Miksi kävelyn edistäminen olisi mahdoton tehtävä?
Ei ainakaan siksi, että kävelyä vastustettaisiin. Jos asut Helsingin seudulla ja olet sitä mieltä, että kävelyyn pitäisi asuinalueellasi panostaa nykyistä vähemmän, kuulut vähemmistöön: kaltaisiasi on Seutubarometrin (2021) mukaan vain kaksi prosenttia. Sen sijaan useampi kuin kaksi viidestä (41 %) haluaisi panostaa kävelyyn nykyistä enemmän. Asukkaat ovat tästä asiasta varsin samanmielisiä asuinkunnasta riippumatta.
Aktiivisen liikkumisen edistäminen tukee myös kansanterveyttä, jonka heikkeneminen aiheuttaa Suomessa joka vuosi miljardien eurojen kustannukset (UKK-instituutti 2023). Kävelyn edistäminen on tärkeää paitsi terveyden ja ympäristön, myös kaupunkien elinvoimaisuuden ja viihtyisyyden, kannalta.
Kävely on siis tasa-arvoinen, edullinen, niin ihmiselle itselleen kuin ympäristölle terveellinen kulkumuoto sekä yleisin joukkoliikenteen liityntämuoto. Olemme kaikki jalankulkijoita, autoilijoinakin, vähintään matkan alussa ja lopussa. Mikä siis on ongelma? Monet asiat vaikuttavat kävely-ympäristöön: maankäyttö, liikennesuunnittelu, talvikunnossapito, jopa yksittäiset rakennukset. Kävely jää helposti sivuosaan liikennemalleissa ja -ennusteissa, mikä vaikuttaa niin suunnitteluun kuin lopputulokseen. Ollapa nokkela mökintyttö!
Joskus kulkumuoto on vain kulkumuoto
Kulkumuotojen välillä on turhaakin vastakkainasettelua. Olemme kaikki enemmän tai vähemmän riippuvaisia kuljetuksista, jotka tuovat kauppoihin ruokaa ja vievät jätteemme pois. Eri ihmisillä on erilaisia liikkumistarpeita ja -mahdollisuuksia, eikä ole sellaista kulkumuotoa, joka olisi ylivertainen kaikissa tilanteissa. Siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja, jotka voivat vaihdella sijainnin, matkan pituuden ja muiden tekijöiden mukaan.
Eri tarpeiden ja ratkaisuiden tasapaino onkin huomioitava liikenneympäristön suunnittelussa. Auto on erinomainen kulkumuoto monella matkalla ja näin tulee olemaan jatkossakin. Siellä, missä kuitenkin halutaan ihmisten kävelevän (tai pyöräilevän), pitää reittien olla lyhyimpiä, nopeimpia ja houkuttelevimpia. Välillä tarvitaan myös autoilun rajoituksia ja se on autoa käyttävienkin etu. Miksi? Koska auto on sitä nopeampi ja sujuvampi kulkumuoto, mitä vähemmän muita autoilijoita on. Lisäksi kovaa vauhtia kulkevat autot tekevät jalankulkuympäristöstä meluisaa ja turvatonta.
Lasten ja professorien suusta
Tampereen yliopiston liikenne- ja kuljetusjärjestelmien professori Heikki Liimatainen vastasi Helsingin Sanomien Lasten uutisissa 3-vuotiaan Valtti Tallilan kysymykseen, miten ruuhkat saadaan loppumaan. Professorin vastauksen Valtin erinomaiseen kysymykseen voi lukea täällä (HS 2.2.2024). Intuitiivisin ajatus, jolla Liimatainenkin aloittaa, on lisätä autoteitä. Autotieverkon kasvattaminen kuitenkin lisää autoilun helppoutta ja houkuttelevuutta, mikä taas lisää autoilua. Siksi autoilun ruuhkia ei voi poistaa kapasiteettia lisäämällä. Sitä on kyllä yritetty, mistä esimerkiksi Amerikassa löytyy monikaistaisia moottoriteitä täynnä autoja.
Unelma vai kauhukuva? (Kuva: Creative Commons)
Kaikki eivät voi kävellä, pyöräillä tai käyttää joukkoliikennettä, mutta jotkut voivat. Ja kun osa siihen pystyvistä sen tekee, helpottuu autolla liikkuminenkin. Tällöin koko liikennejärjestelmä voittaa.
Kaikki eivät voi myöskään autoilla. Lapset ja nuoret, ajokortittomat ja ajokyvyttömät kulkevat muilla tavoin. Ja jos onnistuu elämään riittävän pitkään, on todennäköistä, että autoilu pitää jossain vaiheessa jättää niille, joilla näkö- ja reaktiokyky mahdollistavat muutaman tuhannen kilon massan liikuttelun kymmenien kilometrien, yli satasenkin, tuntinopeudella turvallisesti.
Kävely yhdistää ihmiset, paikat ja elämykset ympäri vuoden
Edistämisohjelman visiona on, että ”Helsingin seudulla kävely yhdistää ihmiset, paikat ja elämykset ympäri vuoden”. Vuoteen 2030 ulottuvia toimenpiteitä ohjelmassa on yhteensä 11 kolmesta teemasta: 1. Rakennettu ympäristö, 2. Viestintä ja yhteistyö sekä 3. Seuranta ja tieto. Edistämisohjelmalle on laadittu mittarit ja ohjelman toteutusta seurataan vuosittain.
…ja he liikkuivat onnellisina elämänsä loppuun asti
Kaikkia kulkumuotoja ei voi edistää yhtä aikaa samassa paikassa, mutta eri paikoissa voi. Kävelyn olosuhteita kannattaa parantaa erityisesti siellä, missä liikkuu eniten ihmisiä: kuntien keskustoissa, palvelujen lähellä, asuinalueilla ja joukkoliikenteen asemien ja pysäkkien yhteydessä. Näitä paikkoja – ja parannettavaa – on joka kunnassa.
Helsingin seudun kävelyn edistämisohjelma on nyt valmis. Se ei tietenkään riitä. Ohjelma pitää myös toteuttaa ja vaikutuksia seurata sekä arvioida. Tämä tarina onkin siis vasta alku. Tarkoitus on viedä ohjelma käytäntöön ja muovata totuus tarua ihmeellisimmäksi kävely-ympäristöiksi. Pidä silmällä jatko-osia, sillä niitä on tulossa!