Toimivaa arkea maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyöllä

Miten Helsingin seudulla liikutaan ja asutaan tulevina vuosikymmeninä? Miten kaksi miljoonaa asukasta ja miljoona työpaikkaa saadaan toimimaan yhdessä niin, että kasvusta saadaan kaikki hyödyt irti ja ihmiset voivat mahdollisimman hyvin? Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnittelu on käynnissä ja sen on määrä valmistua keväällä 2019. MAL 2019 -suunnitelmassa kuvataan, miten seutua pitäisi kehittää vuosina 2019–2050.

Ajankohtaista

Tervetuloa vuoteen 2030!

Mikäli Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL 2019) -luonnoksen alustavat linjaukset toteutuvat, on vuonna 2030 Helsingin seudulla monipuolisia ja kohtuuhintaisia asumisvaihtoehtoja, erinomainen joukkoliikenne ja laadukas pyöräliikenteen verkko. Mitä muuta seudulla on tapahtunut vuonna 2030?

  • Uudet asunnot, työpaikat ja palvelut on sijoitettu asemanseuduille ja keskuksiin. Seutu on kasvanut. Kasvu on keskitetty alueille, joissa joukkoliikenne palvelee niin hyvin, etteivät asukkaat ja työntekijät tarvitse liikkumiseen omaa autoa.
  • Seudulle on rakennettu riittävästi asuntoja, 15 000-16 500 asuntoa vuodessa. Monipuolinen asuntotarjonta mahdollistaa sopivan asunnon löytämisen eri elämäntilanteissa. Elinympäristön ja asuntokannan laatua on parannettu, mikä on vähentänyt alueiden eriytymiskehitystä.
  • Liikenneinvestointeja on kohdistettu joukkoliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen. Kyydinjakamista ja autojen yhteisomistusta on tuettu erityisesti alueilla, joissa jakaminen korvaa henkilöautomatkoja ja vähentää auton omistusta.
  • Päästöjä tehokkaasti vähentävät tiemaksut on otettu käyttöön. Tiemaksutuotoilla on parannettu seudun liikenteen infrastruktuuria ja palveluita. Pysäköintipolitiikka on tukenut automatkojen korvaamista joukkoliikenteellä, pyörällä ja kävellen.
  • Sähköautojen ja vähäpäästöisten autojen osuus on kasvanut ja rakennuskannan energiatehokkuus parantunut.
  • Seutu on edelleen valtakunnan tärkein keskus ja portti maailmalle. Tärkeimpiä joukko- ja tavaraliikenteen reittejä ja solmupisteitä on kehitetty niin, että yhteydet seudulle toimivat saumattomasti. Tieliikenteen investoinneilla on parannettu erityisesti valtakunnallisen tavaraliikenteen toimivuutta. (15.6.2018)

Seudun tavoitteita saavuttamassa

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnitelmaluonnos lähetetään lokakuussa lausunnoille ja kannanotoille yhdessä sen vaikutusten arvioinnin kanssa. Toimenpiteiden vaikutukset ohjaavat suunnitelman valmistelun aikana tehtäviä valintoja: arvioinnin tulokset vaikuttavat siis merkittävästi suunnitteluratkaisuihin.

MAL 2019:ssä katsotaan aina vuoteen 2050. Pitkällä aikajänteellä epävarmuus muutosten suunnasta ja suuruudesta kuitenkin lisääntyy. Suunnittelun avulla tulevaisuuden haasteisiin pitäisi kyetä vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti, minimoimaan riskejä ja huomioimaan muuttuvan maailman uusia mahdollisuuksia. Tulevaisuus myös tehdään. Siksi suunnittelussa korostetaan asioita, joihin MAL 2019:llä voidaan vaikuttaa ja joita tämän hetken näkemyksen mukaan kannattaa tehdä riippumatta siitä, mikä vaihtoehtoisista tulevaisuuksista toteutuu. (15.6.2018)

MAL-sopimus tuottaa tulosta Helsingin seudulla

Helsingin seudun kunnat ja valtio allekirjoittivat kesällä 2016 maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen vuosiksi 2016–2019. Sopimus pohjautuu vuonna 2015 valmistuneisiin Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelmaan 2050 (MASU), Asuntostrategiaan 2025 (ASTRA) ja Liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) ja sen toimenpiteitä on toteutettu yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Seurannan valmistelusta vastaa MAL-sopimussihteeristö, jonka asettivat ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö marraskuussa 2016. Alla on esimerkkejä MAL-sopimuksen seurantatiedoista.

