Vertailu vuoden 2015 tutkimukseen

Satamat ovat liikennejärjestelmän erityiskohteita, joiden maaliikenteen sujumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Satamiin saapuu ja niistä poistuu laivojen saapumis- ja lähtöaikojen mukaan kerralla suuri määrä ihmisiä. Saattoliikenne on vaikea järjestää, koska tilaa on vähän.

Lisäksi raskas tavaraliikenne tekee liikenneympäristöstä haastavan niin katuverkon kuormituksen kuin liikenneturvallisuudenkin kannalta.

Helsingin seudun asukkaiden liikkumista tutkitaan muun muassa Helsingin seudun liikenteen (HSL) toteuttamalla Liikkumistutkimuksella, Helsingin kaupungin Liikkumistottumustutkimuksella sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin valtakunnallisella henkilöliikennetutkimuksella.

Kyseiset tutkimukset eivät yksinään tuota kokonaiskuvaa seudulla tapahtuvasta liikkumisesta vaan erityiskohteissa, kuten satamissa ja lentoasemalla, on tarpeen tehdä täydentäviä tutkimuksia, sillä niihin kohdistuu runsaasti myös seudun ulkopuolella asuvien matkoja.

Tämän tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli selvittää, mistä ja millä kulkutavalla matkustajat saapuvat Helsingin matkustajasatamiin laivamatkalle lähtiessään. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin suorahaastatteluina.

Tässä artikkelissa kuvataan toimintaympäristön muutokset niin satamassa kuin liikennejärjestelmässä niiltä osin kun ne vaikuttavat satamaan saapuvaan matkustajaliikenteeseen sekä verrataan tutkimuksen tuloksia edelliseen, vuoden 2015 Satamien matkustajaliikennetutkimukseen (HSL, 16/2016).

Vuoden 2022 tutkimuksessa haastateltiin matkustajia arkisin ja viikonloppuisin, kun vuonna 2015 haastatteluja tehtiin ainoastaan arkipäivinä. Siten vertailua varten vuoden 2022 aineistosta on rajattu tarkasteluun ainoastaan arkipäivien vastaukset.

Vuosien 2015 ja 2022 tulosten vertailua

Toimintaympäristön muutokset

HSL keräsi edellisen kerran syksyllä 2015 haastatteluaineiston siitä, miten ja mistä laivamatkustajat saapuvat Helsingin matkustajasatamiin heidän lähtiessään laivamatkalle (Satamien matkustajaliikennetutkimus 2015, HSL, 16/2016).

Satamien toimintaympäristö on muuttunut monella tapaa vuodesta 2015. Keväällä 2020 alkanut koronaviruspandemia rajoitti ihmisten liikkumista maiden välillä. Vaikutus satamien henkilöliikenteeseen on ollut voimakas: syksyllä 2021 matkustajia oli edelleen noin puolet vuoden 2019 tasosta. Sekä työvoiman liikkuminen että vapaa-ajan matkustaminen on muuttunut.

Pandemia ja liikkumiseen kohdennetut rajoitukset saattavat muuttaa ihmisten liikkumista myös pysyvämmin.

Koronapandemian lähes kokonaan pysäyttämä matkustajaliikenne alkoi vuoden 2022 aikana vähitellen toipua. Vuonna 2022 Helsingin Sataman kokonaismatkustajamäärä oli 8,1 miljoonaa. Toisaalta kansainvälisen risteilyliikenteen määrä oli vähäinen. Kaikkiaan 164 aluskäynnillä Helsinkiin tutustui 162 000 matkustajaa. (Helsingin Satama)

Lisäksi Helsingin satamien kautta kulki vuonna 2022 ennätykselliset 15,2 miljoonaa tonnia tavaraa. Viennin osuus oli 7,7 miljoonaa tonnia ja tuonnin osuus 7,3 miljoonaan tonnia. (Helsingin Satama)

Eri satamanosien liikennöinnissä on tapahtunut muutoksia. Länsisatamaan on valmistunut uusi matkustajaterminaali T2, Vuosaaren satamasta on aloitettu henkilöautomatkustajaliikenne Viron Muugaan ja Eteläsataman Makasiiniterminaalista ei ole enää liikennettä.

Joukkoliikenteen matkustajamäärät satamiin kasvoivat ennen koronapandemiaa ja joukkoliikenteen linjat ovat muuttuneet. Raitiolinja 4T Katajanokalle lakkautettiin ja linja 5 perustettiin vuonna 2016. Länsiterminaaliin kulkenut raitiolinja 6T lakkautettiin keväällä 2021 ja linjaa 9 jatkettiin terminaalille. Lisäksi marraskuussa 2017 otettiin käyttöön

Länsimetron ensimmäinen vaihe, joka paransi joukkoliikenteen yhteyksiä Espoosta Länsisatamaan sekä Olympiaterminaaliin ja Katajanokan terminaaliin.

