Satamaan saapuminen ja kulkutapavalinnat
Satamat ovat liikennejärjestelmän erityiskohteita, sillä niihin saapuu ja niistä poistuu kerralla suuri määrä ihmisiä laivojen saapumis- ja lähtöaikojen mukaan.
Henkilöliikenteen lisäksi satamiin suuntautuu paljon raskasta liikennettä, mikä tekee liikenneympäristöstä haastavan. Myös satamien sijainti kaupunkirakenteessa ja satamien lähialueiden muu liikenne lisäävät haastetta. Sataman liikennejärjestelyjen onnistunut suunnittelu edellyttää laadukasta tausta-aineistoa satamien liikenteestä.
Helsingin seudun asukkaiden liikkumista tutkitaan muun muassa Helsingin seudun liikenteen (HSL) toteuttamalla Liikkumistutkimuksella, Helsingin kaupungin Liikkumistottumustutkimuksella sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin valtakunnallisella henkilöliikennetutkimuksella.
Kyseiset tutkimukset eivät yksinään tuota kokonaiskuvaa seudulla tapahtuvasta liikkumisesta vaan merkittävissä solmupisteissä, kuten satamissa ja lentoasemalla, on tarpeen tehdä täydentäviä tutkimuksia, sillä niihin kohdistuu runsaasti myös seudun ulkopuolella asuvien matkoja.
Tämän tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli selvittää, mistä ja millä kulkutavalla matkustajat saapuvat Helsingin matkustajasatamiin laivamatkalle lähtiessään. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin suorahaastatteluina. Tutkimuksen tekninen toteutus on kuvattu tarkemmin artikkelissa Tutkimuksen toteuttaminen.
Tässä artikkelissa kuvataan Helsingin sataman toimintaympäristöä, matkustajien saapumista satamaan, kulkutapavalintoja ja pysäköintiä.
Sataman toimintaympäristö
Helsingin Satama on Suomen matkustajaliikenteen ja ulkomaankaupan pääsatama, joka mahdollistaa niin pääkaupunkiseudun kuin koko maan yhteydet Eurooppaan.
Helsingin Sataman kokonaismatkustajamäärä oli 8,1 miljoonaa vuonna 2022. Vuoden alussa oli yhä voimassa matkustusrajoituksia, jotka tähtäsivät koronapandemian hillitsemiseen. Maaliskuusta alkaen yhteiskunta avautui ja samalla laivamatkustus vilkastui.
Linjaliikenteessä matkustajia kulki yhteensä lähes 8 miljoonaa, Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä matkustajia kulki 6,3 miljoonaa, Tukholman reitillä 1,4 miljoonaa sekä Helsingin ja Travemünden välillä 152 000. Helsinki–Pietari-reitillä ei kulkenut lainkaan matkustajia vuosina 2020–2022. (Helsingin Satama)
Linjaliikenteen lisäksi Helsinkiin kertyi 164 kansainvälisen risteilyn aluskäyntiä. Nämä aluksen kuljettivat Helsinkiin kaikkiaan 162 000 matkustajaa. (Helsingin Satama)
Tällä vuosituhannella Helsingin Satamalla on ollut kaksi suurhanketta: 2008 valmistunut Vuosaaren sataman ja sen infrastruktuurin rakentaminen sekä Länsiterminaali 2 -projekti, johon sisältyi muun muassa uuden Länsiterminaali 2:n rakennuttaminen ja alueen liikennesuunnittelu. (Helsingin Satama)
Kolmas suurhanke on nyt alkamassa. Vuoden 2021 helmikuussa kaupunginvaltuusto teki periaatepäätöksen ja vuoden 2022 tammikuussa kaupunkihallitus teki toteuttamispäätöksen suunnitelmasta, jonka mukaisesti satamatoimintoja tullaan keskittämään vähitellen ns. keskittämisskenaarion mukaisesti. Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenne keskitetään Länsisatamaan ja Tukholman liikenne Katajanokalle.
Vuosaaren satamaa kehitetään jatkossakin erityisesti tavaraliikenteen tarpeisiin. Täten Länsisatamassa henkilöautoliikenne lisääntyy ja vastaavasti henkilöautoliikenne vähenee ydinkeskustassa.