  • Vuonna 2016-2017 valmistui lähes 27 700 uutta asuntoa, mikä vastaa noin 99 prosenttia tuotantotavoitteesta. Vuonna 2017 aloitettiin lähes 17 400 asunnon rakentaminen.

  • Uutta asumiseen asemakaavoitettua kerrosalaa tuli voimaan 3,5 miljoonaa kerrosneliömetriä (113 % keskimääräisestä vuositavoitteesta) ja hyväksyttiin kolme miljoonaa kerrosneliömetriä (98 % tavoitteesta).

  • Raide-Jokerin allianssi aloitti toimintansa loppuvuodesta 2017.

  • Klaukkalan ohikulkutien yleissuunnitelma on saanut lainvoiman.

  • Kestävien kulkutapojen palvelutaso on parantunut vuonna 2017: HSL-alueen nousujen määrä joukkoliikenteessä kasvoi kaksi prosenttia vuoteen 2016 verrattuna.

  • Kaupunkipyörät olivat huikea menestys.

  • Länsimetro aloitti liikennöintinsä 18.11.2017 ja Etelä-Espoon liityntäliikenne aloitettiin 3.1.2018. (15.6.2018)

Helsingin seudun MAL-sopimuksen seurantaraportti (28.5.2018)

Lue lisää MAL-seurannasta Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) verkkosivuilta.

Tavoitteena alueellisen eriytymisen hillintä seudulla

MAL-suunnittelulle on kuluvalla suunnittelukierroksella asetettu tavoite hillitä alueellista eriytymistä seudulla. Tavoitteena on, että seutu on vuonna 2030 hyvinvoiva ja elinvoimainen. Yhdeksi mittariksi on asetettu, että alueiden väliset erot pienenevät eikä sosiaalinen eriytyminen kasva nykytilanteesta vuoteen 2030. Kuluneen talven aikana on tehty tarkasteluja alueellisen eriytymisen nykytilanteesta seudulla ja muodostettu erilaisuusindeksi kuvaamaan koko seudun tilaa ja kehitystä.

Tarkasteltaviksi muuttujiksi eriytymistä kuvaamaan on valittu tulotaso ja työllisyys. Tarkasteluja on tehty vuosilta 2012 ja 2015. Tarkasteluissa on löydetty kyseisten ajankohtien suhteellisesti heikoimmin pärjäävät 250 x 250 metrin ruudut seudulla. Koko seutua kuvaava erilaisuusindeksi on myös laskettu molemmilta vuosilta. Indeksin perusteella eriytyminen on seudulla tulotason suhteen vielä melko maltillista. Työllisyyden suhteen eriytyminen on vähäisempää. Vuosien 2012 ja 2015 välillä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Kaiken kaikkiaan alueellinen eriytyminen on Helsingin seudulla melko maltillista kansainvälisesti vertailtuna.

Jotta alueiden väliset erot pienenevät eikä sosiaalinen eriytyminen kasva nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä, on MAL-suunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota sosiaalisesti kestävään kaupunkikehitykseen ja alueellisen eriytymisen hillinnän keinoihin. Keinoina on tunnistettu ainakin riittävä ja kohtuuhintainen asuntotuotanto keskeisillä sijainneilla, monipuolinen alueellinen asuntotarjonta, heikoimpien alueiden saavutettavuuden parantaminen ja lähiympäristön laadun kohentaminen. (26.3.2018) 

Autojen yhteiskäytön suurin maksuhalukkuus seudun reuna-alueilla mutta kannattavin liiketoiminta seudun tiheästi asutuilla alueilla

Jakamistalous on eräs viimevuosien suurista trendeistä, josta hyvänä esimerkkinä Air-bnb:n tarjoamat asumispalvelut.  Liikenteessä jakamistalouden muotoja ovat kysyntäohjautuvat kuljetuspalvelut, kimppakyydit, lyhytaikainen oman auton vuokraus, car sharing sekä laajennetut leasing ja vuokraus -palvelut. Toistaiseksi autojen yhteiskäyttöisyys ei ole saavuttanut merkittävää osuutta liikkumisesta. MAL 2019:n valmistelun yhteydessä tehdyn ”Autolla yhdessä – jakamisen mahdollisuuksista” -selvityksen perusteella yhteiskäyttöautoilla on kuitenkin mahdollista kattaa vuonna 2030 lähes 10 prosenttia moottoriajoneuvoilla tehtävistä matkoista. Tutkimuksessa selvitettiin jaettujen kyytien ja autojen yhteiskäytön mahdollisuuksia ja vaikutuksia Helsingin seudulla vuoden 2030 liikenneverkolla ja maankäytöllä. Yleisenä havaintona oli, että sekä kyytien jakamisen että autojen yhteiskäytön suurin maksuhalukkuus kohdistuu seudun reuna-alueille, kun taas suurin liiketoimintapotentiaali on seudun tiheästi asutuilla alueilla.

