Toimivaa arkea maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyöllä

Miten Helsingin seudulla liikutaan ja asutaan tulevina vuosikymmeninä? Miten kaksi miljoonaa asukasta ja miljoona työpaikkaa saadaan toimimaan yhdessä niin, että kasvusta saadaan kaikki hyödyt irti ja ihmiset voivat mahdollisimman hyvin? MAL 2019 -suunnittelu on käynnissä ja sen on määrä valmistua keväällä 2019. MAL 2019 -suunnitelmassa kuvataan, miten seutua pitäisi kehittää vuosina 2019–2050.

Ajankohtaista

Tulevaisuus esillä Kirkkonummella

Helsingin seudun tulevaisuutta pohdittiin torstaina 9.11.2017 Kirkkonummen Långvikissa, jossa pidettyyn MAL 2019 -seminaariin oli kokoontunut noin 150 luottamushenkilöä ja asiantuntijaa seudulta. Aamupäivällä kului MAL 2019 -aiheisten alustusten merkeissä, minkä lisäksi kuultiin maakunnan ja valtion terveiset. Aamupäivän lopuksi oli paneelikeskustelu, jossa Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki, HSL:n hallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki ja KUUMA-johtokunnan vuoden 2016 puheenjohtaja ja Sipoon kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja Ari Oksanen keskustelivat seudun vahvuuksista ja haasteista.

Iltapäivän osuudessa osallistujat saivat esittää omia näkemyksiään työpajan neljän teeman ympäriltä:

  • Mitkä ovat seudun kehittämisen tavoitteet?
  • Miten talous kehittyy ja mihin on varaa? MAL 2019:n talous ja resurssit
  • Miten toimintaympäristö muuttuu? Helsingin seutu 2030 ja 2050
  • Maankäytön, asumisen ja liikenteen toimenpiteet vuoteen 2030 ja 2050 mennessä

Tilaisuudessa esitetyt kalvot löytyvät alla olevasta linkistä. Tilaisuudessa myös äänestettiin kännykän avulla. Alussa osallistujilta tiedusteltiin odotuksia päivää kohtaan, yhteiskeskustelussa Helsingin seudun vahvuuksia globaalissa kilpailussa ja lopuksi kiinnostavinta ryhmätyöaihetta. Kännykällä oli mahdollisuus antaa myös muuta avointa palautetta. Äänestyksen tulokset löytyvät alla olevasta linkistä.

MAL-seminaarin esitykset

Äänestyksen tulokset

MAL 2019 -seminaarin ohjelma 

Työpajaosiossa kerätyt näkemykset koostetaan, minkä jälkeen ne lisätään verkkosivuille.

 

SOVA-kuulutuksen materiaaleja

Tausta-aineistoa

Asumisen kohtuuhintaisuus ja laatu sekä seudun vetovoimatekijät esillä

Kevään ja alkusyksyn 2017 aikana järjestetyissä kolmessa asiantuntijatyöpajassa käsiteltiin asumisen taloutta, eriytymiskehitystä ja täydennysrakentamista sekä seudun sisäistä ja ulkoista muuttoliikettä. Työpajat keräsivät kukin useita kymmeniä asumisen, maankäytön ja liikenteen asiantuntijoita kuulemaan puheenvuoroja sekä keskustelemaan aiheista yhdessä. Työpajoissa puhututtivat esimerkiksi asumisen hinta ja eriytymiskehityksen ehkäiseminen. Työpajojen antia hyödynnetään MAL 2019:n suunnittelussa.

Maaliskuussa pidetyssä asumisen talous -työpajassa käsiteltiin erityisesti asumisen kohtuuhintaisuutta seudulla. Työpajan alustavana johtopäätöksenä on, että asuntotuotantotason pitäminen korkealla maltillistaa hintoja koko seudun mittakaavassa. Paikallisesti hintoja voidaan maltillistaa rakentamalla sinne, missä on eniten kysyntää eli missä hinnat ovat jo entuudestaan korkealla tasolla. Tämä tukee myös yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Vuokra-asuntomarkkinat eivät ole seudulla hintatasoltaan yhtä eriytyneet kuin omistusasuntomarkkinat. Asuntomarkkinoiden dynamiikka seudulla onkin tärkeä tunnistaa.

