Lentoasemalle saapuminen ja kulkutapavalinnat
Helsinki-Vantaan lentoasema on tärkeä kansainvälinen solmupiste, jonka saavutettavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota seudun liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Suunnittelua varten tarvitaan luotettavaa tutkimustietoa lentoasemalle suuntautuvasta liikenteestä.
Lisäksi lentoaseman henkilöliikenteestä tarvitaan tietoa Helsingin seudun liikenne-ennustemallia varten.
Helsingin seudun asukkaiden liikkumista tutkitaan muun muassa Helsingin seudun liikenteen (HSL) toteuttamalla Liikkumistutkimuksella, Helsingin kaupungin Liikkumistottumustutkimuksella sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin valtakunnallisella henkilöliikennetutkimuksella.
Kyseiset tutkimukset eivät yksinään tuota kokonaiskuvaa seudulla tapahtuvasta liikkumisesta vaan erityiskohteissa, kuten lentoasemalla ja satamissa, on tarpeen tehdä täydentäviä tutkimuksia, sillä niihin kohdistuu runsaasti myös seudun ulkopuolella asuvien matkoja.
Tämän tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli selvittää, mistä ja millä kulkutavalla matkustajat saapuvat Helsinki-Vantaan lentoasemalle lentomatkalle lähtiessään sekä minne ja millä kulkutavalla matkustajat poistuvat lentomatkalta saapuessaan. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin suorahaastatteluina lentoasemalla.
Tutkimuksen tekninen toteutus on kuvattu tarkemmin artikkelissa Tutkimuksen toteuttaminen.
Lentoasemalla haastatteluja tehtiin viikon jokaisena päivänä. Aiemmissa tutkimuksissa haastatteluja on tehty ainoastaan arkipäivisin, joten tulokset raportoidaan erikseen arkipäiville (ma-to) ja viikonlopulle (pe-su), jotta raportti on vertailukelpoinen aiempiin HSL:n lentoasemalla tehtyihin tutkimuksiin nähden.
Ihmisten liikkumisen on nähty olevan melko samankaltaista maanantaista torstaihin, kun puolestaan perjantai, lauantai ja sunnuntai eroavat arkipäivistä. Liikkumisen lentoasemalle voidaan myös olettaa poikkeavan jonkin verran arkipäivien ja viikonlopun välillä, sillä työmatkaliikkuminen tapahtuu pääosin arkisin.
Työmatkalaisten lentomatkalle lähtöajat ja lentokentälle saapumisen kulkutapavalintojen voi olettaa poikkeavan vapaa-ajanmatkalaisista, mistä syystä arkipäiviä ja viikonloppuja on syytä tarkastella erikseen.
Tässä artikkelissa kuvataan lentoaseman toimintaympäristöä sekä raportoidaan tulokset lentoasemalle saapuvien matkustajien osalta. Artikkelin päättää yhteenveto tuloksista ja loppupäätelmät.
Tutkimuksen taustaa
Lentoasemaa ja sen ympäristöä ja liikennejärjestelyjä on uudistettu viime vuosina.
Kehärata otettiin käyttöön ja lentoaseman terminaalin sisäänkäynti avattiin joulukuussa 2015. Kehäradan käyttö Lentoasemalle suuntautuvassa liikenteessä on siten jo hyvin vakiintunutta.
Kehäradan käyttöönoton yhteydessä uudistettiin myös Vantaan bussilinjasto. Muutoksen myötä kehärata ja Vantaan bussilinjasto muodostavat uudenlaisen kokonaisuuden, jossa kehäradan junat toimivat tihein vuorovälein liikennöitävänä runkoyhteytenä ja bussit muodostavat liityntälinjaston kehäradan asemille.
Lentoaseman terminaalia on Finavian Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelman aikana laajennettu merkittävästi. Kaikkien lentojen lähtöselvitykset, turvatarkastukset ja matkatavaranluovutus keskitettiin samaan rakennukseen vuonna 2022, kun joulukuussa 2021 valmistuneet lähtö- ja tuloaulat otettiin käyttöön.
Samalla otettiin käyttöön myös uudet pysäköinti- ja joukkoliikennejärjestelyt.
