Tutkimuksen toteuttaminen

Satamat ovat liikennejärjestelmän erityiskohteita, sillä niihin saapuu ja niistä poistuu kerralla suuri määrä ihmisiä laivojen saapumis- ja lähtöaikojen mukaan. Henkilöliikenteen lisäksi satamiin suuntautuu paljon raskasta liikennettä, mikä tekee liikenneympäristöstä haastavan.

Myös satamien sijainti kaupunkirakenteessa ja satamien lähialueiden muu liikenne lisäävät haastetta. Sataman liikennejärjestelyjen suunnittelu edellyttää laadukasta tausta-aineistoa satamien ja niiden lähialueiden liikenteestä.

Helsingin seudun asukkaiden liikkumista tutkitaan muun muassa Helsingin seudun liikenteen (HSL) toteuttamalla Liikkumistutkimuksella, Helsingin kaupungin Liikkumistottumustutkimuksella sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin valtakunnallisella henkilöliikennetutkimuksella.

Kyseiset tutkimukset eivät yksinään tuota kokonaiskuvaa seudulla tapahtuvasta liikkumisesta vaan erityiskohteissa, kuten satamissa ja lentoasemalla, on tarpeen tehdä täydentäviä tutkimuksia, sillä niihin kohdistuu runsaasti myös seudun ulkopuolella asuvien matkoja.

Tämän tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli selvittää, mistä ja millä kulkutavalla matkustajat saapuvat Helsingin matkustajasatamiin laivamatkalle lähtiessään. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin suorahaastatteluina.

Aineistoa käytetään liikennejärjestelmäsuunnittelussa sekä Helsingin seudun liikenne-ennustemallin päivittämisessä.

Tutkimus keskittyi henkilöliikenteeseen ja on jatkoa vuonna 2016 julkaistulle tutkimukselle ”Satamien matkustajaliikennetutkimus 2015” (HSL, 16/2016).

Lisäksi Helsingin seudun liikenne on teettänyt syksyllä 2012 tutkimuksen Helsingin matkustajasatamien kautta kulkevasta tavaraliikenteestä yhteistyössä Helsingin Sataman kanssa (HSL, 26/2013). Tutkimuksessa selvitettiin Helsingin ja Tallinnan autolauttasatamien tavara-autoliikenteen määriä, koostumusta ja suuntautumista.

Käsitteet

Satama
Satamalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa koko Helsingin Satamaa.

Satamanosa
Helsingin Satama jakautuu useampiin satamanosiin. Tämän tutkimuksen kohteena olivat Länsisatama, Katajanokanterminaaliin ja Olympiaterminaaliin jakautuva Eteläsatama sekä Vuosaaren satama.

Haastattelupaikka
Tutkimuksessa haastateltiin jalkamatkustajia ja automatkustajia. Jalkamatkustajalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa henkilöä, joka nousi laivaan jalan.

Automatkustajalla tarkoitetaan matkustajaa, joka ajoi laivaan henkilöautolla tai pakettiautolla. Jalkamatkustajat haastateltiin matkustajaterminaalien lähtöselvitys- ja odotusauloissa. Automatkustajat haastateltiin henkilö- ja pakettiautojen lähtöselvitys- ja odotuskaistoilla.

Kulkutapa
Matkan pääkulkutapa on se kulkutapa, jolla matkasta on kuljettu kilometreissä pisin osuus. Pääasiallisen kulkutavan lisäksi matkaan sisältyy usein myös muita kulkutapoja, esimerkiksi kävelyä ja pyöräilyä. Pääasiallinen kulkutapa on ilmoitettu koko matkaketjulle.

Tämän lisäksi on kerätty tiedot kaikista matkan eri osilla käytetyistä kulkutavoista. Viimeisellä kulkutavalla tarkoitetaan viimeistä käytettyä kulkutapaa satamaan saavuttaessa.

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimusmenetelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa siitä, mistä ja millä kulkutavoilla laivamatkustajat saapuvat Helsingin matkustajasatamiin, kun he ovat lähdössä laivamatkalle.

Matkalla satamaan tarkoitetaan tässä tutkimuksessa matkaa siitä lähtöpaikasta, jossa henkilö on tehnyt päätöksen lähteä matkalle satamaan laivamatkaa varten. Lyhyt pysähdys tai tauko ei katkaise matkaa.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Olympiaterminaalista, Katajanokan terminaalista, Länsiterminaalista ja Vuosaaren terminaalista lähtevät matkustajat.

