Viisi väitettä kestävästä kaupunkiliikkumisesta – näin ne näkyvät HSL:ssä

Järjestimme yhdessä Demos Helsingin ja ITS:n kanssa Difficult Conversations -keskustelut kesäkuussa 2021. Näiden keskustelujen pohjalta on nyt julkaistu ajatuspaperi. Paperi sisältää viisi väitettä kestävästä kaupunkiliikkumisesta.

Keskusteluihin oli kutsuttu koolle liikennealan keskeisiä toimijoita, sillä asia on elintärkeä. Liikenteen päästöjen vähentäminen on tulevina vuosina välttämätöntä, ja myös kaupunkiliikkumisen on oltava tulevaisuudessa entistäkin kestävämpää.

Koko ajatuspaperin voit lukea Demos Helsingin verkkosivuilla. Alla kerromme, miten ajatuspaperin viisi väitettä näkyvät HSL:ssä jo nyt.

Väite 1: Autoton ei ole onneton

Joukkoliikenne ei tietenkään ole ainoa tekijä, joka on mukana mahdollistamassa autotonta elämäntapaa, mutta se on oleellinen osa kokonaisuudessa. Me HSL:ssä tuemme kestäviä kulkutapoja: siis joukkoliikennettä, mutta myös kävelyä ja pyöräilyä.

Joukkoliikenteen suunnitteluohjeessamme olemme luokitelleet HSL-alueen kuuteen eri palvelutasoluokkaan. Parhaassa palvelutasoluokassa (*****) joukkoliikenne on ensisijainen kulkumuoto. Toiseksi parhaassa luokassa (****) joukkoliikenteen palvelutaso on henkilöauton kanssa kilpailukykyinen. Näissä paikoissa joukkoliikenne palvelee laajoin liikennöintiajoin ja tihein vuorovälein.

Mitä parempi palvelutaso on, sitä suurempaa on myös joukkoliikenteen kysyntä – ja sitä paremmin autoton elämä mahdollistuu. HSL-alueella näihin parhaisiin palvelutasoluokkiin kuuluu suurin osa Helsingistä sekä Espoossa ja Vantaalla etenkin aluekeskukset. Lisäksi palvelutaso on neljän tähden luokassa myös Kauniaisten ja Keravan asemien ympäristössä. Joukkoliikenteellä liikkuminen on kuitenkin hyvin mahdollista ja usein toimivaa myös alemmissa palvelutasoluokissa.

Väite 2: Kestävä liikkuminen luo hyvinvointia myös yrityksille

Kun palvelut ovat saavutettavia myös muuten kuin omalla autolla, kestävä liikkuminen lisääntyy. Kun palveluita on saatavilla joukkoliikenteen solmukohdissa, niihin myös matkustetaan herkemmin – ja enemmän – joukkoliikenteellä ja myös muilla kestävillä kulkutavoilla.

Väite 3: Tiivis ja vihreä ympäristö saa ihmiset liikkeelle

Houkutteleva kävely-ympäristö on tärkeä osa myös joukkoliikenteen matkaketjua. Henkilöautoilijaan verrattuna joukkoliikenteen käyttäjälle kertyy keskimäärin 2000 askelta enemmän päivässä. Siten joukkoliikenteellä on myös kiistattomia terveyshyötyjä.

Väite 4: Vähä-älyisestä hiililiikenteestä vähähiiliseen älyliikenteeseen siirtyminen vaatii yhteisiä pelisääntöjä

Dataa tulee jakaa liikenteen eri toimijoiden kesken, jotta kestävät kulkumuodot yleistyvät. Me tuomme avoimien rajapintojen avulla muun muassa reittitietojamme ja lippujamme saataville myös muille liikenteen toimijoille. Lippujamme voi ostaa muun muassa Matkahuollon ja VR:n sovelluksista, ja reittejämme voi hakea Googlella tai Citymapperilla – ja tietenkin myös HSL-sovelluksella.

Väite 5: Sääntelyä suuntaamalla parannetaan kestävyyttä

Sääntelyllä voi varmistaa, että kestävämmät kulkumuodot ovat aina kannattavampia kuin kestämättömät. Kuten paperissa mainitaan, tämä pätee myös työsuhde-etuihin. Me tarjoamme HSL-alueen työnantajille käyttöön HSL-työmatkapalvelun, jossa voit tarjota yrityksesi työntekijöille työsuhdematkalipun helposti.