Koronapandemia romahdutti lentoaseman matkustajamäärät vuonna 2020 ja vaikutti merkittävästi ihmisten kulkutapavalintoihin. Matkustajamäärä on alkanut palautua asteittain matkustusrajoitusten poistamisen jälkeen, mutta on edelleen alhaisempi kuin ennen pandemiaa.
Kun vuonna 2019 lentoaseman matkustajamäärä oli 22 miljoonaa, vuonna 2023 matkustajia oli 15 miljoonaa (noin 30 % vähemmän).
Matkustajamäärien palautumista koronaa edeltävään aikaan hidastivat erityisesti Aasian pitkään jatkuneet koronarajoitukset. Koronarajoitusten lisäksi Aasian liikenteen palautumiseen vaikuttaa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen takia voimassa oleva Venäjän ylilentokielto. (Finavia, liikennetilastot).
Lentoasemalle on useita joukkoliikenteen yhteyksiä. Kehärata kuljettaa matkustajat junalla lentoaseman terminaalin sisäänkäynnille Helsingin keskustasta Tikkurilan sekä Myyrmäen kautta. Matka-aika Lentoaseman ja Helsingin keskustan välillä on noin 30 minuuttia.
Kehärata mahdollistaa sujuvat yhteydet myös muualle Suomeen, sillä Tikkurilan asema toimii solmupisteenä pääradan ja kehäradan välillä. Pasilan asema puolestaan yhdistää rantaradan ja kehäradan liikenteen.
Vaikka valtaosa Vantaan bussilinjastosta uudistui kehäradan käyttöönoton myötä, lentoasemalle on edelleen myös bussiyhteyksiä. Nykyisin Helsingin keskustan ja lentoaseman välillä liikennöi HSL:n runkolinja 600, jonka matka-aika on noin 40 minuuttia. Lentoasemalle liikennöi myös useita kaukoliikenteen linja-autoja muun muassa Turun, Tampereen ja Lahden suunnasta.
Autoilijoille lentoasemalla on useita maksullisia pysäköintialueita. Lisäksi terminaalirakennuksen edessä on pikaparkki matkustajien jättämistä ja hakemista varten.
Taksit jättävät matkalle lähtevät matkustajat terminaalirakennuksen pääoven eteen. Lentoasemalta poistuvia matkustajia palvelee saapuvien lentojen kerroksessa sijaitseva taksiasema.
Tutkimuksen tulokset
Vastaajilta kysyttiin, mistä he ovat aloittaneet matkansa lentoasemalle ja mikä on alkavan lentomatkan tarkoitus. Lähtöpaikka on se paikka, jolloin matkan tarkoitus muuttuu lentoasemalle menoksi. Pieni, lyhyt pysähdys ei katkaise matkaa.
Mikäli vastaaja on esimerkiksi saapunut muualta Suomesta Vantaalle ja yöpynyt hotellissa, josta on sitten lähtenyt lentoasemalle ja lentomatkalle, matkan lähtöpaikka on tässä tapauksessa Vantaa.
Arkisin 55 % lentoasemalle saapuneista ilmoitti tulleensa pääkaupunkiseudulta (kuva 1). Noin 9 % saapui KUUMA-kunnista ja muualta Uudeltamaalta. Vastaavasti 35 % matkustajista saapui lentoasemalle Uudenmaan ulkopuolelta.
Viikonloppuisin 60 % matkustajista saapui lentoasemalle pääkaupunkiseudulta. Noin 10 % saapui KUUMA-kunnista ja muualta Uudeltamaalta. Noin 30 % saapui Uudenmaan ulkopuolelta.
Ulkomailta saapuneiden osuus oli hyvin vähäinen sekä arkisin että viikonloppuisin.
Kuva 1. Lentoasemalle saapuneiden matkustajien lähtöpaikat.
Suurin osa lentoasemalle saapuneista matkustajista oli vapaa-ajanmatkailijoita. Arkisin 54 % ja viikonloppuisin 64 % matkustajista ilmoitti olevansa vapaa-ajan matkalla tai ostosmatkalla (kuva 2).