Huhtikuussa pidetyssä eriytymiskehitys ja täydennysrakentaminen -työpajassa nousi esiin tarve tunnistaa eriytymiskehitykselle alttiit alueet ja vastata haasteisiin MAL-suunnittelulla. Keskeistä eriytymiskehityksen hillinnässä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja saavutettavuuden parantaminen sekä asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotojakauman monipuolistaminen eriytymisvaarassa olevilla alueilla. Tärkeää on myös profiloida alueet ja korostaa niiden erityispiirteitä.

Elokuussa pidetyssä muuttoliike-työpajassa käsiteltiin seudun vetovoimatekijöitä, sisäistä ja ulkoista muuttoa sekä alueellista eriarvoistumista. Vetovoimatekijöissä olennaista on alueellisen omailmeisyyden ja asumisen laadun korostaminen määrällisten tavoitteiden ohella. Muuttoliikkeen seurauksena koko seudulla, myös KUUMA-kunnissa, on keskeistä vastata urbaanin asumisen suosion kasvuun lisäämällä kerrostalotuotantoa ja kompaktia pientalotuotantoa hyvän saavutettavuuden alueilla.

Työpajojen lisäksi keskeisiä asumisen teemoja syventäviä selvityksiä on valmistunut seudulla kaksi: KUUMA-kuntien KUUMA-asuminen 2040 -projekti ja HSY:n Ilmastoviisas asuminen -asuntoraportti. KUUMA-asuminen 2040 -projektin tulokset voi kiteyttää kolmeen johtopäätökseen: seudun muuttovoitto eriytyy ja asuntotuotantotarve siirtyy keskustoihin, asumisen tarpeet ja toiveet muuttuvat sekä kuntien profiloinnissa ja vetovoimatekijöissä on kehitettävää. Projektissa KUUMA-kunnat profiloitiin myös keskenään uudelleen: pääradan kuntiin ja muihin KUUMA-kuntiin.

Ilmastoviisas asuminen tarkoittaa MAL-kontekstissa lähinnä ilmastoviisasta maankäyttöä.  Yhdyskuntarakenteessa ja liikenteessä tärkeintä on eheyttää yhdyskuntarakennetta olemassa olevaan liikenne- ja kunnallistekniseen infrastruktuuriin tukeutuen.  Sekä KUUMA-asuminen 2040 -projektin ja Ilmastoviisas asuminen -raportin tuloksia voidaan hyödyntää MAL-suunnittelussa. (28.9.2017)

Maailma muuttuu, entä liikkumisemme?

Uudet teknologiat ja palvelut voivat muuttaa ihmisten ja tavaroiden liikkumista merkittävästi tulevaisuudessa. MAL 2019:n valmistelun yhteydessä selvitettiin, miten teknologian ja palveluiden kehittyminen voi näkyä seudun liikkumisessa vuonna 2030. On arvioitu, että vuonna 2030 esimerkiksi metroliikenne on automatisoitu ja henkilöautoista automaattisia voi olla 10-15 %, tiemaksut ovat käytössä ja sähkö- ja kuormapyörät yleisiä.

Monet uudet palvelut ja teknologiat tukevat liikenteen resurssien tehokkaampaa käyttöä. Tämä on sekä ympäristöystävällistä että taloudellista: esimerkiksi ajoneuvojen ja pysäköintipaikkojen tarve voi vähentyä murto-osaan nykyisestä. Monet uudet palvelut ja teknologiat myös monipuolistavat  liikkumisvaihtoehtoja, ja vähentävät auton tarvetta ja omistamista. Automatisoituminen lisää turvallisuutta. Kaupunkipyörät sekä sähkö- ja kuormapyörät lisäävät täysin päästöttömän ja tilankäytöltään tehokkaan liikenteen osuutta sekä henkilö- että tavarankuljetuksessa. Autottomien liikkumisvaihtoehtojen lisääminen parantaa myös liikkumisen tasa-arvoa.

Uusien palveluiden ja teknologioiden kehittymisessä on kuitenkin myös riskejä. Automaattiset henkilöautot lisäävät autoilun helppoutta ja houkuttelevuutta erityisesti, sillä ne mahdollistavat matka-ajan hyödyntämisen. Samalla ne mahdollistavat autoilun niille, jotka aiemmin käyttivät muita kulkumuotoja. Osa autojen ajosta tapahtuu ilman kuljetettavia ja lisäksi automaattiset ajoneuvot voivat edellyttää omaa, nykyistä eristetympää ja kalliimpaa infraa. Tilanne voi heiketä erityisesti, jos ihmiset omistavat itse autonsa. Sen sijaan automaattiajoneuvot osana liikkumisen palveluja (MaaS) muodostavat huomattavasti pienemmän riskin. Edulliset ja nopeat liikenteen palvelut, kuten kutsuohjattu joukkoliikenne, houkuttelevat käyttäjiä autoilijoiden ohella myös muista liikennemuodoista ja näin vähentävät kävelyn, pyöräilyn ja perinteisen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta. Ympäristöystävälliset käyttövoimat voivat lisätä autoilun hyväksyttävyyttä ja siten suoritetta.