Raskas liikenne lisääntyy Vuosaaren satamassa, joka on tarkoitettukin tavaraliikenteen pääsatamaksi. Raskas liikenne lisääntyy myös Länsisatamassa, kun Tallinnan liikenne keskitetään sinne. Ydinkeskustassa raskas liikenne sen sijaan vähenee, vaikka kaikki ruotsinlaivat kulkevatkin jatkossa sen kautta. (Helsingin Satama)
Laivamatkustaminen tapahtuu siten jatkossakin keskusta-alueen kautta, mikä edesauttaa suotuisaa matkustajamäärien ja Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupungin kehitystä. Samalla mahdollistetaan edelleen kustannustehokas liikennöintimalli, jossa matkustajaliikenne ja rahti kulkevat samoilla laivoilla.
Lisäksi keskusta-alueelta vapautuu tilaa sellaiselle maankäytölle, joka lisää keskusta-alueen viihtyisyyttä. (Helsingin Satama)
Keskusta-alueen satamat ovat saavutettavia koko maasta niin henkilöautolla kuin joukkoliikenteelläkin. Eteläsatamaan on melko lyhyt kävelymatka Helsingin päärautatieasemalta. Lisäksi rautatieasemalta on raitiovaunuyhteys Länsisatamaan (linjat 7 ja 9), Olympiaterminaaliin (linjat 2 ja 3) ja Katajanokan terminaaliin (linjat 4 ja 5).
Kampin bussiterminaalista on matkaa Länsisatamaan noin 2,5 km, ja matkan voi taittaa myös raitiovaunulla.
Satamat ovat saavutettavissa myös metrolla. Länsisataman lähin metroasema on Ruoholahdessa ja Eteläsataman lähin asema on Helsingin yliopisto Kaisaniemessä.
Keskustan satamien läheisyydessä on myös kaupunkipyöräasemia, jotka mahdollistava satamaan saapumisen pyöräillen. Lisäksi keskusta-alueella sähköpotkulautojen käyttö on yleistynyt viime vuosina merkittävästi palveluntarjonnan kasvaessa.
Henkilöautolla satamaan saapuville on järjestetty pysäköinti sekä Länsisatamassa että Eteläsatamassa. Länsisatamassa henkilöautojen pitkäaikainen pysäköinti sijaitsee Satamaparkkitalossa, josta matkaa laivaterminaaleille on noin 300–400 metriä.
Eteläsatamassa henkilöauton voi pysäköidä esimerkiksi Olympiaterminaalin alakerrassa sijaitsevaan pysäköintihalliin ja Katajanokan terminaalissa läheiselle pysäköintialueelle.
Tutkimuksen tulokset
Vastaajilta kysyttiin, mistä he ovat aloittaneet matkansa satamaan ja mikä on matkan tarkoitus. Lähtöpaikka on se paikka, jolloin matkan tarkoitus muuttuu satamaan menoksi. Pieni, lyhyt pysähdys ei katkaise matkaa. Mikäli vastaaja on esimerkiksi saapunut muualta Suomesta Helsinkiin ja yöpynyt hotellissa, josta on sitten lähtenyt satamaan ja laivamatkalle, matkan lähtöpaikka on Helsinki.
Arkisin noin 40 % matkustajista saapui satamiin Helsingistä, Eteläsatamassa osuus oli hieman Länsisatamaa suurempi (kuva 1). Viikonloppuisin Eteläsatamassa Helsingistä matkansa aloittaneiden osuus laski ja muualta Suomesta saapuvien matkustajien osuus vastaavasti kasvoi.
Muualta pääkaupunkiseudulta matkansa aloitti sekä arkisin että viikonloppuisin lähes 20 % matkustajista. KUUMA-kunnista matkansa aloitti arkisin lähes 10 % vastaajista. Viikonloppuisin erityisesti Eteläsatamassa KUUMA-kunnista matkansa aloittaneiden osuus oli suurempi kuin arkipäivisin. Muualta Uudeltamaalta matkansa aloitti arkisin ja viikonloppuisin alle 5 % vastaajista.