Jätkäsaaren maankäyttö on kehittynyt edelleen ja katuverkkoa on rakennettu huomattavasti lisää vuoteen 2015 verrattuna, joten myös autoliikenteen kulkuväylissä on tapahtunut paljon muutoksia. Samalla jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä satamaan on parannettu.

Esimerkiksi Atlantinkadun ja Länsisataman yhdistävä Atlantinsilta on avattu toukokuussa 2021. Sitä käyttävät autoliikenteen lisäksi raitiovaunut sekä jalankulkijat ja pyöräilijät.

Kaupunkipyörät otettiin käyttöön vuonna 2016. Myös yhteiskäyttöiset sähköpotkulaudat ovat yleistyneet liikkumismuotona edellisen tutkimuksen jälkeen.

Sataman pysäköintiä on kehitetty. Länsisatamaan on rakennettu uusi 720 paikkainen pysäköintilaitos, joka otettiin käyttöön pitkäaikaiselle pysäköinnille keväällä 2021. Lisäksi saattoliikenteelle on lisätty 45 uutta paikkaa Atlantinsillan ja Länsiterminaali T2:n väliin.

Matkustajien lähtöpaikat

Vuonna 2015 noin 40 % matkustajista tuli Helsingistä ja lähes 20 % muualta pääkaupunkiseudulta (kuva 1). KUUMA-kunnista ja muualta Uudeltamaalta tuli yhteensä 15 % matkustajista ja muualta Suomesta 25 % matkustajista. Ulkomailta saapuneiden osuus oli vähäinen, vain 2 % matkustajista.

Eri satamanosiin saapuneiden lähtöpaikoissa oli vain vähän eroja. Eteläsatamaan saavuttiin keskimäärin hieman useammin sekä Helsingistä että muualta Uudeltamaalta ja vastaavasti Länsisatamaan muualta Suomesta. Ulkomailta saapuneiden osuus jäi molemmissa satamissa alle viiteen prosenttiin.

Myös vuonna 2022 arkisin noin 40 % matkustajista tuli Helsingistä, Eteläsatamassa osuus oli edelleen hieman Länsisatamaa suurempi. Vastaavasti lähes 20 % matkustajista saapui muualta pääkaupunkiseudulta. KUUMA-kunnista ja muualta Uudeltamaalta saapuneiden osuus oli laskenut hieman ollen 10 % syksyllä 2022.

Toisaalta muualta Suomesta saapuneiden osuus oli kasvanut noin 30 prosenttiin. Länsisatamaan saavuttiin muualta Suomesta keskimäärin useammin kuin Eteläsatamaan satamiin. Ulkomailta saapuneiden osuus jäi alle 2 prosenttiin.

Kuva 1. Matkustajien lähtöpaikat (2015 ja 2022)

1_Matkustajien_lähtöpaikat_2015_2022.png

Vuonna 2015 valtaosa eli 65 % kaikista matkustajista oli lähtenyt matkalle omasta kodistaan. Toiseksi yleisimmin matkalle oli lähdetty omalta työpaikalta tai työhön liittyvältä asiointipaikalta, joista matkan oli aloittanut yhteensä noin 20 % vastaajista.

Työpaikkojen osuuden lähtöpaikkana oletettiin korostuneen arkipäiviin kohdistuneen otannan seurauksena. Kolmanneksi yleisimmin matka alkoi hotellista tai vastaavasta tilapäisestä majoituspaikasta.

Suomesta matkansa aloittaneilla oman kodin tai asuinpaikan osuus korostui, kun taas ulkomailta matkansa aloittaneilla oman kodin sekä työpaikan osuus oli pienempi ja vastaavasti kaikkien muun tyyppisten paikkojen osuus lähtöpaikkana Suomesta matkansa aloittaneita suurempi.

Myös vuonna 2022 suurin osa vastaajista oli lähtenyt arkisin matkalle omasta kodistaan, pääkaupunkiseudulta alkaneista matkoista osuus oli lähes 60 % ja muualta Suomesta alkaneista matkoista noin 70 % (kuva 2).

Pääkaupunkiseudulta alkaneista matkoista seuraavaksi yleisimmin matkalle lähdettiin tilapäisestä majoituspaikasta kuten hotellista ja kolmanneksi yleisimmin omasta työ- tai opiskelupaikasta.

