MAL-blogi: MAL maailmalla ja meillä - keinot menestyvien kaupunkien luomiseen
Liikenteen ja maankäytön vuorovaikutusta olen parin viime vuoden aikana saanut tutkailla vähän laajemmastakin vinkkelistä. Kuulun kansainvälisen joukkoliikennejärjestö UITP:n Transport and Urban Life -komiteaan ja minulla oli mahdollisuus vetää komitean työtä, jossa pureuduttiin liikenteen ja maankäytön integraation vahvistamiseen menestyvien kaupunkien luomisessa. Kaupunkien johdoille ja päätöksentekijöille suunnattu Policy Brief julkaistiin toukokuussa. Punaisena lankana oli kestävään liikkumiseen pohjautuvien kaupunkien ominaisuudet sekä sitä tukevat suunnittelu- ja päätöksentekoprosessit erilaisine suunnittelutyökaluineen. Tarkastelimme myös kaupungeissa tapahtunutta kehitystä sekä koronapandemian mahdollisesti mukanaan tuomia muutosvoimia.
Hankkeessa oli ilo esitellä Helsingin seudun MAL-suunnittelun ja -sopimusten käytäntöjä. Samankaltaisia sopimusprosesseja löytyy muun muassa Norjasta ja SUMP-suunnitelmat (Sustainable Urban Mobility Plans) eri puolilla Eurooppaa vastaavat melko hyvin meikäläistä liikennejärjestelmäsuunnittelua. Lontoossa taas niin joukkoliikenne kuin muutkin liikenne- ja maankäyttökysymykset niveltyvät hyvin vahvasti osaksi kaupungin pormestarin agendaa. Avartavaa oli myös oppia nopeasti kasvavien kaupunkien haasteista ja ratkaisuista Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Niissä nopeat ja joustavat ratkaisut täydentävät jäsentymättömämpiä rakenteita tai niukkoja infrastruktuurin investointimahdollisuuksia.
Huhtikuussa saimme tutustua Aalto-yliopistossa vuoden alussa aloittaneeseen liikenteen ja maankäytön professoriin Dominic Steadiin ja kuulla hänen näkemyksiään hyvän osanoton saavuttamalla luennolla. Tutkimus- ja opetustyössään hän on keskittynyt nimenomaan urbaanin liikenne- ja aluesuunnittelun päätöksentekoprosesseihin. Inspiroivia olivat hänen esimerkkinsä moniulotteisista politiikkapaketeista, joissa oikeasuhtaiset toimenpiteet täydentävät ja voimistavat toistensa vaikuttavuutta. Alustus laittoi pohtimaan keinovalikoiman laajentamista myös omassa MAL-suunnittelussamme. Moniulotteisiin ongelmiin tarvitaan myös moniulotteisia ratkaisuja. Samalla pohdittavaksi ja keskusteltavaksi tulee erityisesti se, onko meillä yhteinen ymmärrys ratkaistavista haasteista ja niiden välisistä kytkennöistä. Niiden kirkastaminen on olennaista, mutta liikaa yksinkertaistamista moniulotteisissa kysymyksissä tulee välttää.
Kevään kuluessa on paljon ollut esillä Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus, jonka lausuntokierros taitaa kuitenkin mennä kesän ylitse. Näin seudullisena toimijana on ollut helppo mieltää toiminnallisen kaupunkiseudun laajuisen kaupunkiseutusuunnitelman merkitys, mutta monet toimijat eivät ehdotusta uudesta suunnittelutasosta kannata. Itse olen jäänyt pohtimaan kaupunkiseutusuunnitelman suhdetta liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Liikennejärjestelmä on niin paljon muutakin kuin vain yksi maankäytön muoto. Yhteensovittavasta suunnittelusta meillä on Helsingin seudulla jo varsin hyvää kokemusta sekä hioutuneita prosesseja ja toivonkin, että uudistuksessa löytyy kaupunkiseuduille toimiva ratkaisu, jossa vuorovaikutusta ja muutoksenhakua koskevat ominaisuudet on sovitettu suunnittelutasoon ja sen oikeusvaikutuksettomuuteen. HSL on Helsingin seudun MAL-työssä panostanut vahvasti suunnitteluprosessin kokonaishallintaan sekä vuorovaikutuksen ja vaikutusarvioinnin tehtäviin liikennejärjestelmävastuun ohella. HSL voisikin hyvin toimia kaupunkiseutusuunnitelman laatijana kuntayhtymävaihtoehdossa, kun kaupunkiseutusuunnitelman myötä laajentuvien tehtävien resurssi- ja osaamiskysymys ratkaistaan.
MAL 2023 -suunnittelu on edennyt kevään aikana hyvin. Pääpaino työssä on ollut nykytilan ja kehityssuuntien tarkastelussa, vaikutusarvioinnin ja vertailuvaihtoehdon valmistelussa sekä useissa erilaisissa taustaselvityksissä. Helsingin seudun kilpailukykyvertailu asemoi meitä kiinnostavalla tavalla suhteessa Itämeren verrokkikaupunkeihin. Helsingin kaupunkiseutu on neljäntenä selkeästi kolmen kärkeä jäljessä. Tukholman seutu on vertailun kilpailukykyisin ja sen kintereillä ovat Oslon ja Kööpenhamina-Malmön kaupunkiseudut. Helsingin seudun vahvuudet suhteessa verrokkeihin liittyvät teknologiateollisuus- ja startup-vetoiseen innovatiivisuuteen, tasa-arvoon sekä hyvään työelämän ja vapaa-ajan tasapainoon. Helsingin seutu on tulosten mukaan onnellinen, turvallinen ja terveellinen ympäristö ja onnistunut välttämään segregaatiota verrokkikaupunkiseutuja paremmin. Petrattavaa Helsingin kaupunkiseudulla on erityisesti tuottavuudessa ja innovaatiokyvykkyydessä ja niihin oleellisesti liittyvässä nettomaahanmuutossa. Helsingin seutu on alueista ainoa, missä asukaskohtainen bruttokansantuote on laskenut 2010-luvulla. Lisäksi alueen työllisyys on alhaisin ja työttömyys korkein. Koulutetun työvoiman saatavuudessa sekä tutkimus- ja kehitysmenoissa Helsingin seutu on pohjoismaisten verrokkien hännänhuippu.
Kuntavaalit ja uusi valtuustokausi tuovat mukanaan seudulle myös uudet päätöksentekijät. Tässä nivelkohdassa useat seudun MAL-konkarit ovat vaihtaneet vapaalle tai muihin toimiin. Kiitos Suvi Rihtniemi, Mikko Aho, Hannu Penttilä, Jyrki Mattila ja Mari Randell seudun MAL-yhteistyön hyvästä pohjasta, siitä on hyvä ponnistaa uudistuvalla kokoonpanollakin! MAL 2023 – suunnittelua merkittävällä tavalla viitoittava seudun kehittämisvisio ja tavoitteet määritellään ja päätetään syyskauden aikana. Tulevaisuus tehdään ja se tehdään yhdessä!
Kesäterveisin Sini Puntanen
Liikennejärjestelmä ja tutkimukset osaston johtaja, HSL
Valmistelutyötä koordinoivan MAL-projektiryhmän puheenjohtaja