Muualta Suomesta matkansa aloitti sekä arkisin että viikonloppuisin noin 30 % vastaajista. Ulkomailta saapuneiden osuus jäi alle 2 prosenttiin.
Kuva 1. Matkustajien lähtöpaikat satamanosittain
Vapaa-ajan matkoja tai ostosmatkoja oli arkena yhteensä 63 % matkoista ja viikonloppuisin lähes 70 % matkoista (kuva 2). Työ- ja työasiamatkoja oli vastaavasti 20 % arkipäivien ja 17 % viikonloppujen matkoista. Paluumatkalla kotiin oli sekä arkena että viikonloppuisin hieman yli 10 % matkustajista.
Kuva 2. Matkan tarkoitus
Tarkasteltaessa vapaa-ajanmatkoja ja ostosmatkoja ikäryhmittäin nähdään, että arkisin 33 prosenttia matkustajista kuului yli 65-vuotiaiden ryhmään (kuva 3). Seuraavaksi eniten vapaa-ajanmatkoja ja ostosmatkoja arkisin tekivät ikäryhmään 45–64-vuotiaat kuuluvat vastaajat.
Viikonloppuisin yli 65-vuotiaiden osuus vapaa-ajanmatkoista ja ostosmatkoista laski 14 prosenttiin. Vastaavasti 45–64-vuotiaiden osuus kasvoi 33 prosenttiin. Samoin 30–44-vuotiaiden osuus kasvoi arkipäivien 22 prosentista viikonloppuisin 30 prosenttiin, kuten myös 18–29-vuotiaiden osuus, joka oli arkisin 17 % ja viikonloppuisin 23 %.
Kuva 3. Vapaa-ajanmatkat ja ostosmatkat ikäryhmittäin
Haastateltavilta tiedusteltiin erikseen matkan pääasiallista kulkutapaa (kilometreissä pisimmän osuuden kulkutapa) sekä viimeistä kulkutapaa, jolla haastateltava saapui satamaan.
Kysymyksiin tulee eri vastaukset, jos haastateltava on esimerkiksi tullut Helsinkiin junalla ja saapunut satamaan raitiovaunulla tai jättänyt autonsa parkkiin kauemmas satamasta.
Auto oli pääkulkutapana yleisimmin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta alkaneilla matkoilla, kun taas Helsingistä alkaneilla matkoilla eri kulkutapojen välillä oli enemmän vaihtelua (kuva 4). Helsingistä alkaneilla matkoilla auton osuus oli 30 %. Raitiovaunu oli toiseksi eniten käytetty pääkulkutapa 23 prosentin osuudella.
Muualta pääkaupunkiseudulta, KUUMA-kunnista sekä muualta Suomesta matkustettiin satamiin merkittävässä määrin myös junalla. Muualta Uudeltamaalta alkaneilla matkoilla taas linja-auto oli oman auton jälkeen toiseksi yleisin pääkulkutapa.
Kuvassa 4 paikallisliikenne tarkoittaa Helsingin seudun linja-autoliikennettä ja kaukoliikenne pitkämatkaista linja-autoliikennettä.
Matkan lähtöpaikka määrittää vahvasti pääkulkutapaa. Helsingistä matkansa aloittaneilla on eniten vaihtoehtoja kattavan julkisen liikenteen verkoston ja lyhyiden etäisyyksien ansiosta.
Myös muualta pääkaupunkiseudulta saapuvat käyttivät pääkulkutapana monipuolisesti julkista liikennettä, vaikkakin henkilöauton osuus nousi Espoosta, Vantaalta ja Kauniaisista alkaneilla matkoilla jo yli 50 prosenttiin. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta alkaneista matkoista suurin osa tehtiin henkilöautolla.
Muualta pääkaupunkiseudulta, KUUMA-kunnista ja muista suurista kaupunkikeskuksista saavuttiin satamiin myös junalla. Hyvät yhteydet Helsingin rautatieasemalta satamiin mahdollistavat sujuvan matkaketjun myös junaa pääkulkutapanaan käyttäville.