Muualta Suomesta alkaneiden matkojen toiseksi yleisin lähtöpaikan tyyppi oli oma työ- tai opiskelupaikka ja tilapäinen majoituspaikka kolmanneksi yleisin. Ulkomailta alkaneista matkoista 44 % alkoi omasta kodista ja muilta osin lähtöpaikan tyypissä oli enemmän vaihtelua kuin Suomesta matkansa aloittaneilla.

Kuva 2. Lähtöpaikan tyyppi alueittain (2022)

2_Lähtöpaikan_tyyppi_alueittain.png

Matkan tarkoitus

Vuoden 2015 tutkimuksessa selkeästi yleisin matkan tarkoitus oli vapaa-ajan matka, vaikka aineisto käsitti ainoastaan arkipäivät (kuva 3). Vapaa-ajanmatkoja ja ostosmatkoja oli yhteensä 62 % matkoista. Työ- ja työasiamatkojen osuus oli noin 17 %. Paluumatkalla kotiin ilmoitti olevansa 12 % matkustajista.

Vapaa-ajanmatkoja ja ostosmatkoja oli vuonna 2022 arkisin yhteensä 63 % matkoista. Vastaavasti työ- ja työasiamatkojen osuus oli 20 %. Paluumatkalla kotiin ilmoitti olevansa 11 % matkustajista. Matkan tarkoituksen osalta osuudet ovat siten pysyneet pääosin samoina verrattuna edelliseen tutkimukseen.

Kuva 3: Matkan tarkoitus vuonna 2015 ja vuonna 2022

Kulkutavat

Pääkulkutapa

Vuonna 2015 kaikista vastaajista 44 % oli käyttänyt pääkulkutapanaan autoa, kun vuonna 2022 osuus oli noussut 51 prosenttiin (kuva 4). Junaa pääkulkutapanaan käyttävien osuus oli noussut 11 prosentista 14 prosenttiin. Vastaavasti linja-autoa pääkulkutapanaan käyttäneiden osuus laski 17 prosentista 8 prosenttiin.

Kuva 4. Pääkulkutapa (2015 ja 2022)

4_Pääkulkutapa_2015_2022.png

Vuonna 2015 yleisimmin auto oli pääkulkutapana pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulleilla, mutta myös Espoosta, Vantaalta ja Kauniaisista tuli puolet matkustajista autolla.

Vähiten autoa käyttivät Helsingistä matkansa aloittaneet ja ulkomailta tulleet. Helsingissä suurin pääkulkutavan osuus oli raitiovaunulla, mutta muissa alueryhmissä auto oli suurin yksittäinen pääkulkumuoto.

Ulkomailta matkansa aloittaneista lähes neljännes ilmoitti kulkutavakseen muun kulkutavan, jonka voidaan olettaa tarkoittavan laiva- tai lentomatkaa, jolla Suomeen oli saavuttu.

Toisaalta ulkomailta saapuneilla jalankulun osuus pääkulkutapana oli melko suuri, jolloin voidaan olettaa, että joko ilmoitettu lähtöpaikka tai viimeinen kulkutapa ei todellisuudessa edustanut kyseistä matkaa vaan kyseessä oli esimerkiksi Helsingissä vierailemassa ollut risteilymatkustaja.

Vuonna 2022 auto oli pääkulkutapana yleisimmin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta alkaneilla matkoilla, kun taas Helsingistä alkaneilla matkoilla eri kulkutapojen välillä oli enemmän vaihtelua. Helsingistä alkaneilla matkoilla auton osuus oli 30 %. Raitiovaunu oli toiseksi eniten käytetty pääkulkutapa 23 prosentin osuudella.

Muualta pääkaupunkiseudulta, KUUMA-kunnista sekä muualta Suomesta matkustettiin satamiin merkittävässä määrin myös junalla. Muualta Uudeltamaalta alkaneilla matkoilla taas linja-auto oli oman auton jälkeen toiseksi yleisin pääkulkutapa. Kuvassa 5 paikallisliikenne tarkoittaa Helsingin seudun linja-autoliikennettä ja kaukoliikenne pitkämatkaista linja-autoliikennettä.

Kuva 5. Pääkulkutapa matkan lähtöpaikan mukaan (2022)

5_Pääkulkutapa_lähtöpaikan_mukaan.png

Vuonna 2015 satamanosittain tarkasteltuna Länsisatamaan saapuneista matkustajista lähes puolet ilmoitti pääkulkutavakseen auton (kuljettajana tai matkustajana), kun taas Eteläsatamassa vastaava osuus oli vajaa 40 %. Eteläsatamassa junan, metron ja jalankulun osuus oli vastaavasti hieman Länsisatamaa suurempi.

