuitenkin vapaaehtoisessa MAL- työssäkin ottaa vielä paremmin huomioon seudun kokonaisuuden kannalta tärkeät asiat ja hiukan höllätä omaa edunvalvontaansa jossain kohdassa, jolloin vuorostaan jossain toisessa kohdassa niiden oma tavoite voitaisiin vuorostaan ottaa paremmin huomioon.
MAL- työn sisältöä on kierros kierrokselta kasvatettu, millä on pyritty vastaamaan toimintaympäristön muuttuviin ja kasvaviin haasteisiin mm. ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Tämä on kuitenkin lisännyt tarvittavan työn määrää eikä suunnitteluresursseja näytä olevan mahdollista juurikaan enää lisätä. Näin ollen on jatkossa tarkkaan mietittävä, mikä on MAL- työssä kaikkein tärkeintä ja onko jotain, mitä aiemmin on pidetty tärkeänä, mutta joka jatkossa tarvitsee vähemmän huomiota ja resursseja.
MAL- työn ydin on kuitenkin jatkossakin itse suunnitteluprosessi eli yhteisen tulevaisuuskuvan rakentaminen. Sen ohella keskeistä on kuntien tarve saada valtiolta rahoitusta seudun liikennehankkeisiin ja asumisen edistämiseen ja toisaalta valtion tarve saada kunnilta sitoutuminen luoda kaavoituksellaan edellytykset seudulle tarvittavalle asuntotuotannolle siten, että liikenneinvestoinnit hyödynnetään tehokkaasti.
Yksi MAL- työn kehittämiskohde on mielestäni MAL- suunnitelman ja MAL- sopimusneuvottelun parempi toisiinsa niveltäminen ja neuvotteluvaiheen kehittäminen. Neuvottelupöytään ei voi tulla viime metreillä asioita tai uusia periaatteita, joista ei jo suunnitteluvaiheessa ole keskusteltu ja löydetty yhteisymmärrystä. Neuvottelumenettelyjen kehittämisestä oli 28.2.2022 HS:n vieraskynässä https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008599009.html professorien Lasse Peltonen ja Rauno Sairinen ansiokasta pohdintaa. Siinä he totesivat mm, että: ” Ongelmia voidaan ratkoa yhteistoiminnallisilla menetelmillä monenvälisesti neuvotellen. Tämä tarkoittaa ratkaisujen etsimistä vapaaehtoisissa prosesseissa, joissa on yhteisesti rakennetut pelisäännöt ja tietopohja sekä konkreettiset tavoitteet. Mukaan tarvitaan asianmukaiset osalliset ja ryhmän toimintaa ohjaava, osaava fasilitaattori ja mielekäs mandaatti suhteessa viralliseen päätöksentekoon. -- Keskustelu ja dialogi lisäävät yhteistä ymmärrystä ilman ratkaisun pakkoa, mutta neuvottelu synnyttää yhteisen ratkaisun, jonka toteuttamiseen osapuolet voivat sitoutua.”
Nuo ajatukset sopivat myös MAL- sopimusneuvottelujen kehittämiseen.
Aarno Kononen
Kirjoittaja oli HSL:n liikennejärjestelmäryhmän päällikkö 2018 – 2022. Kononen jäi eläkkeelle 1.4.2022.