Ulkomailta matkansa aloittaneista noin 14 % ilmoitti kulkutavakseen muun kulkutavan, jonka voidaan olettaa tarkoittavan laiva- tai lentomatkaa, jolla Suomeen oli alun perin saavuttu.
Lisäksi ulkomailta saapuneilla jalankulun osuus pääkulkutapana oli melko suuri (11 %), jolloin voidaan olettaa, ettei ilmoitettu lähtöpaikka todellisuudessa edustanut kyseistä matkaa satamaan vaan kyseessä oli esimerkiksi Helsingissä vierailemassa ollut risteilymatkustaja.
Kuva 4. Pääkulkutapa matkan lähtöpaikan mukaan
Satamanosittain tarkasteltuna Länsisatamaan arkena saapuneista matkustajista 57 % ilmoitti pääkulkutavakseen auton, kun Eteläsatamassa auton osuus oli 38 %. Länsisatamaan saavuttiin myös Eteläsatamaa yleisemmin raitiovaunulla.
Eteläsatamaan saapuneiden pääkulkutavassa oli enemmän vaihtelua. Eteläsatamaan saavuttiin Länsisatamaa yleisemmin junalla, arkena junalla saapui lähes 20 % vastaajista ja viikonloppuisin 21 % vastaajista. Myös metron, raitiovaunun ja jalankulun osuudet ovat Eteläsatamassa arkisin lähellä 10 prosenttia.
Viikonloppuisin Eteläsatamaan saapuneista 14 % ilmoitti pääkulkutavakseen jalankulun.
Kuva 5. Pääkulkutapa satamanosittain
Tarkasteltaessa pääkulkutapaa matkan tarkoituksen mukaan nähdään, että auton osuus oli merkittävästi suurempi työ-, opiskelu- ja työasiamatkoilla kuin vapaa-ajanmatkoilla ja ostosmatkoilla.
Työhön ja opiskeluun liittyvillä matkoilla auton osuus pääkulkutapana oli sekä arkisin että viikonloppuisin yli 60 %, kun vapaa-ajanmatkoista auton osuus oli noin 45 %.
Työmatkalaiset tarvitsevat usein autoa kohteessa, joten se otetaan mukaan laivaan, mistä syystä myös satamaan saavuttaessa henkilöauton käyttö pääkulkutapana on korostunut vapaa-ajanmatkailijoihin verrattuna.
Kuva 6. Pääkulkutapa matkan tyypin mukaan
Haastattelussa kysyttiin myös, millä perusteella vastaaja on valinnut kulkutavan satamaan. Pääkulkutapanaan autoa käyttäneiden vastauksissa nousi esiin matkantekoon vaikuttavia tekijöitä kuten mukavuus, helppous ja nopeus. Monet kertoivat käyttävänsä autoa tavaran kuljetukseen tai työhön.
Useat vastaajat myös kertoivat tarvitsevansa autoa kohteessa tai jatkavansa matkaa määränpään satamasta edelleen muihin kohteisiin.
Useat pääkulkutavakseen auton valinneet myös kertoivat kulkeneensa pitkän matkan satamaan tai ettei julkinen liikenne ollut vaihtoehto. Muutamat vastaajat kertoivat saaneensa kyydin satamaan.
Pääkulkutavan lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin viimeistä käytettyä kulkutapaa satamaan saavuttaessa. Länsisatamaan saapuneista matkustajista 57 % saapui arkisin satamaan autolla (kuva 7). Eteläsatamassa vastaava osuus oli 36 %. Raitiovaunu oli toiseksi yleisin kulkutapa satamaan saavuttaessa sekä Länsisatamassa että Eteläsatamassa.
Tarkasteltaessa vain terminaalirakennuksessa haastateltuja jalkamatkustajia jäi auton kulkutapaosuus noin 20 prosenttiin sekä Länsisatamassa että Eteläsatamassa. Raitiovaunun kulkutapaosuus oli Länsisatamassa 50 % ja Eteläsatamassa 44 %, kun tarkastellaan vain jalkamatkustajia. Kolmanneksi yleisimmin Eteläsatamaan saavuttiin jalan, 23 % vastaajista ilmoitti viimeiseksi kulkutavakseen jalankulun. Taksia viimeisenä kulkutapanaan käytti noin 10 % jalkamatkustajasta molemmissa satamanosissa.