Mikäli yhteiskäyttöisten liikennepalvelujen osuus nousee ennustettuun lähes kymmeneen prosenttiin kaikista moottoriajoneuvoilla tehdyistä matkoista, voi se tarkoittaa tuhansia käytössä olevia autoja ja satojen miljoonien eurojen vuosittaista markkinapotentiaalia. Kyseessä on täten erittäin suuri markkina, jossa julkisen toimijan ohjaus on keskeistä.

Yhteiskäyttöisyydellä voi olla merkittäviä myönteisiä vaikutuksia, mutta toteutuakseen ne vaativat oikeita toimenpiteitä julkisilta toimijoilta. On tärkeää varmistaa, että kulkumuotojakauman muutokset tulevat henkilöautoliikenteestä eivätkä joukkoliikenteestä, kävelystä tai pyöräilystä. Tässä olennaista on erityisesti liikennepoliittinen ohjaus, kuten henkilöautoliikenteen hinnoittelu. Pysäköintipaikkojen tarvetta voidaan vähentää sekä kyydinjakopalveluiden että vuokrattavien henkilöautojen avulla.

Jakamisen palveluiden lisääntyvä tarjonta vähentää tarvetta omistaa oma auto, mikä puolestaan voi lisätä kestävien kulkutapojen käyttöä ja vähentää henkilöautoliikennettä. Vuokrattavien henkilöautojen lisääntyminen nopeuttaa tehokkaasti autokannan uusiutumista ja alentaa henkilöliikenteen aiheuttamaa päästökuormitusta. Pysäköintipolitiikka (pysäköintinormit, pysäköinnin hinnoittelu) yhdessä uusien jakamisen palvelujen kanssa kannustavat ihmisiä luopumaan auton omistuksesta.

Työssä tunnistettuja toimia ovat mm. avoimien rajapintojen aktiivisempi hyödyntäminen, palveluiden huomioiminen liikkumisen ohjaussuunnitelmissa sekä yhteiskäyttöautoille varattavien paikkojen tavoitemäärän ja toteutuspolun määrittäminen vuoteen 2030. (26.3.2018)

Katso myös

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019:n sisältö hahmottumassa

MAL 2019 -suunnitelmaluonnosta tehdään parhaillaan. Syksyllä 2018 lausunnoille ja kannanotoille valmistuva suunnitelmaluonnos sisältää tavoitevuodet 2030 ja 2050. MAL 2019:ssä on mukana seuraavia osa-alueita

  • keskeiset maankäytön, asumisen ja liikenteen keinot, jotka edistävät MAL 2019:n tavoitteiden mukaista seudun kehitystä
  • priorisoidut toimenpiteet ja toimenpidepaketit
  • asuntojen ja työpaikkojen sijoittuminen seudulla sekä uusien kohdentuminen
  • maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvät investoinnit
  • asuntorakentamisen ennuste
  • rahoituskeinot
  • kehittämissuunnat vuodelle 2050.

Keskeinen osa suunnitelmaluonnoksen valmistelua on sen vaikutusten arviointi. Vaikutusten arvioinnin kautta nostetaan esiin tehokkaimmat toimet ja selvitetään suunnitelman kehittämistarpeita. Keväällä 2018 pidetään työpajoja niin seudun asiantuntijoiden kuin luottamushenkilöiden kanssa. Työpajojen tulokset ovat keskeisiä lähtökohtia suunnitelman valmistelussa. Suunnitelman valmistelussa hyödynnetään myös asukkaille suunnatun MAL-barometrin tuloksia. Edellinen MAL-barometri tehtiin alkuvuodesta 2017 ja kysely uusitaan kuluvana keväänä. (päivitetty 26.3.2018)

Mikä on ennustemalli?

