BEST-tutkimus osoittaa suomalaisen joukkoliikenteen kansainvälisen menestyksen. Vuonna 2024 kolme neljästä vastaajasta oli tyytyväisiä HSL-alueen joukkoliikenteeseen, ja ylsimme neljännelle sijalle, jo neljättä kertaa. HSL:n kanssa kärkikastissa ensimmäisenä on Turku, toisena Geneve sekä kolmantena Tampere. Kärjessä menestyneet Turku ja Tampere otettiin mukaan tutkimukseen vuonna 2020. Turun ja Tampereen osalta arvioidaan vain keskuskaupunkia, kun HSL:n osalta mukana on koko liikennöintialue, minkä vuoksi vastauksissa on enemmän hajontaa.
HSL-alueen NPS-luku on vuodesta 2021 lähtien ollut vertailussa kolmanneksi paras Tampereen ja toisena tulevan Turun jälkeen. Kolmikkoa ja Geneveä lukuun ottamatta kaikissa muissa kaupungeissa NPS-luku on ollut negatiivinen.
”Tällä kertaa ruoho ei ole vihreämpää aidan takana! Luvut puhuvat suomalaisen joukkoliikenteen puolesta. On ilahduttavaa, että asukkaiden mielestä HSL kuuluu kansainväliseen kärkikastiin etenkin, kun suunnittelemme ja järjestämme liikennettä hyvin monimuotoiselle alueelle,” sanoo tutkimuspäällikkö Marko Vihervuori.
Suurimmat pitkän aikavälin harppaukset tarjonnassa, tiedonsaannissa sekä matkustusmukavuudessa
HSL-alue pärjäsi vuonna 2024 muita pohjoismaisia pääkaupunkiseutuja paremmin lähes kaikissa laatutekijöissä. HSL-alueen vastaajat olivat jälleen erityisen tyytyväisiä matkustusmukavuuteen, liikenteen luotettavuuteen sekä tiedonsaantiin. Lisäksi nyt rahalle koettiin saavan hieman aiempaa enemmän vastinetta. Näissä tekijöissä pärjäämme selkeästi BEST-keskiarvoa paremmin. HSL-alueen vastaajien tyytyväisyys luotettavuuteen ja tiedonsaantiin on tärkeä havainto etenkin vuonna 2024, jolloin varsinkin kesällä alueella oli merkittäviä poikkeusreittejä.
Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna voidaan nähdä merkittäviä positiivisia muutoksia HSL-alueen vastaajien tyytyväisyydessä. Vuodesta 2010 lähtien isoin kehitys on tapahtunut matkustusmukavuutta kuvaavassa liikennevälineiden siisteydessä. Lisäksi asukkaat ovat entistä tyytyväisempiä lyhyisiin odotusaikoihin, vaihtamisen helppouteen sekä siihen, miten joukkoliikenne soveltuu matkoihin Helsingin keskustan ulkopuolella. Myös tyytyväisyys tiedonsaantiin on kasvanut. Olemme esimerkiksi panostaneet pysäkki- ja asemaopasteisiin sekä aikataulunäyttöihin, ottaneet pysäkkikuulutukset käyttöön muissakin liikennevälineissä kuin metrossa ja junissa sekä kehittäneet HSL-sovellusta ja mahdollistaneet erilaisia sovellusnotifikaatioita.
Tarkemmat poiminnat luvuista
- Vastaajien kokonaistyytyväisyys HSL-alueen joukkoliikenteeseen nousi 75 prosenttiin (72 prosenttia vuonna 2023). NPS-suositteluindeksi nousi lukuun 13 (vuonna 2023 luku oli 7).
- Tyytyväisyys luotettavuuteen laski kolme prosenttiyksikköä (78 prosentista 75 prosenttiin), mutta tyytyväisyys muihin tekijöihin pysyi samalla hyvällä tasolla kuin vuonna 2023 tai nousi aavistuksen.
- Kehitys vuodesta 2010
- Tyytyväisyys väittämään ”Joukkoliikenteen soveltuvuus matkoille Helsingin keskustan ulkopuolella” on kasvanut 14 prosenttiyksikköä.
- Tyytyväisyys väittämään ”Odotusajat ovat vaihdoissa lyhyet” on kasvanut 18 prosenttiyksikköä. Tyytyväisyys vaihtamisen helppouteen on noussut 16 prosenttiyksikköä.
- Kokonaistyytyväisyys tiedonsaantiin on noussut 22 prosenttiyksikköä, ja tyytyväisyys tiedonsaantiin liikenteen häiriötilanteissa on kasvanut yhteensä 35 prosenttiyksikköä.
- Tyytyväisyys liikennevälineiden siisteyteen on noussut huikeat 34 prosenttiyksikköä. Nousu oli voimakkainta vuosien 2011–2014 välillä ja kehitys vakiintui nykytasolleen noin vuodesta 2020 eteenpäin.
- Tyytyväisyys liikennevälineiden nykyaikaisuuteen on noussut vuonna 2010 mitatusta 67 prosentista 85 prosenttiin vuonna 2024.
Tutustu tutkimukseen ja tuloksiin tarkemmin.
Vuonna 2024 BEST-kysely (Benchmarking in European Service of Public Transport) toteutettiin HSL-alueen lisäksi Tukholmassa, Oslossa, Kööpenhaminassa, Genevessä, Turussa, Tampereella, Bergenissä, Trondheimissa, Rotterdamissa/Haagissa ja Reykjavikissa. HSL-alueen asukkaista tutkimukseen vastasi hieman vajaat 2 200 joko nettipaneelissa tai puhelimitse. Osallistujat valitaan satunnaisotannalla asukkaiden joukosta, joten tutkimus tavoitti myös niitä, jotka käyttävät joukkoliikennettä harvoin tai eivät lainkaan. Tutkimusta on toteutettu vuodesta 2001.