Kuva 7. Satamaan saapumiseen käytetty viimeinen kulkutapa satamanosittain
Lähtöpaikka määrittää merkittävästi myös viimeistä kulkutapaa. Helsingistä alkaneilla matkoilla on eniten vaihtelua viimeisessä kulkutavassa. Muualta saapuneet käyttävät pääkulkutapanaan henkilöautoa, jolloin koko matka usein kuljetaan samalla kulkutavalla, mikä näkyy myös viimeistä kulkutapaa tarkasteltaessa.
Raitiovaunu oli Helsingistä alkaneilla matkoilla yleisin viimeinen kulkutapa satamaan saavuttaessa. Muualta saapuneet käyttivät yleisimmin viimeisenä kulkutapanaan autoa, mutta raitiovaunu oli toiseksi yleisin viimeinen kulkutapa myös muualta kuin Helsingistä matkansa aloittaneilla matkustajilla.
Kuva 8. Satamaan saapumiseen käytetty viimeinen kulkutapa lähtöpaikan mukaan
Aineistosta tarkasteltiin erikseen matkustajia, jotka saapuivat junalla Helsingin päärautatieasemalle ja jatkoivat siitä muulla kulkutavalla Länsisatamaan ja Eteläsatamaan.
Se tehtiin rajaamalla aineisto koskemaan vain matkustajia, jotka ilmoittivat pääkulkutavakseen junan. Aineistosta suodatettiin pois myös matkustajat, jotka olivat ilmoittaneet pääkulkutavan ohella myös viimeiseksi kulkutavakseen junan.
Arkisin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulleista matkustajista 19 % ilmoitti käyttäneensä pääkulkutapanaan junaa (kuva 9). Vastaava osuus oli 10 % pääkaupunkiseudulta tulleista matkustajista.
Rautatieaseman ja satamien välinen matka kuljettiin useimmiten raitiovaunulla. Länsisatamaan saapuneista matkustajista 86 % ilmoitti viimeiseksi kulkutavakseen raitiovaunun ja Eteläsatamaan saapuneista matkustajista lähes 70 % saapui satamaan raitiovaunulla.
Lisäksi lähes neljännes matkustajista ilmoitti kulkevansa rautatieaseman ja Eteläsataman välisen matkan jalan.
Kuva 9. Rautatieaseman ja satamien välinen kulkutapajakauma
Matkojen suuntautumista tarkasteltiin rajaamalla aineistosta ne matkustajat, jotka ilmoittivat pääkulkutavakseen auton joko kuljettajana tai matkustajana. Länsisatamaan ja Eteläsatamaan suuntautuneet matkat on raportoitu erikseen.
Länsisatamaan saavuttiin Eteläsatamaa useammin autolla sekä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta että pääkaupunkiseudulta. Länsisatamaan henkilöautolla saapui pääkaupunkiseudun ulkopuolelta noin 73 % matkustajista ja pääkaupunkiseudulta noin 44 % matkustajista.
Länsisatamaan saapuneista autoista ennen Kehä III:a suurin osa kulki valtateitä 1, 3 ja 4 pitkin (kuva 10). Kehä I:n jälkeen lähes puolet autoista kulki satamaan kantatien 51 kautta. Toisaalta noin 20 % autoista jatkoi Kehä I:n jälkeen valtatietä 4 pitkin ja saapui Länsisatamaan siten Helsingin keskustan kautta.
Länsisatamaan autolla saapuneilta tiedusteltiin myös ajoivatko he satamaan Crusellinsillan vai Tyynenmerenkadun kautta. Suurin osa (52 %) ilmoitti ajaneensa Tyynenmerenkadun kautta. Vastaavasti 17 % ilmoitti ajaneensa Crusellinsillan kautta ja 31 % ei vastannut kysymykseen.