Ennustemalli on tilastotieteeseen pohjautuva tietokoneohjelma, joka yrittää selittää ihmisten käyttäytymistä, kertoo liikennetietoasiantuntija Jens West. Lue koko haastattelu, jossa Jens kertoo muun muassa myös, mihin malleja voi hyödyntää ja mitä rajoituksia niissä on.

Tulevaisuus esillä Kirkkonummella

Helsingin seudun tulevaisuutta pohdittiin torstaina 9.11.2017 Kirkkonummen Långvikissa, jossa pidettyyn MAL 2019 -seminaariin oli kokoontunut noin 150 luottamushenkilöä ja asiantuntijaa seudulta. Aamupäivällä kului MAL 2019 -aiheisten alustusten merkeissä, minkä lisäksi kuultiin maakunnan ja valtion terveiset. Aamupäivän lopuksi oli paneelikeskustelu, jossa Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki, HSL:n hallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki ja KUUMA-johtokunnan vuoden 2016 puheenjohtaja ja Sipoon kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja Ari Oksanen keskustelivat seudun vahvuuksista ja haasteista.

Iltapäivän osuudessa osallistujat saivat esittää omia näkemyksiään työpajan neljän teeman ympäriltä:

  • Mitkä ovat seudun kehittämisen tavoitteet?
  • Miten talous kehittyy ja mihin on varaa? MAL 2019:n talous ja resurssit
  • Miten toimintaympäristö muuttuu? Helsingin seutu 2030 ja 2050
  • Maankäytön, asumisen ja liikenteen toimenpiteet vuoteen 2030 ja 2050 mennessä

Tilaisuudessa esitetyt kalvot löytyvät alla olevasta linkistä. Tilaisuudessa myös äänestettiin kännykän avulla. Alussa osallistujilta tiedusteltiin odotuksia päivää kohtaan, yhteiskeskustelussa Helsingin seudun vahvuuksia globaalissa kilpailussa ja lopuksi kiinnostavinta ryhmätyöaihetta. Kännykällä oli mahdollisuus antaa myös muuta avointa palautetta. Äänestyksen tulokset löytyvät alla olevasta linkistä.

MAL-seminaarin esitykset

Äänestyksen tulokset

Kooste tyopajan tuloksista

MAL 2019 -seminaarin ohjelma 

Syksyn lausuntokierroksen eli SOVA-kuulutuksen materiaaleja

Asumisen kohtuuhintaisuus ja laatu sekä seudun vetovoimatekijät esillä

Kevään ja alkusyksyn 2017 aikana järjestetyissä kolmessa asiantuntijatyöpajassa käsiteltiin asumisen taloutta, eriytymiskehitystä ja täydennysrakentamista sekä seudun sisäistä ja ulkoista muuttoliikettä. Työpajat keräsivät kukin useita kymmeniä asumisen, maankäytön ja liikenteen asiantuntijoita kuulemaan puheenvuoroja sekä keskustelemaan aiheista yhdessä. Työpajoissa puhututtivat esimerkiksi asumisen hinta ja eriytymiskehityksen ehkäiseminen. Työpajojen antia hyödynnetään MAL 2019:n suunnittelussa.

Maaliskuussa pidetyssä asumisen talous -työpajassa käsiteltiin erityisesti asumisen kohtuuhintaisuutta seudulla. Työpajan alustavana johtopäätöksenä on, että asuntotuotantotason pitäminen korkealla maltillistaa hintoja koko seudun mittakaavassa. Paikallisesti hintoja voidaan maltillistaa rakentamalla sinne, missä on eniten kysyntää eli missä hinnat ovat jo entuudestaan korkealla tasolla. Tämä tukee myös yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Vuokra-asuntomarkkinat eivät ole seudulla hintatasoltaan yhtä eriytyneet kuin omistusasuntomarkkinat. Asuntomarkkinoiden dynamiikka seudulla onkin tärkeä tunnistaa.

Huhtikuussa pidetyssä eriytymiskehitys ja täydennysrakentaminen -työpajassa nousi esiin tarve tunnistaa eriytymiskehitykselle alttiit alueet ja vastata haasteisiin MAL-suunnittelulla. Keskeistä eriytymiskehityksen hillinnässä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja saavutettavuuden parantaminen sekä asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotojakauman monipuolistaminen eriytymisvaarassa olevilla alueilla. Tärkeää on myös profiloida alueet ja korostaa niiden erityispiirteitä.