Vuonna 2022 Länsisatamaan saapuneista matkustajista 57 % ilmoitti pääkulkutavakseen auton, kun Eteläsatamassa vastaava osuus oli 38 %. Länsisatamaan saavuttiin myös Eteläsatamaa yleisemmin raitiovaunulla.

Eteläsatamaan saapuneiden pääkulkutavassa oli enemmän vaihtelua, junalla saapui lähes 20 % vastaajista. Myös metron, raitiovaunun ja jalankulun osuudet ovat Eteläsatamassa lähellä 10 prosenttia.

Viimeinen kulkutapa

Vuonna 2015 Länsisatamaan saapuneista matkustajista lähes puolet saapui satamaan autolla. Eteläsatamassa autolla saapuneiden osuus oli hieman pienempi, 36 %. Tarkasteltaessa vain terminaalirakennuksessa haastateltuja jalkamatkustajia auton kulkumuoto-osuus jäi Länsisatamassa 22 prosenttiin ja Eteläsatamassa 25 prosenttiin.

Jalkamatkustajien osalta yleisin kulkumuoto oli raitiovaunu, jonka osuus etenkin Länsisatamassa oli suuri (43 %). Eteläsataman jalkamatkustajien keskuudessa korostui myös jalankulun osuus viimeisenä kulkumuotona (19 %).

Vuonna 2022 Länsisatamaan saapuneista matkustajista 57 % saapui satamaan autolla, eli auton käyttö viimeisenä kulkutapana yleistyi (kuva 6). Eteläsatamassa vastaava osuus oli 36 % eli sama kuin edellisessä tutkimuksessa. Raitiovaunu oli toiseksi yleisin kulkutapa satamaan saavuttaessa sekä Länsisatamassa että Eteläsatamassa.

Tarkasteltaessa vain terminaalissarakennuksessa haastateltuja jalkamatkustajia jäi auton kulkutapaosuus vuonna 2022 noin 20 prosenttiin sekä Länsisatamassa että Eteläsatamassa.

Raitiovaunun kulkutapaosuus oli Länsisatamassa 50 % ja Eteläsatamassa 44 %, kun tarkastellaan vain jalkamatkustajia. Kolmanneksi yleisimmin Eteläsatamaan saavuttiin jalan, 23 % vastaajista ilmoitti viimeiseksi kulkutavakseen jalankulun. Taksia viimeisenä kulkutapanaan käytti noin 10 % molempiin satamiin saapuneista jalkamatkustajista.

Kuva 6. Satamaan saapumiseen käytetty viimeinen kulkutapa satamanosittain (2022)

Aineistosta pyrittiin myös tarkastelemaan erikseen matkustajia, jotka saapuivat junalla Helsingin päärautatieasemalle ja jatkoivat siitä muulla kulkutavalla satamiin. Se tehtiin rajaamalla aineisto koskemaan vain matkustajia, jotka ilmoittivat pääkulkutavakseen junan.

Aineistosta suodatettiin pois myös matkustajat, jotka olivat ilmoittaneet pääkulkutavan ohella myös viimeiseksi kulkutavakseen junan.

Vastausten perusteella rautatieaseman ja eri satamanosien väliset matkat tehtiin valtaosin raitiovaunulla, jonka osuus vuonna 2015 rautatieasemalta

Länsisatamaan suuntautuvilla matkoilla oli 82 % ja Eteläsatamaan suuntautuvilla matkoilla 66 %. Eteläsatamaan myös jalankululla oli suurehko osuus, 19 % matkustajista ilmoitti tekevänsä matkan jalan.

Vuonna 2022 raitiovaunun osuus rautatieaseman ja Länsisataman välisistä matkoista oli 86 %, eli hieman aiempaa suurempi (kuva 7). Myös Eteläsatamaan suuntautuneilla matkoilla raitiovaunun käyttö yleistyi, ollen 69 %. Eteläsatamaan suuntautuvilla matkoilla jalankulun osuus oli kasvanut 24 prosenttiin.

Kuva 7. Helsingin päärautatieaseman ja Eteläsataman sekä Helsingin päärautatieaseman ja Länsisataman väliset kulkutapaosuudet arkipäivisin (2022)

7_Rautatieaseman_ja_satamien_välinen_kulkutapajakauma.png

Yhteenveto ja päätelmät

Koronapandemia ja toimintaympäristön muutokset satamissa eivät ole aiheuttaneet merkittäviä muutoksia satamien matkustajaliikenteeseen. Suurimmat muutokset on nähtävissä kulkutapajakaumassa, jossa henkilöauton osuus kasvoi verrattuna vuoteen 2015.