Kuva 10. Autolla Länsisatamaan saapuvien saapumissuunnat ja osuudet sisääntuloväylittäin (ennen Kehä III:a, ennen Kehä I:tä ja Kehä I:n jälkeen) arkipäivisin
Eteläsatamaan henkilöautolla saapui pääkaupunkiseudun ulkopuolelta noin 55 % prosenttia matkustajista ja pääkaupunkiseudulta noin 28 % matkustajista. Ennen Kehä III:a ja ennen Kehä I:tä suurin osa autoista kulki valtateitä 4 ja 7. Kehä I:n jälkeen noin 47 % autoista kulki valtatien 4 kautta ja noin 15 % seututien 170 kautta.
Kuva 11. Autolla Eteläsatamaan saapuvien saapumissuunnat ja osuudet sisääntuloväylittäin (ennen Kehä III:a, ennen Kehä I:tä ja Kehä I:n jälkeen) arkipäivisin
Autojen pysäköintiä tarkasteltiin siten, että aineistosta rajattiin ne matkustajaterminaalissa haastatellut, jotka ilmoittivat viimeiseksi kulkutavakseen henkilöauton.
Länsisatamassa haastateltujen jalkamatkustajien autoista noin 30 % oli pysäköity pysäköintialueelle tai pysäköintilaitokseen. Ainoastaan noin 3 % oli pysäköity kadun varteen.
Lähes puolet autoista oli sellaisia, joilla oli ainoastaan kyyditty matkustajia satamaan. Viikonloppuisin lähes 60 % autoista pysäköitiin pysäköintialueelle tai pysäköintilaitokseen ja noin 35 % autoista oli sellaisia, joilla oli kyyditty matkustajia satamaan.
Eteläsatamassa terminaalissa haastateltujen matkustajien autoista noin 45 % oli arkena pysäköitynä pysäköintialueelle tai pysäköintilaitokseen. Kadulle pysäköityjen autojen osuus jäin noin 1 prosenttiin.
Lähes puolet autoista oli sellaisia, joilla oli kyyditty matkustajia satamaan. Viikonloppuisin autojen pysäköinnissä ei ollut Eteläsatamassa suurta eroa arkipäiviin nähden. Viikonloppuisin hieman suurempi osuus autoista pysäköitiin satamaan kuin arkena, ja siten kyytien osuus oli arkea vähäisempi.
Kuva 12. Terminaalissa haastateltujen matkustajien autojen pysäköinti
Lisäksi tarkasteltiin erikseen kaikkia satamaan saapuneita autoja, jotta saatiin käsitys siitä, kuinka suuri osuus kaikista autoista pysäköitiin satamaan ja kuinka suuri osa ajettiin laivaan.
Länsisatamassa suurin osa, arkisin noin 82 % ja viikonloppuisin noin 74 %, satamaan saapuvista autoista ajettiin laivaan. Lisäksi lähes 10 % autoista oli sellaisia, joilla on kyyditty matkustajia, mutta joita ei pysäköidä sataman alueelle.
Eteläsatamassa arkisin autoista yli 60 % ajettiin laivaan ja viikonloppuisin noin 50 % ajettiin laivaan. Puolet muista autoista oli Eteläsatamassa sellaisia, jotka oli pysäköity pysäköintilaitokseen ja puolet sellaisia, joilla oli ainoastaan kyyditty satamaan saapuvia matkustajia.
Kuva 13. Kaikkien satamaan saapuneiden autojen pysäköinti
Haastateltavilta kysyttiin satamaan tulomatkan lisäksi arviota paluumatkasta ja satamasta poistumiseen käytettävästä kulkumuodosta. Pääosin vastaajat arvioivat poistuvansa satamasta samalla kulkutavalla kuin satamaan saapuessaan.
Henkilöautolla satamaan saapuneista 65 % arvioi myös poistuvansa satamasta autolla paluumatkansa jälkeen. Vastaavasti joukkoliikenteellä saapuneista noin 74 % arvioi poistuvansa satamasta joukkoliikenteellä.