Arkisin toiseksi suurin ryhmä olivat työasiamatkalle lähtevät matkustajat, joita oli 20 % kaikista matkustajista. Kolmanneksi eniten oli kotiin palaavia matkustajia, joita oli arkisin 18 % matkustajista.
Viikonloppuisin toiseksi suurin ryhmä olivat kotiin palaavat matkustajat, joita oli 20 % matkustajista. Työasiamatkalle lähtevät olivat viikonloppuisinkin kolmanneksi suurin ryhmä (10 % matkustajista).
Kuva 2. Matkan tarkoitus.
Haastateltavia pyydettiin listamaan järjestyksessä kaikki matkalla käytetyt kulkutavat. Mikäli matkalla oli käytetty useampaa kuin yhtä kulkutapaa, pyydettiin nimeämään matkan pääasiallinen kulkutapa (kilometreissä pisimmän osuuden kulkutapa).
Aineistosta on tarkasteltu pääasiallista kulkutapaa sekä viimeistä kulkutapaa, jolla haastateltava saapui lentoasemalle.
Pääasiallinen kulkutapa ja viimeinen kulkutapa eroavat, jos haastateltava on esimerkiksi tullut Helsinkiin linja-autolla ja saapunut lentoasemalle junalla.
Pääkulkutapa
Arkisin 31 % lentomatkalle lähtijöistä oli saapunut lentoasemalle junalla (kuva 3). Autolla saapui 36 % matkustajista ja taksilla 19 % matkustajista.
Junalla saapui viikonloppuisin hieman useampi kuin arkisin (35 %). Myös viikonloppuisin 36 % matkustajista oli saapunut lentoasemalle autolla. Taksin osuus oli puolestaan arkipäiviä pienempi (13 %).
Kestävien kulkutapojen osuus (joukkoliikenne, kävely ja pyöräily) oli arkisin 43 % ja viikonloppuisin 50 %.
Kuva 3. Lentoasemalle saapuneiden matkustajien pääkulkutapa.
Tarkasteltaessa pääkulkutapaa lähtöpaikan mukaan huomataan, että junan osuus on suurin Helsingistä ja Uudenmaan ulkopuolelta saapuneilla. Helsingistä 39 % matkustajista ja Uudenmaan ulkopuolelta 42 % matkustajista saapui lentoasemalle junalla.
Auto oli yleisin kulkutapa pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Uudeltamaalta saapuneilla matkustajilla, joista noin 80 % ilmoitti pääkulkutavakseen auton. Taksia puolestaan käyttivät eniten pääkaupunkiseudulta saapuneet matkustajat.
Kuva 4. Pääkulkutapa matkan lähtöpaikan mukaan (arki)
Espoosta, Vantaalta ja Kauniaisista saapuneista matkustajista 15 % ilmoitti saapuneensa lentoasemalle kävellen. Näiden vastaajien voi olettaa saapuneen asemalle lentokenttähotellista.
Arkisin työ-, opiskelu- ja työasiamatkoille lähtevistä matkustajista 34 % saapui lentoasemalle autolla (kuva 5). Noin 26 % työmatkalaisista puolestaan saapui lentoasemalle taksilla. Auton ja taksin yhteenlaskettu kulkutapaosuus oli siten 60 %.
Arkisin työ-, opiskelu- ja työasiamatkoilla lähtevistä matkustajista 26 % saapui lentoasemalle junalla ja noin 7 % linja-autolla.
Viikonloppuisin työ-, opiskelu- ja työasiamatkoille lähtevistä lähes puolet saapui lentoasemalle junalla, ja vastaavasti auton ja taksin osuus oli arkipäiviä vähäisempi.
Arkipäivien ja viikonloppujen välillä ei ollut suuria eroja kulkutapajakaumassa vapaa-ajan matkalle lähtevien osalta.
Vapaa-ajan matkalle lähtevät saapuivat lentoasemalle yleisimmin autolla. Auton osuus oli arkisin ja viikonloppuisin noin 45 % ja taksin osuus hieman yli 10 %.
Vastaavasti junan osuus oli noin 30 % sekä arkisin että viikonloppuisin. Linja-auton osuus oli arkisin 8 % ja viikonloppuisin 12 %.