Sekä vuonna 2015 että vuonna 2022 noin 40 % matkustajista saapui satamaan Helsingistä ja lähes 20 % muualta pääkaupunkiseudulta.

Muualta Uudeltamaalta saapuneiden osuus oli laskenut hieman ollen 10 % syksyllä 2022. Vastaavasti muualta Suomesta matkansa aloittaneiden osuus oli kasvanut noin 30 prosenttiin. Ulkomailta saapuneiden osuus oli vähäinen molempina tutkimuskertoina.

Vuonna 2015 valtaosa eli 65 % kaikista matkustajista oli lähtenyt matkalle omasta kodistaan. Toiseksi yleisimmin matkalle oli lähdetty omalta työpaikalta tai työhön liittyvältä asiointipaikalta, joista matkan oli aloittanut yhteensä noin 20 % vastaajista.

Myös vuonna 2022 suurin osa vastaajista oli lähtenyt matkalle omasta kodistaan, pääkaupunkiseudulta alkaneista matkoista osuus oli lähes 60 % ja muualta Suomesta alkaneista matkoista noin 70 %.

Pääkaupunkiseudulta alkaneista matkoista seuraavaksi yleisimmin matkalle lähdettiin tilapäisestä majoituspaikasta kuten hotellista. Muualta Suomesta alkaneiden matkojen toiseksi yleisin lähtöpaikan tyyppi oli oma työ- tai opiskelupaikka.

Matkan tarkoituksen osalta osuudet pysyivät vuosien 2015 ja 2022 välillä pääosin samoina. Vapaa-ajanmatkojen osuus oli molemmissa tutkimuksissa hieman yli 60 % ja työ- ja työasiamatkojen osuus noin 20 %. Paluumatkalla kotiin ilmoitti olevansa hieman yli 10 % matkustajista molempina tutkimuskertoina.

Vuonna 2015 Helsingistä matkansa aloittaneilla suurin pääkulkutavan osuus oli raitiovaunulla, mutta muissa alueryhmissä auto oli suurin yksittäinen pääkulkumuoto.

Vuonna 2022 auton käyttö yleistyi Helsingistä alkaneilla matkoilla, joilla auto oli noussut käytetyimmäksi pääkulkutavaksi 30 prosentin osuudella.

Vastaavasti raitiovaunu oli Helsingistä alkaneilla matkoilla toiseksi eniten käytetty pääkulkutapa 23 prosentin osuudella. Auto oli edelleen vuonna 2022 yleisin pääkulkutapa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta alkaneilla matkoilla.

Auton käytön kasvu pääkulkutapana nähdään olevan koronapandemian aiheuttama yleinen ilmiö, sillä satamassa ei ole tapahtunut sellaisia merkittäviä muutoksia, jotka voisivat sitä selittää. Esimerkiksi joukkoliikenteen palveluntarjontaa on parannettu edelliseen tutkimuksen ajankohtaan verrattuna.

HSL:n liikenne- ja matkustajamäärien kehityksen seurannasta on nähtävissä, että autoliikenne on palautunut pandemiasta joukkoliikennettä nopeammin Helsingin seudulla.

Bussimatkojen osuuden todettiin olleen vuonna 2022 selvästi pienempi kuin ennen koronapandemiaa myös Helsinkiläisten liikkumistottumukset -tutkimuksessa (Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön julkaisuja 2023:6).

Kaikkia matkustajia tarkasteltaessa nähtiin, että auton käyttö viimeisenä kulkutapana oli yleistynyt Länsisatamassa, kun Eteläsatamassa auton osuus oli pysynyt samana.

Tarkasteltaessa vain terminaalirakennuksessa haastateltuja jalkamatkustajia auton kulkutapaosuus jäi vuonna 2022 noin 20 prosenttiin sekä Länsisatamassa että Eteläsatamassa, eli auton osuus oli vähentynyt hieman verrattuna vuoteen 2015.

Jalkamatkustajien osalta raitiovaunun kulkutapaosuus oli kasvanut Länsisatamassa edellisen tutkimuksen 43 prosentista vuoteen 2022 mennessä jo 50 prosenttiin. Eteläsatamassa jalkamatkustajien keskuudessa jalankulun rooli oli kasvanut viimeisenä kulkutapana 19 prosentista 23 prosenttiin.