Työssä laaditut suositukset liittyvät kyytien jakamisen edistämiseen, automaattiautojen kehittämiseen jaettuina, liikenteen dynaamiseen hinnoitteluun, käyttövoimien uudistumiseen sekä pyöräilyn uusien muotojen tukemiseen. Selvityksen tuloksia hyödynnetään, kun etsitään perinteisiä ja uudenlaisia liikkumisen muotoja yhdistellen tavoitteiden valossa parasta mahdollista liikennejärjestelmää. (28.9.2017)

Tutustu uusiin selvityksiin

MAL 2019:n valmisteluun liittyviä raportteja on valmistunut. Helsingin seudun pääpyöräilyverkko: keskeisten seudullisten yhteyksien kehittämistarveselvityksessä on käsitelty pyöräliikenteen pääverkon merkittävimpiä laadullisia puutteita ja keskeisimpiä kehittämistarpeita. Liikennejärjestelmän tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset -selvityksessä on tarkasteltu 1990- ja 2000-luvuilla valmisteltuja pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmia ja arvioitu, minkälaisiin tavoitteisiin perustuen ja millaisilla toimenpiteillä liikennejärjestelmää ja yhdyskuntarakennetta on viime vuosikymmeninä kehitetty. Lisäksi on selvitetty, missä määrin tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutuksesta syntyneet tulokset ovat vastanneet asetettuihin tavoitteisiin.  (12.9.2017)

Esittelyaineistoa valmistunut

Kokosimme MAL-faktatietoa lyhyeen kalvosarjaan ja yleisesitteeseen.

esite (pdf) (22.6.2017)

kalvosarja (pdf) (22.6.2017)

MAL 2019 -plan i korthet pdf

Helsingforsregionens MAL 2019-plan filmserie pdf

MAL 2019 Plan in brief pdf

Helsinki Region MAL 2019 Plan film seiries (pdf)

 

MAL-raamien muodostaminen alkamassa

Vuoden 2017 ensimmäinen puolisko on käytetty syventävien selvitysten valmisteluun. Vuoden 2017 jälkimmäisen puolikkaan keskeinen tavoite on päättää suunnittelun raameista, jotka ohjaavat jatkosuunnittelua. Raamit muodostavat vuoden 2018 työlle lähtökohtia ja ohjenuoria, kuten vaikutusten arviointiohjelman, suunnitelman tavoitteet ja niiden mittarit sekä mahdollisia tulevaisuuskuvia.

Keväällä 2017 on työstetty suunnitelman tavoitteita ja tavoitteiden mittareita sekä selvitetty vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Maankäytöstä on kerätty seudulta tietoja, jota on hyödynnetty liikenneselvityksissä. Asiantuntijapajoja on pidetty asumisen taloudesta sekä alueellisesta eriytymisestä ja täydennysrakentamisesta. Syksyllä asiantuntijapaja pidetään vielä muuttoliikkeestä seudulla. Liikennettä ja liikkumista on tarkasteltu mm. joukkoliikenteen runkoverkkoja ja keskuksia, liikkumisen palveluja ja teknologioita sekä päästövähennystoimenpiteitä koskevissa selvityksissä. Selvitykset valmistuvat elo-syyskuussa 2017. Logistiikkaa, elinkeinoja ja palveluja tarkasteleva selvitys valmistuu lokakuussa. Lähtötietoja tullaan hyödyntämään syksyllä käynnistyvässä MAL-kokonaisuuden suunnittelussa. Tavoitteena on muodostaa selkeä ja läpinäkyvä yhteys toimenpiteiden, valintojen ja vaikutusten välille. (22.6.2017)

Mitä on tehty, mitä voimme tehdä paremmin?

Millaisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä Helsingin seudun liikennejärjestelmää on viime vuosikymmeninä kehitetty? Miten suunnitelmat ovat toteutuneet? Näihin kysymyksiin on saatu vastauksia selvityksessä, jossa on hyödynnetty aiempia liikennejärjestelmäsuunnitelmia sekä seudulla toimineiden kokeneiden virkamiesten ja tutkijoiden haastatteluja.  Työtä viimeistellään, ja se valmistuu elokuussa 2017. Esimerkkejä alustavista suosituksista on lueteltu alla.

  • Tavoitteiden määrää pitää rajata ja niitä pitää uskaltaa priorisoida. Pitää myös määritellä ne tavoitteet, joiden kanssa ristiriidassa olevia toimenpiteitä ei voi sisältyä suunnitelmaan, vaikka toimenpide toteuttaisi jotain toista tavoitetta.
  • Tavoitteiden syntyprosessia pitää kehittää sellaiseksi, että tavoitteisiin sitoudutaan.
  • Myös vaikeasti hyväksyttävät toimenpiteet, jotka toteuttavat yhteisiä tavoitteita, on tuotava riittävän ajoissa mukaan suunnitteluun.
  • MAL-visioon peilattuna varmasti hyviä toimenpiteitä ovat kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen sekä joukkoliikennejärjestelmän ja asemanseutujen kehittäminen koko seudulla. Näiden edellytyksenä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen erityisesti siellä, missä kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle on luontaiset edellytykset.
  • Vaikutukset pitää arvioida myös jo hyväksyttyjen, suunnittelussa olevien toimenpiteiden osalta, jotta tunnistetaan tavoitteiden kanssa mahdollisesti ristiriidassa olevat hankkeet.
  • Suunnitteluprosessin läpinäkyvyyteen tulee panostaa.
  • Konkretian ja vaikuttavuuden varmistamiseksi suunnitelmalla tähdätään seudulliseen MAL-sopimuksen valmisteluun ja päätöksentekoon. (26.6.2017)

Seudun asukkaat haluavat lähelleen luontoa ja palveluita

Helsingin seudun asukkaat toivovat asuinpaikalta kävelyetäisyydellä olevia lähipalveluita, luonnonläheisyyttä ja sujuvia liikenneyhteyksiä. Myös kohtuullinen asumisen hintataso nousi esille alkuvuodesta 2017 tehdyssä kyselyssä, jossa selvitettiin laajasti mielipiteitä maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Kyselyyn vastasi noin 3300 seudun 15-95-vuotiasta asukasta.

Kyselyn koottuja tuloksia (pdf) (22.6.2017)

Kyselyn saate ja kyselylomake

Muut henkilöliikenteen tutkimukset

Maankäytön, asumisen ja liikenteen asiantuntijat koolla Finlandia-talolla (21.2.2017)

MAL 2019 -suunnittelu polkaistiin käyntiin Finlandia-talolla 15.2.2017 klo 12.30-14.30 pidetyssä MAL 2019 -kick offissa. Tilaisuuteen osallistui lähes sata asiantuntijaa seudulta. MAL 2019:n lähtökohtia ja sisältöä esittelivät HLJ-toimikunnan puheenjohtaja Suvi Rihtniemi ja MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Anni Sinnemäki, minkä jälkeen osallistujat saivat kertoa näkemyksensä eri aihealueiden pisteillä learning cafen merkeissä. Aiheina olivat maankäyttö, asuminen, liikenteen selvitykset, ilmiöt ja skenaariot, suunnitelman vaikutusten arviointi ja muu avoin palaute.

Tilaisuudessa esitetyt kalvot

MAL 2019 -suunnittelukierrosta kuvaava puiteohjelma valmistunut (17.1.2017)

MAL 2019 -suunnittelukierroksen kulku ja sen keskeiset teemat on kuvattu MAL 2019 -puiteohjelmassa, jonka HSYK hyväksyi kokouksessaan 30.11.2016 ja HSL:n hallitus 13.12.2016. HSYK on Helsingin seudun neljäntoistakunnan johtavista luottamushenkilöistä koostuva yhteistoimintaelin.

MAL 2019 -puiteohjelma

HSL:n hallitus

HSYK

 

Tiedotteet

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyö tuloksellista - tavoitteet aikataulussa (13.6.2017)

Liikenteen päästöt alas, sanovat Helsingin seudun asukkaat (28.3.2017)

Tavoitteena helppous, sujuvuus ja päästöjen vähentäminen - HSL:n hallitus hyväksyi MAL 2019 -puiteohjelma (13.12.2016) 

Helsingin seudun MAL-puiteohjelma hyväksyttiin (30.11.2016) 

Takaisin ylös