Kuva 5. Pääkulkutapa matkan tyypin mukaan.
Aineistosta tarkasteltiin matkan pääkulkutapaa myös sen mukaan, mihin aikaan matkustaja oli ilmoittanut aloittaneensa matkan lentoasemalle. Lentoasemalle saavutaan kaikkiin vuorokaudenaikoihin, ja matka lentoasemalle voi kestää useamman tunnin riippuen matkan lähtöpaikasta.
Vuorokaudenaika vaikuttaa kulkutavan valintaan muun muassa joukkoliikenteen tarjonnan kautta. Esimerkiksi yöaikaan junat kulkevat harvennetulla vuorovälillä, jolloin sopivaa joukkoliikenneyhteyttä lentoasemalle ei välttämättä ole tarjolla.
Koettu turvallisuus puolestaan vaikuttaa ilta- ja yöaikaan kulkutavan valintaan, jolloin saatetaan välttää joukkoliikenteellä matkustamista ja suosia henkilöautoa tai taksia. Siten auton kulkutapaosuuden nähdään olleen ilta- ja yöaikaan suurempi, kun taas joukkoliikenteen osuus oli suurimmillaan päivällä.
Kuvassa 6 on esitetty lentoasemalle saapuneiden matkustajien pääkulkutavat sen mukaan, milloin matka lentoasemalle on alkanut. Aikaisin aamulla (klo 0–5) lähes puolet (49 %) matkustajista ilmoitti pääkulkutavakseen auton ja 21 % taksin. Junalla saapui 20 % matkustajista.
Aamulla (klo 6–9) auton kulkutapaosuus oli 34 % ja taksin 16 %. Vastaavasti junan osuus oli 33 %.
Aamupäivällä (9–12) junan kulkutapaosuus oli suurimmillaan (37 %). Auton osuus oli puolestaan 35 % ja taksin 13 %.
Iltapäivällä (klo 12–14) auton osuus oli pienimmillään (27 %). Taksin osuus oli kuitenkin samaan aikaan 25 %. Junan osuus oli iltapäivällä 33 %.
Alkuillasta (klo 14–18) auton kulkutapaosuus oli 37 % ja taksin 20 %. Junan osuus oli samaan aikaan 31 %.
Linja-auton kulkutapaosuus oli hieman alle 10 % koko päivän ajan.
Kuva 6. Pääkulkutapa matkan lähtöaikojen mukaan arkena
Lentoasemalle saapuneilta matkustajilta kysyttiin, kuinka usein he tekevät vastaavan matkan lentoasemalle. Vastaavalla matkalla tarkoitetaan samasta lähtöpaikasta tapahtuvaa matkaa lentoasemalle.
Arkisin lentoasemalle saapuneista matkustajista 87 % tekee vastaavan matkan lentoasemalle muutaman kerran vuodessa tai harvemmin (kuva 7). Noin 12 % matkustajista tekee vastaavan matkan lentoasemalle 1–3 päivänä kuukaudessa.
Viikonloppuisin lentoasemalle saapuneista matkustajista 90 % tekee vastaavan matkan lentoasemalle kerran vuodessa tai harvemmin. Noin 8 % matkustajista tekee vastaavan matkan lentoasemalle 1–3 päivänä kuukaudessa.
Matkojen toistuvuuden kautta tarkasteltuna suurin matkustajaryhmä ovat muutaman kerran vuodessa lentoasemalla käyvät, joita on noin puolet matkustajista. Tässä ryhmässä auton ja taksin yhteenlaskettu kulkutapaosuus oli arkisin 56 % ja viikonloppuisin 52 %. Vastaavasti joukkoliikenteen kulkutapaosuus oli arkisin 36 % ja viikonloppuisin 40 %.
Kuva 7. Pääkulkutapa matkan toistuvuuden mukaan.
Lentoasemalle saapuvilta matkustajilta kysyttiin ruumaan menevän matkatavaran määrää, sillä mukana kulkevan matkatavaran määrällä voi olla vaikutusta kulkutavan valintaan. Painavien laukkujen kanssa matkustettaessa kulkutavaksi valikoituu tyypillisesti auto, mikäli sellainen on käytössä.