Elokuussa pidetyssä muuttoliike-työpajassa käsiteltiin seudun vetovoimatekijöitä, sisäistä ja ulkoista muuttoa sekä alueellista eriarvoistumista. Vetovoimatekijöissä olennaista on alueellisen omailmeisyyden ja asumisen laadun korostaminen määrällisten tavoitteiden ohella. Muuttoliikkeen seurauksena koko seudulla, myös KUUMA-kunnissa, on keskeistä vastata urbaanin asumisen suosion kasvuun lisäämällä kerrostalotuotantoa ja kompaktia pientalotuotantoa hyvän saavutettavuuden alueilla.

Työpajojen lisäksi keskeisiä asumisen teemoja syventäviä selvityksiä on valmistunut seudulla kaksi: KUUMA-kuntien KUUMA-asuminen 2040 -projekti ja HSY:n Ilmastoviisas asuminen -asuntoraportti. KUUMA-asuminen 2040 -projektin tulokset voi kiteyttää kolmeen johtopäätökseen: seudun muuttovoitto eriytyy ja asuntotuotantotarve siirtyy keskustoihin, asumisen tarpeet ja toiveet muuttuvat sekä kuntien profiloinnissa ja vetovoimatekijöissä on kehitettävää. Projektissa KUUMA-kunnat profiloitiin myös keskenään uudelleen: pääradan kuntiin ja muihin KUUMA-kuntiin.

Ilmastoviisas asuminen tarkoittaa MAL-kontekstissa lähinnä ilmastoviisasta maankäyttöä.  Yhdyskuntarakenteessa ja liikenteessä tärkeintä on eheyttää yhdyskuntarakennetta olemassa olevaan liikenne- ja kunnallistekniseen infrastruktuuriin tukeutuen.  Sekä KUUMA-asuminen 2040 -projektin ja Ilmastoviisas asuminen -raportin tuloksia voidaan hyödyntää MAL-suunnittelussa. (28.9.2017)

Maailma muuttuu, entä liikkumisemme?

Uudet teknologiat ja palvelut voivat muuttaa ihmisten ja tavaroiden liikkumista merkittävästi tulevaisuudessa. MAL 2019:n valmistelun yhteydessä selvitettiin, miten teknologian ja palveluiden kehittyminen voi näkyä seudun liikkumisessa vuonna 2030. On arvioitu, että vuonna 2030 esimerkiksi metroliikenne on automatisoitu ja henkilöautoista automaattisia voi olla 10-15 %, tiemaksut ovat käytössä ja sähkö- ja kuormapyörät yleisiä.

Monet uudet palvelut ja teknologiat tukevat liikenteen resurssien tehokkaampaa käyttöä. Tämä on sekä ympäristöystävällistä että taloudellista: esimerkiksi ajoneuvojen ja pysäköintipaikkojen tarve voi vähentyä murto-osaan nykyisestä. Monet uudet palvelut ja teknologiat myös monipuolistavat  liikkumisvaihtoehtoja, ja vähentävät auton tarvetta ja omistamista. Automatisoituminen lisää turvallisuutta. Kaupunkipyörät sekä sähkö- ja kuormapyörät lisäävät täysin päästöttömän ja tilankäytöltään tehokkaan liikenteen osuutta sekä henkilö- että tavarankuljetuksessa. Autottomien liikkumisvaihtoehtojen lisääminen parantaa myös liikkumisen tasa-arvoa.

Uusien palveluiden ja teknologioiden kehittymisessä on kuitenkin myös riskejä. Automaattiset henkilöautot lisäävät autoilun helppoutta ja houkuttelevuutta erityisesti, sillä ne mahdollistavat matka-ajan hyödyntämisen. Samalla ne mahdollistavat autoilun niille, jotka aiemmin käyttivät muita kulkumuotoja. Osa autojen ajosta tapahtuu ilman kuljetettavia ja lisäksi automaattiset ajoneuvot voivat edellyttää omaa, nykyistä eristetympää ja kalliimpaa infraa. Tilanne voi heiketä erityisesti, jos ihmiset omistavat itse autonsa. Sen sijaan automaattiajoneuvot osana liikkumisen palveluja (MaaS) muodostavat huomattavasti pienemmän riskin. Edulliset ja nopeat liikenteen palvelut, kuten kutsuohjattu joukkoliikenne, houkuttelevat käyttäjiä autoilijoiden ohella myös muista liikennemuodoista ja näin vähentävät kävelyn, pyöräilyn ja perinteisen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Ympäristöystävälliset käyttövoimat voivat lisätä autoilun hyväksyttävyyttä ja siten suoritetta.