Mikäli auto oli satamaan saavuttaessa ajettu laivaan tai pysäköity satamaan, on luonnollista, että myös paluumatkalla käytetään henkilöautoa. Vastaavasti joukkoliikenteellä saapuneilla ei ole ollut matkallaan autoa käytössä, joten myös paluu tapahtuu julkisella liikenteellä.
Kävellen, potkulaudalla tai pyörällä saapuneista lähes 40 % arvioi poistuvansa satamasta samalla kulkutavalla. Kyseisessä ryhmässä oli kuitenkin eniten niitä, jotka eivät olleet varmoja paluumatkan kulkutavasta.
Kävellen ja pyöräillen satamaan saapuneet ovat todennäköisesti saapuneet tulomatkalla satamaan joko Helsingin keskustan alueelta tai rautatieasemalta. Täten heillä on useampia vaihtoehtoja satamasta poistumiseen paluumatkan jälkeen.
Taksilla saapuneista noin 40 % arvioi myös poistuvansa satamasta taksilla. Noin 40 % taksilla saapuneista ei kuitenkaan ollut varma paluumatkan kulkutavasta.
Kuva 14. Ennakoitu satamasta poistumiseen käytettävä kulkutapa viimeisen kulkutavan mukaan jaoteltuna
Yhteenveto ja päätelmät
Helsingin Sataman matkustajamäärät ovat palautumassa koronapandemiasta. Vuonna 2022 kokonaismatkustajamäärä oli 8,1 miljoonaa. Vuoden alussa oli yhä voimassa matkustusrajoituksia, mutta maaliskuusta alkaen yhteiskunta avautui ja samalla laivamatkustus vilkastui.
Suurin osa matkoista satamaan alkoi pääkaupunkiseudulta. Arkisin noin 40 % matkustajista saapui satamaan Helsingistä. Muualta pääkaupunkiseudulta matkansa aloitti arkisin lähes 20 % matkustajista. Loput matkustajat saapuivat muualta Suomesta. Ulkomailta matkansa aloitti alle 2 % matkustajista.
Vapaa-ajan tai ostosmatkoja oli arkena yhteensä 63 % matkoista ja viikonloppuisin lähes 70 % matkoista. Työ- ja työasiamatkoja oli vastaavasti 20 % arkipäivien ja 17 % viikonloppujen matkoista. Paluumatkalla kotiin oli sekä arkena että viikonloppuisin hieman yli 10 % matkustajista.
Keskustan satamat ovat saavutettavissa henkilöautolla ja monipuolisesti joukkoliikenteellä. Auto oli pääkulkutapana yleisimmin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta alkaneilla matkoilla, kun taas Helsingistä alkaneilla matkoilla eri kulkutapojen välillä oli enemmän vaihtelua.
Helsingistä alkaneilla matkoilla auton osuus oli 30 %. Raitiovaunu oli Helsingistä alkaneiden matkojen toiseksi eniten käytetty pääkulkutapa 23 prosentin osuudella.
Tarkasteltaessa pääkulkutapaa matkan tarkoituksen mukaan nähtiin, että auton osuus on merkittävästi suurempi työ-, -opiskelu ja työasiamatkoilla kuin vapaa-ajanmatkoilla ja ostosmatkoilla. Työhön ja opiskeluun liittyvillä matkoilla auton osuus pääkulkutapana oli yli 60 %, kun vapaa-ajanmatkoista auton osuus oli noin 45 %.
Henkilöauto valikoitui siten pääkulkutavaksi erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelta alkaneilla matkoilla ja työmatkoilla. Avoimissa vastauksissa auton käyttöä perusteltiin helppoudella ja tottumuksella, mutta myös auton käyttötarpeella kohteessa ja matkan jatkamisella laivan määränpään satamasta edelleen muihin kohteisiin.
Autoa käytettiin merkittävissä määrin myös tavaran kuljetukseen. Lisäksi useat jalkamatkustajat nimesivät syiksi muun muassa kyydin saamisen satamaan.