Matkustajia, joilla oli mukanaan kaksi tai useampia ruumaan meneviä laukkuja, oli hieman alle 10 % kaikista matkustajista. Kyseiset matkustajat kulkivat lentoasemalle pääosin autolla (40 %), taksilla (24 %) tai kävellen (17 %). Kävelyn voi olettaa tarkoittavan tässä tapauksessa kävelyä lentokenttähotellista lentoasemalle.
Matkustajia, joilla oli mukanaan yksi ruumaan menevä laukku, ja matkustajia, joilla ei ollut lainkaan ruumaan meneviä matkatavaroita, oli molempia hieman alle 50 % matkustajista.
Matkustajat, joilla ei ollut mukana ruumaan menevää matkatavaraa tai enintään yksi ruumaan menevä laukku, käyttivät merkittävästi useammin junaa ja linja-autoa lentokentälle saapumiseen kuin ne matkustajat, joilla oli useita laukkuja.
Vastaajilta kysyttiin myös erikoismatkatavaroiden määrää. Ainoastaan noin 2 % matkustajista ilmoitti, että heillä on mukana erikoismatkatavaroita (esim. sukset). Vähäisen havaintomäärän vuoksi näiden matkustajien kulkutapoja ei tarkasteltu erikseen.
Kuva 8. Pääkulkutapa matkan toistuvuuden mukaan.
Kuvissa 9, 10 ja 11 on esitetty lentoasemalle arkisin ja viikonloppuisin saapuneiden matkustajien matkojen lähtöpaikat matkalla käytetyn pääkulkutavan mukaan.
Lentoasemalle saavuttiin junalla pääosin pääkaupunkiseudulta ja pääradan varren kunnista.
Autolla saavuttiin laajasti pääkaupunkiseudun sekä radanvarren kunnista. Autolla saavuttiin paljon myös alueilta, joista ei ole raideyhteyttä lentoasemalle.
Taksilla saavuttiin lentoasemalle autoa suppeammalta alueelta, pääosin pääkaupunkiseudulta.
Kuva
Kuvva 9. Lentoasemalle junalla saapuneiden matkustajien lähtöpaikat.
Kuvva 10. Lentoasemalle autolla saapuneiden matkustajien lähtöpaikat.
Kuvva 11. Lentoasemalle taksilla saapuneiden matkustajien lähtöpaikat.
Joukkoliikenteellä kulkeneilta matkustajilta kysyttiin myös, minkälaista lippua he käyttivät matkalla lentoasemalle. Niistä matkustajista, jotka käyttivät pääkulkutapanaan joukkoliikennettä ja tarvitsivat matkalleen lipun, 37 % käytti HSL:n kertalippua, 6 % HSL:n vuorokausilippua ja 12 % HSL:n kausilippua (+ mahdollinen lisävyöhykelippu).
Muut matkustajat käyttivät pääasiassa VR:n junalippua ja muita HSL-liikenteessä kelpaavia joukkoliikennelippuja.
Vastaajilta kysyttiin, olisiko nyt valitun pääkulkutavan sijaan jokin toinen kulkutapa ollut mahdollinen lentoasemalle saavuttaessa. Vaihtoehtoista kulkutapaa tarkasteltaessa kyseessä on siten vastaajan kokemus mahdollisuudesta käyttää auton sijaan kestäviä kulkutapoja.
Arkipäivinä lentoasemalle saapuneista autoilijoista 45 % ilmoitti, että olisi auton sijaan voinut käyttää kestäviä kulkutapoja. Suosituimmat vaihtoehdot autolle olivat juna ja linja-auto. Junalla olisi voinut saapua 33 % ja linja-autolla 11 % autoilijoista.
Vastaavasti 16 % ilmoitti taksin vaihtoehtoiseksi kulkutavaksi omalle autolle. Toisaalta noin 40 % oli sitä mieltä, ettei autolle olisi ollut järkevää vaihtoehtoa.
Viikonloppuisin 48 % lentoasemalle autolla saapuneista ilmoitti, että olisi auton sijaan voinut käyttää kestäviä kulkutapoja. Junalla olisi voinut saapua 36 % ja linja-autolla 12 % autoilijoista.