Työssä laaditut suositukset liittyvät kyytien jakamisen edistämiseen, automaattiautojen kehittämiseen jaettuina, liikenteen dynaamiseen hinnoitteluun, käyttövoimien uudistumiseen sekä pyöräilyn uusien muotojen tukemiseen. Selvityksen tuloksia hyödynnetään, kun etsitään perinteisiä ja uudenlaisia liikkumisen muotoja yhdistellen tavoitteiden valossa parasta mahdollista liikennejärjestelmää. (28.9.2017)

Tutustu uusiin selvityksiin

MAL 2019:n valmisteluun liittyviä raportteja on valmistunut. Helsingin seudun pääpyöräilyverkko: keskeisten seudullisten yhteyksien kehittämistarveselvityksessä on käsitelty pyöräliikenteen pääverkon merkittävimpiä laadullisia puutteita ja keskeisimpiä kehittämistarpeita. Liikennejärjestelmän tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset -selvityksessä on tarkasteltu 1990- ja 2000-luvuilla valmisteltuja pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmia ja arvioitu, minkälaisiin tavoitteisiin perustuen ja millaisilla toimenpiteillä liikennejärjestelmää ja yhdyskuntarakennetta on viime vuosikymmeninä kehitetty. Lisäksi on selvitetty, missä määrin tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutuksesta syntyneet tulokset ovat vastanneet asetettuihin tavoitteisiin.  (12.9.2017)

Esittelyaineistoa valmistunut

Kokosimme MAL-faktatietoa lyhyeen kalvosarjaan ja yleisesitteeseen.

esite (pdf) (22.6.2017)

kalvosarja (pdf) (22.6.2017)

MAL 2019 -plan i korthet pdf

Helsingforsregionens MAL 2019-plan filmserie pdf

MAL 2019 Plan in brief pdf

Helsinki Region MAL 2019 Plan film seiries (pdf)

 

MAL-raamien muodostaminen alkamassa

Vuoden 2017 ensimmäinen puolisko on käytetty syventävien selvitysten valmisteluun. Vuoden 2017 jälkimmäisen puolikkaan keskeinen tavoite on päättää suunnittelun raameista, jotka ohjaavat jatkosuunnittelua. Raamit muodostavat vuoden 2018 työlle lähtökohtia ja ohjenuoria, kuten vaikutusten arviointiohjelman, suunnitelman tavoitteet ja niiden mittarit sekä mahdollisia tulevaisuuskuvia.

Keväällä 2017 on työstetty suunnitelman tavoitteita ja tavoitteiden mittareita sekä selvitetty vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Maankäytöstä on kerätty seudulta tietoja, jota on hyödynnetty liikenneselvityksissä. Asiantuntijapajoja on pidetty asumisen taloudesta sekä alueellisesta eriytymisestä ja täydennysrakentamisesta. Syksyllä asiantuntijapaja pidetään vielä muuttoliikkeestä seudulla. Liikennettä ja liikkumista on tarkasteltu mm. joukkoliikenteen runkoverkkoja ja keskuksia, liikkumisen palveluja ja teknologioita sekä päästövähennystoimenpiteitä koskevissa selvityksissä. Selvitykset valmistuvat elo-syyskuussa 2017. Logistiikkaa, elinkeinoja ja palveluja tarkasteleva selvitys valmistuu lokakuussa. Lähtötietoja tullaan hyödyntämään syksyllä käynnistyvässä MAL-kokonaisuuden suunnittelussa. Tavoitteena on muodostaa selkeä ja läpinäkyvä yhteys toimenpiteiden, valintojen ja vaikutusten välille. (22.6.2017)

Mitä on tehty, mitä voimme tehdä paremmin?

Millaisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä Helsingin seudun liikennejärjestelmää on viime vuosikymmeninä kehitetty? Miten suunnitelmat ovat toteutuneet? Näihin kysymyksiin on saatu vastauksia selvityksessä, jossa on hyödynnetty aiempia liikennejärjestelmäsuunnitelmia sekä seudulla toimineiden kokeneiden virkamiesten ja tutkijoiden haastatteluja.  Työtä viimeistellään, ja se valmistuu elokuussa 2017. Esimerkkejä alustavista suosituksista on lueteltu alla.