Tutkimuksessa kysyttiin matkustajilta myös viimeistä käytettyä kulkutapaa satamaan saavuttaessa. Länsisatamaan saapuneista matkustajista 57 % saapui satamaan autolla. Eteläsatamassa vastaava osuus oli 36 %. Raitiovaunu oli toiseksi yleisin kulkutapa satamaan saavuttaessa sekä Länsisatamassa että Eteläsatamassa.
Tarkasteltaessa vain terminaalirakennuksessa haastateltuja jalkamatkustajia jäi auton kulkutapaosuus viimeisenä kulkutapana noin 20 prosenttiin sekä Länsisatamassa että Eteläsatamassa.
Raitiovaunun kulkutapaosuus oli Länsisatamassa 50 % ja Eteläsatamassa 44 %, kun tarkastellaan vain terminaalissa haastateltuja matkustajia. Kolmanneksi yleisimmin Eteläsatamaan saavuttiin jalan, 23 % vastaajista ilmoitti viimeiseksi kulkutavakseen jalankulun.
Taksia viimeisenä kulkutapanaan käytti noin 10 % molempiin keskustan satamiin saapuvista terminaalissa haastatelluista matkustajista.
Satamaan autolla saapuvat ajoivat autonsa useimmiten laivaan tai pysäköivät auton pysäköintilaitokseen tai pysäköintialueelle. Useat vastaajat myös ilmoittivat, että saivat kyydin satamaan, jolloin autoa ei pysäköity satamaan.
Henkilöautolla satamaan saapuneista 65 % arvioi myös poistuvansa satamasta autolla paluumatkan jälkeen.
Vastaavasti joukkoliikenteellä saapuneista noin 74 % arvioi poistuvansa satamasta joukkoliikenteellä. Mikäli auto oli satamaan saavuttaessa ajettu laivaan tai pysäköity satamaan, on luonnollista, että myös paluumatkalla käytetään henkilöautoa. Vastaavasti joukkoliikenteellä saapuneilla ei ole ollut matkallaan autoa käytössä, joten myös paluu tapahtuu julkisella liikenteellä.
Kävellen, potkulaudalla tai pyörällä saapuneista lähes 40 % arvioi poistuvansa satamasta samalla kulkutavalla. Kyseisessä ryhmässä on kuitenkin eniten niitä, jotka eivät olleet varmoja paluumatkan kulkutavasta.
Taksilla saapuneista noin 40 % arvioi myös poistuvansa satamasta taksilla. Noin 40 % taksilla saapuneista ei kuitenkaan ollut varma paluumatkan kulkutavasta.
Tutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, mistä ja millä kulkutavoilla matkustajat saapuvat satamaan. Lisäksi ensimmäistä kertaa selvitettiin satamaan saapumista viikonloppuna. Pääkysymyksiin saatiin vastaukset, joten tavoitteissa onnistuttiin.
Tutkimuksessa kysyttiin syytä pääkulkutavan valintaan. Kysymyksen asettelusta johtuen vastaajilta ei kuitenkaan saatu tarkempaa tietoa siitä, olisiko joukkoliikenne ollut mahdollinen vaihtoehto matkalla satamaan.
Tarkentavana kysymyksenä olisi voitu tiedustella olisiko vastaajan mielestä jokin muu kuin henkilöauto voinut olla toimiva kulkutapa satamaan. Näin voitaisiin pyrkiä syventämään ymmärrystä siitä, miksei joukkoliikennettä ole käytetty satamaan suuntautuvalla matkalla.
Auton pysäköinnistä kysyttiin tutkimuksessa hyvin suppeasti. Vastauksista ei käynyt suoraan ilmi esimerkiksi pysäköinnin helppouden ja hinnan suhde joukkoliikenteeseen nähden.
Toisaalta osa matkustajista on voinut ajaa auton laivaan, koska on kokenut sen helpommaksi ja edullisemmaksi kuin pysäköintipaikan etsimisen satamasta. Jatkokysymyksiä pysäköintiin liittyen olisi voitu esittää ainakin hinnoitteluun ja pysäköintipaikan etsimiseen liittyen. Lisäksi autokaistalla olisi voitu kysyä syytä, miksi auto ajetaan laivaan.