Vastaavasti 17 % ilmoitti taksin vaihtoehtoiseksi kulkutavaksi omalle autolle. Viikonloppuna lentokentälle saapuneista matkustajista 34 % oli sitä mieltä, ettei autolle olisi ollut järkevää vaihtoehtoa.
Tuloksista on nähtävissä se, että lentoasema on hyvin saavutettavissa myös joukkoliikenteellä ja autolla saavutaan lentoasemalle pääasiassa jostain muusta syystä kuin puuttuvien joukkoliikenneyhteyksien takia. Vastaajilta ei kuitenkaan kysytty tarkemmin syitä kulkutavan valinnalle tai syytä, miksei auton sijaan käytetty kestäviä kulkutapoja silloin, kun se olisi ollut vastaajan mielestä mahdollista. Syynä voi olla esimerkiksi tottumus ja autoilun helppous, matkan lähtöaika, matkatavaroiden määrä tai suuremman seurueen kulkeminen samalla kyydillä lentoasemalle.
Pääkulkutavan lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin viimeistä käytettyä kulkutapaa lentoasemalle saavuttaessa.
Arkisin 33 % matkustajista käytti viimeisenä kulkutapanaan junaa lentoasemalle saavuttaessa (kuva 12). Vastaavasti 32 % matkustajista saapui lentoasemalle autolla ja 22 % taksilla.
Viikonloppuisin 36 % matkustajista saapui lentoasemalle junalla. Vastaavasti 34 % saapui autolla ja 14 % taksilla.
Aineistosta tarkasteltiin erikseen matkustajia, jotka olivat ilmoittaneet viimeiseksi kulkutavaksi junan. Junalla saapuneista suurin osa käytti I-junaa (arkisin 57 % ja viikonloppuisin 54 %). Merkittävä osa vastaajista ei kuitenkaan osannut sanoa, kumpaa kehäradalla liikennöivää junaa he olivat käyttäneet lentoasemalle saapumiseen. Arkisin 8 % ja viikonloppuisin 18 % ei osannut sanoa, kummalla junalla oli saapunut asemalle.
Autolla lentoasemalle saapuneilta kysyttiin myös auton pysäköinnistä. Arkisin 47 % ja viikonloppuisin 52 % autoa viimeisenä kulkutapana käyttäneistä matkustajista oli pysäköinyt auton lentoasemalle tai kaukopysäköintialueelle. Noin puolet matkustajista oli siten saanut kyydin lentoasemalle, jolloin autoa ei pysäköity lentoaseman alueelle.
Kuva 12. Lentoasemalle saapumiseen käytetty viimeinen kulkutapa
Vapaa-ajanmatkailijat olivat tutkimuksen perusteella suurin matkustajaryhmä.
Arkisin toiseksi suurin ryhmä olivat työasiamatkalle lähtevät matkustajat, joita oli 20 % kaikista matkustajista. Kolmanneksi eniten oli kotiin palaavia matkustajia, joita oli arkisin 18 % matkustajista.
Viikonloppuisin toiseksi suurin ryhmä olivat kotiin palaavat matkustajat, joita oli 20 % matkustajista. Työasiamatkalle lähtevät olivat viikonloppuisinkin kolmanneksi suurin ryhmä (10 % matkustajista).
Yli puolet matkustajista saapui lentoasemalle pääkaupunkiseudulta. Arkisin 55 % ja viikonloppuisin 60 % matkustajista ilmoitti saapuneensa lentoasemalle pääkaupunkiseudulta.
Lähtöpaikalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sitä paikkaa, jossa matkan tarkoitus muuttuu lentoasemalle menoksi. Mikäli vastaaja on esimerkiksi saapunut muualta Suomesta Vantaalle ja yöpynyt hotellissa, josta on sitten lähtenyt lentoasemalle ja lentomatkalle, matkan lähtöpaikka on Vantaa.
Arkisin ja viikonloppuisin noin 10 % matkustajista saapui KUUMA-kunnista ja muualta Uudeltamaalta. Vastaavasti arkisin 35 % ja viikonloppuisin 30 % matkustajista saapui lentoasemalle muualta Suomesta.