Olympiaterminaalin ja Katajanokan terminaalin tuloksia ei julkaista erillisinä vaan sen sijaan tarkastellaan Eteläsatamaa, jonka kyseiset terminaalit muodostavat yhdessä.

Vuosaaren terminaalia tarkastellaan koko Helsingin Satamaa kokonaisuudessaan koskevissa tuloksissa, mutta pienten havaintomäärien takia sen tuloksia ei julkaista erillisinä.

Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin henkilökohtaista haastattelua. Haastatteluja tehtiin arkisin (tiistai, keskiviikko, torstai) ja viikonloppuisin (perjantai ja lauantai).

Kenttäaika oli 13.9.–11.10.2022 (pl. Auton vapaapäivä 22.9.). Satamien viikonloppuliikennettä tarkastellaan nyt ensimmäistä kertaa, sillä se ei ole ollut mukana Helsingin seudun liikenteen toteuttamissa aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa.

Haastattelumateriaalin lisäksi työssä on hyödynnetty Helsingin Satamalta saatuja lähtötietoja muun muassa laajennuskertoimien laskennassa sekä toimintaympäristön muutosten analysoinnissa.

Tutkimus kohdistui laivamatkalle lähtijöihin siksi, että palaavia matkustajia on vaikeaa saada pysähtymään maissa tehtävää haastattelua varten. Myös haastattelujen tekeminen laivalla olisi tutkimusteknisesti haastavaa.

Kuva 1. Tutkimuksessa mukana olleiden satamanosien sijainnit

Kenttätutkimuksen kuvaus

Tiedonkeruu toteutettiin haastattelemalla laivamatkalle lähteviä matkustajia Olympiaterminaalissa, Katajanokan terminaalissa, Länsiterminaalissa ja Vuosaaren terminaalissa. Jalkamatkustajat haastateltiin Länsisataman ja Eteläsataman matkustajaterminaalien lähtöselvitys- ja odotusauloissa.

Vuosaaren satamassa ei tässä tutkimuksessa selvitetty terminaalin kautta kulkeneiden jalkamatkustajien matkoja satamaan. Automatkustajat haastateltiin henkilö- ja pakettiautojen lähtöselvitys- ja odotuskaistoilla. Yhdestä seurueesta haastateltiin yhtä henkilöä.

Haastattelusta annettiin palkkiona heijastin tai Marianne-karamelli. Heijastimien hankinnasta vastasi Helsingin Satama.

Haastattelutyöhön osallistui yhdeksän haastattelijaa, joista neljä oli venäjänkielentaitoista ja kolme vironkielentaitoista. Muu kielitaito haastattelijoilla oli suomi, ruotsi ja englanti.

Jokaisen tutkittavan laivavuoron kohdalla haastatteluja tehtiin pääsääntöisesti hieman yli tunnin ajan (noin 1 h 15 min) laivojen lähtöaikojen mukaan. Länsiterminaalissa, Olympiaterminaalissa ja Katajanokan terminaalissa haastattelut aloitettiin noin 1 h 45 min ennen laivan lähtöä ja lopetettiin noin 30 min ennen laivan lähtöä.

Vuosaaressa haastattelut aloitettiin noin 3 tuntia ja lopetettiin noin 2 tuntia ennen laivan lähtöä.

Kyselylomakkeen kysymykset oli ohjelmoitu sähköiseen järjestelmään. Lomakkeelle tuli vastattavaksi tarkentavia kysymyksiä myös sen mukaan, mitä aiempiin kysymyksiin oli vastattu. Kysymyslomake oli ohjelmoitu suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi ja venäjäksi.

Ennen kenttätyön alkua kysymyslomake oli testitilassa, jolloin haastattelijoilla oli mahdollisuus testata lomaketta ja harjoitella sen toiminnallisuuksia ja tutustua sisältöön.

Kenttätyön seurantaan Taloustutkimuksella oli käytössä Helsingin seudun liikenteen toimittama linkki, jonka kautta saatiin tieto vastausten kertymisestä arkisin ja viikonloppuisin terminaaleittain ja sen mukaan, kuuluiko haastattelu jalkamatkustajien vai automatkustajien kiintiöön.