  • Tavoitteiden määrää pitää rajata ja niitä pitää uskaltaa priorisoida. Pitää myös määritellä ne tavoitteet, joiden kanssa ristiriidassa olevia toimenpiteitä ei voi sisältyä suunnitelmaan, vaikka toimenpide toteuttaisi jotain toista tavoitetta.
  • Tavoitteiden syntyprosessia pitää kehittää sellaiseksi, että tavoitteisiin sitoudutaan.
  • Myös vaikeasti hyväksyttävät toimenpiteet, jotka toteuttavat yhteisiä tavoitteita, on tuotava riittävän ajoissa mukaan suunnitteluun.
  • MAL-visioon peilattuna varmasti hyviä toimenpiteitä ovat kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen sekä joukkoliikennejärjestelmän ja asemanseutujen kehittäminen koko seudulla. Näiden edellytyksenä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen erityisesti siellä, missä kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle on luontaiset edellytykset.
  • Vaikutukset pitää arvioida myös jo hyväksyttyjen, suunnittelussa olevien toimenpiteiden osalta, jotta tunnistetaan tavoitteiden kanssa mahdollisesti ristiriidassa olevat hankkeet.
  • Suunnitteluprosessin läpinäkyvyyteen tulee panostaa.
  • Konkretian ja vaikuttavuuden varmistamiseksi suunnitelmalla tähdätään seudulliseen MAL-sopimuksen valmisteluun ja päätöksentekoon. (26.6.2017)

Seudun asukkaat haluavat lähelleen luontoa ja palveluita

Helsingin seudun asukkaat toivovat asuinpaikalta kävelyetäisyydellä olevia lähipalveluita, luonnonläheisyyttä ja sujuvia liikenneyhteyksiä. Myös kohtuullinen asumisen hintataso nousi esille alkuvuodesta 2017 tehdyssä kyselyssä, jossa selvitettiin laajasti mielipiteitä maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Kyselyyn vastasi noin 3300 seudun 15-95-vuotiasta asukasta.

Kyselyn koottuja tuloksia (pdf) (päivitetty 18.12.2017)

Kyselyn saate ja kyselylomake

Muut henkilöliikenteen tutkimukset

Maankäytön, asumisen ja liikenteen asiantuntijat koolla Finlandia-talolla (21.2.2017)

MAL 2019 -suunnittelu polkaistiin käyntiin Finlandia-talolla 15.2.2017 klo 12.30-14.30 pidetyssä MAL 2019 -kick offissa. Tilaisuuteen osallistui lähes sata asiantuntijaa seudulta. MAL 2019:n lähtökohtia ja sisältöä esittelivät HLJ-toimikunnan puheenjohtaja Suvi Rihtniemi ja MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Anni Sinnemäki, minkä jälkeen osallistujat saivat kertoa näkemyksensä eri aihealueiden pisteillä learning cafen merkeissä. Aiheina olivat maankäyttö, asuminen, liikenteen selvitykset, ilmiöt ja skenaariot, suunnitelman vaikutusten arviointi ja muu avoin palaute.

Tilaisuudessa esitetyt kalvot

MAL 2019 -suunnittelukierrosta kuvaava puiteohjelma valmistunut (17.1.2017)

MAL 2019 -suunnittelukierroksen kulku ja sen keskeiset teemat on kuvattu MAL 2019 -puiteohjelmassa, jonka HSYK hyväksyi kokouksessaan 30.11.2016 ja HSL:n hallitus 13.12.2016. HSYK on Helsingin seudun neljäntoistakunnan johtavista luottamushenkilöistä koostuva yhteistoimintaelin.

MAL 2019 -puiteohjelma

HSL:n hallitus

HSYK

 

Tiedotteet

Liikenteen päästöistä puolet pois, kaksi miljoonaa hyvinvoivaa ihmista - näin Helsingin seudusta tehdään elinvoimainen metropolialue (15.2.2018) 

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyö tuloksellista - tavoitteet aikataulussa (13.6.2017)

Liikenteen päästöt alas, sanovat Helsingin seudun asukkaat (28.3.2017)

Tavoitteena helppous, sujuvuus ja päästöjen vähentäminen - HSL:n hallitus hyväksyi MAL 2019 -puiteohjelman (13.12.2016) 

Helsingin seudun MAL-puiteohjelma hyväksyttiin (30.11.2016) 

Takaisin ylös