Ulkomailta saapuneiden osuus oli hyvin vähäinen sekä arkisin että viikonloppuisin.
Suurin osa matkustajista saapui lentoasemalle pääkaupunkiseudulta, josta lentoasema on pääosin hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Vuonna 2015 käyttöönotettu kehärata mahdollistaa sujuvat yhteydet junalla suoraan lentoasemalle myös muualta Suomesta.
Lentoasemalle saapumisen kulkutapavalintaan vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, kuten lennon lähtöaika, matkaseurueen koko ja matkatavaroiden määrä. Auto tai taksi saatetaan kokea joukkoliikennettä helpommaksi ja mukavammaksi kulkutavaksi lentoasemalle, mikäli lento lähtee aikaisin, matkalle on lähdössä koko perhe tai matkatavaraa on runsaasti.
Junaa pääkulkutapanaan käytti arkisin hieman yli 30 % matkustajista. Noin 36 % matkustajista saapui lentoasemalle autolla. Taksilla saapui arkisin 19 % matkustajista.
Helsingistä ja toisaalta Uudenmaan ulkopuolelta saavuttiin eniten junalla lentoasemalle. Vastaavasti taksin osuus oli suurin pääkaupunkiseudulta alkaneilla matkoilla. Autoa käyttivät eniten pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Uudeltamaalta saapuneet matkustajat.
Kellonajan mukaan tarkasteltuna joukkoliikennettä käytettiin eniten päiväsaikaan. Junan kulkutapaosuus oli suurimmillaan aamupäivällä (37 %). Vastaavasti auton ja taksin kulkutapaosuus oli suurimmillaan aikaisin aamulla.
Joukkoliikennettä käyttivät eniten matkustajat, joilla ei ollut mukanaan ruumaan menevää matkatavaraa tai ainoastaan yksi ruumaan menevä laukku. Matkustajat, joilla oli kaksi tai useampia ruumaan meneviä laukkuja, valitsivat yleisimmin kulkutavaksi auton tai taksin.
Niistä matkustajista, jotka käyttivät pääkulkutapanaan joukkoliikennettä ja tarvitsivat matkalleen lipun, 37 % käytti HSL:n kertalippua, 6 % HSL:n vuorokausilippua ja 12 % HSL:n kausilippua (+ mahdollinen lisävyöhykelippu).
Muut matkustajat käyttivät pääasiassa VR:n junalippua ja muita HSL-liikenteessä kelpaavia joukkoliikennelippuja.
Vastaajilta kysyttiin myös, olisiko nyt valitun pääkulkutavan sijaan jokin toinen kulkutapa ollut mahdollinen lentoasemalle saavuttaessa. Vaihtoehtoista kulkutapaa tarkasteltaessa kyseessä on siten vastaajan kokemus mahdollisuudesta käyttää auton sijaan kestäviä kulkutapoja.
Lähes puolet autoa pääkulkutapana käyttäneistä matkustajista ilmoitti, että olisi voinut käyttää auton sijaan kestäviä kulkutapoja. Toisin sanoen monet autoilijoista ovat sellaisia, joille lentoasema olisi saavutettavissa joukkoliikenteellä, mutta auto on valikoitunut pääkulkutavaksi tottumuksesta tai autoilun helppouden ja mukavuuden johdosta. Syynä voi olla myös matkan lähtöaika, matkatavaroiden määrä tai suuremman seurueen kulkeminen samalla kyydillä lentoasemalle.
Pääkulkutavan lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin viimeistä käytettyä kulkutapaa lentoasemalle saavuttaessa.
Arkisin 33 % matkustajista käytti viimeisenä kulkutapanaan junaa lentoasemalle saavuttaessa. Vastaavasti 32 % matkustajista saapui lentoasemalle autolla ja 22 % taksilla.
Pysäköinnistä kysyttäessä noin puolet autoa viimeisenä kulkutapana käyttäneistä oli pysäköinyt auton lentoasemalle ja vastaavasti puolet oli saanut kyydin ja autoa ei näin ollen oltu pysäköity lentoaseman alueelle.