Haastatteluotos ja aineiston laajentaminen

Tavoitteena oli, että tutkimuksessa saataisiin haastateltua yhteensä noin 1 550 ilman autoa matkustavaa ja noin 1 650 automatkustajaa. Tutkimuksen havaintoaineistoksi saatiin 1 643 matkustajaterminaalissa tehtyä haastattelua ja 1 796 autojonossa tehtyä haastattelua, joten tavoiteltu kokonaisvastaajamäärä täyttyi.

Haastattelutavoitteet oli kiintiöity taulukon 1 mukaisesti. Tavoite oli jaettu satamittain, viikonpäivän sekä haastattelupaikan mukaan 16 luokkaan.

Taulukko 1. Haastattelutavoitteet

Vastauksia saatiin taulukon 2 mukaisesti. Olympiaterminaalin osalta autojonossa tehtyjen haastattelujen osalta jäätiin tavoitteesta sekä arkipäivien että viikonlopun osalta, sillä Olympiaterminaalista lähti tutkimusviikolla tavoitteita vähemmän matkustajia autoilla.

Varsinaisten sovittujen päivien lisäksi kenttätyölle varattiin yksi lisäpäivä, jos varsinaisena tutkimuspäivänä aineistoa ei saada kerättyä tavoitteen mukaisesti. Olympiaterminaalin tavoitetta pyrittiin saamaan täyteen varapäivänä.

Lisäksi varsinaisina kenttäpäivinä Länsiterminaalin autokaistojen osalta jäi vajausta tavoitteisiin nähden, joten varapäivänä tehtiin haastatteluja myös Länsiterminaalin autokaistoilta ja näin tavoitemäärät saavutettiin.

Taulukko 2. Vastaajamäärät

vastaajamäärät.png

Terminaalissa matkustajat haastateltiin yksi kerrallaan. Mikäli haastateltava kuului suurempaan ryhmään, haastateltiin seurueesta vain yksi jäsen. Näin terminaalissa haastatellut edustavat aineistossa vain itseään eli yhtä havaintoyksikköä. Haastateltavat valittiin satunnaisesti.

Autojonossa haastateltiin ajoneuvon kuljettaja ja kirjattiin autossa olevien matkustajien kokonaismäärä. Näin saatiin laskettua, montako henkilöä ajoneuvot keskimäärin kuljettivat eli ajoneuvojen keskikuorma. Tilastollisessa tarkastelussa autojonossa haastatellun kuljettajan tiedot yleistettiin koskemaan kaikkia autossa olijoita.

Näin kuljettajan tiedoista muodostui useita havaintoyksiköitä. Näin ollen ikään tai sukupuoleen perustuvat tarkastelut eivät ole mielekkäitä automatkustajien kohdalla. Tutkimuksen pääasiallisen huomion kohteena olivat kuitenkin matkaa koskevat tiedot, ja niiden suhteen käytetty tarkastelutapa on toimiva.

Terminaalissa haastateltujen painona käytettiin ykköstä, vaikka haastateltu olisi kuulunut isompaan ryhmään.

Haastatteluaineistot laajennettiin koskemaan keskimääräistä arkivuorokautta sekä viikonloppupäivää. Helsingin Satamalta saatiin ajalta 1.9.-31.10.2022 terminaalikohtaiset matkustajamäärät, joista muodostettiin laajennuskertoimet laivavuorokohtaisesti terminaalissa ja autojonossa haastatelluille. Näistä laskettiin arkipäivien ja viikonlopun laajennettujen aineistojen kokonaismäärät, jotka on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 3. Otoksen laajennukseen perustuva otoskoko

3 otoksen laajennus.png

Kulkutapavalinnat

Kulkutapavalintoja selvitettäessä haastateltavilta kysyttiin erikseen satamaan suuntautuneen matkan pääkulkutapaa, jolla he kulkivat kilometreissä pisimmän osan matkastaan, sekä viimeisintä kulkumuotoa, jolla he saapuivat satamaan.

Kysymyksiin tulee eri vastaukset, jos haastateltava on esimerkiksi tullut Helsinkiin junalla ja saapunut satamaan raitiovaunulla tai jättänyt autonsa parkkiin kauemmas satamasta.

Koska tutkimuksessa ei haastateltu satamasta poistuvia matkustajia, kysyttiin laivalle lähtijöiltä mitä kulkutapaa he todennäköisimmin käyttävät satamasta poistumiseen paluumatkan jälkeen. Näin saatiin käsitys myös satamasta poistumiseen käytettävistä kulkutavoista.