Liikennöintisuunnitelma 2020-2021: tiheämpää raideliikennettä, uusi yhteys Tapiolasta Espoon keskukseen

Juna- ja metroliikenne tihenee syksyllä 2020, ja Tapiolan ja Espoon keskuksen väliset yhteydet paranevat. Lisäksi viides runkobussilinjamme aloittaa liikenteessä, kun linja 235 muuttuu linjaksi 200. Pienempiä muutoksia tapahtuu myös muualla HSL-alueella. Liikennöintisuunnitelma 2020-2021 on voimassa kesäliikenteen 2020 alusta vuoden 2021 kesäliikenteen alkuun.

Junaliikenne tihenee etenkin viikonloppuisin elokuusta 2020 alkaen. Kehäradan I- ja P-junat alkavat kulkea myös sunnuntain päiväliikenteessä 10 minuutin vuorovälillä nykyisen 15 minuutin sijaan. Helsingin ja Leppävaaran välillä kulkevan A-junan vuoroväli tihenee lauantain päiväliikenteessä 30 minuutista 20:een.

Siuntiosta taas pyritään järjestämään Y-junalla nopea yhteys arkiaamuisin kello kahdeksaksi Helsinkiin. Siuntioon jatkavat U-junat muuttuvat X-juniksi.

Metrossa tiheämpi vuoroväli jatkuu noin tunnin nykyistä pidempään arki- ja lauantai-iltaisin elokuusta 2020 alkaen. Lisäksi liikenne alkaa sunnuntaiaamuina hieman nykyistä aiemmin työmatkayhteyksien parantamiseksi. Metrossa varaudutaan myös jatkamaan puolet nyt Tapiolaan päättyvistä vuoroista Matinkylään asti ruuhka-aikaan.

Päätös mahdollisesta Matinkylän tiheämmän ruuhkavuorovälin käyttöönotosta tehdään myöhemmin – ensin on arvioitava viime marras-joulukuun koeliikenteen toimivuutta. Toisaalta asiaan vaikuttaa myös se, millainen liikennöintimalli on Kivenlahteen asti kulkevalla metrolla länsimetron toisen vaiheen valmistuttua.

Uusi joukkoliikennekatu parantaa Espoon yhteyksiä

Espoossa Suurpellon ja Kuurinniityn välisen uuden joukkoliikennekadun arvioidaan valmistuvan vuoden 2020 aikana. Sen jälkeen linja 118 siirtyy kulkemaan uutta reittiä pitkin nykyisen Turunväylän sijaan. Samalla linjan kirjainversiota 118B jatketaan Suurpellosta Espoon keskukseen. Näin Tapiolan ja Espoon keskuksen välille muodostuu ruuhka-aikoina 10 minuutin vuoroväli, arjen päiväliikenteessä ja lauantaisin 15 minuuttia. Linjan 118 muutokset eivät tapahdu vielä elokuussa – tarkempi ajankohta varmistuu myöhemmin.

Elielinaukion ja Espoon keskuksen välinen linja 235 muuttuu runkolinjaksi 200 elokuussa 2020. Linjan reitti ei muutu, mutta linjan nopeuttamiseksi pysäkkiväli harvenee, kyytiin voi nousta myös keskiovista, voimassa olevaa lippua ei tarvitse näyttää kuljettajalle ja autot saavat oranssin värin.

Vantaan käytetyimmän bussilinjan 562 vuoroväli tihenee elokuussa 2020 myös sunnuntaisin 10 minuuttiin.

Keravalla ja Tuusulassa aloittaa uusi linja 963 (Kerava-Hyrylä-Paijala), joka toimii kesällä 2020 myös yhteytenä Keravan asemalta Hyrylän Rykmentinpuistossa järjestettäville Asuntomessuille. Lisäksi Hyrylän ja Hakaniemen välillä alkaa kulkea busseja myös viikonloppuisin.

Raitiovaunut palaavat Hämeentielle

Myös raitioliikenteessä tapahtuu muutoksia, kun Hämeentien uudistustyömaa valmistuu ja linjat 6, 6T ja 7 palaavat normaaleille reiteilleen loppuvuodesta. Jo sitä ennen raitioliikenne palaa Sörnäisten metroasemalle, kun linjat 1 ja 8 palaavat omille reiteilleen ja linjojen 6, 6T ja 7 poikkeusreitti kulkee Hakaniemen ja Sörnäisten välillä Kallion ja Helsinginkadun kautta.

FAKTA: Liikennöintisuunnitelma 2020-2021

  • HSL tekee vuosittain liikennöintisuunnitelman, jossa kuvataan joukkoliikenteeseen suunnitellut muutokset tulevan kesäliikennekauden alusta seuraavan talviliikennekauden loppuun asti.
  • Liikennöintisuunnitelman 2020-2021 luonnos julkaistiin HSL:n verkkosivuilla 21.11.2019, ja suunnitelmaa saattoi kommentoida 8.12.2019 asti. Kommentteja jätettiin yhteensä 250 kappaletta. Liikennöintisuunnitelmaa koskevissa kommenteissa eniten olivat esillä Espoon uuden joukkoliikennekadun aiheuttamat muutokset liikenteeseen.
  • Tutustu liikennöintisuunnitelmaan kokonaisuudessaan täällä!

 

Muokattu 22.1.2020 klo 10.12: Metron tiheämpi vuoroväli jatkuu noin tunnin normaalia pidempään, ei puolta tuntia.

    Kommentit

    Uuden 200-runkolinjan (joka korvaa bussin 235) pysäkeissä on tärkeää sisällyttää nykyinen Gransinmäenportin pysäkki Kilon risteyksen ja Leppävaaran aseman välillä. Gransinmäen pysäkin poistaminen hankaloittaisi useiden koululaisten sekä opiskelijoiden arkea ja tekisi sen selvästi nykyistä raskaammaksi.

    Gransinmäen pysäkki palvelee sen eteläpuolella olevan Ruusutorpan koulun ja pohjoispuolisten ammattikorkeakoulujen opiskelijoita, jotka saapuvat Espoon suunnasta (mm. paikallisen koulupiirin ulkopuolelta saapuvat painotetun opetuksen oppilaat). Ruusutorpan koululla ja sen viereisessä uudessa urheilupuistossa on myös paljon harrastustoimintaa iltaisin, jonne tulee lapsia, nuoria ja aikuisia sekä harrastustoiminnan ohjaajia Turuntietä pitkin Espoosta ja Helsingistä.

    Päivittäinen kävelymatka bussilta/bussille muuttuisi runsaat 500m pitemmäksi matkaksi Leppävaaran aseman alitse, linja-autoaseman läpi sekä massiivisen kauppakeskuksen ohi (tai läpi), mikä olisi huomattava heikennys koulumatkan turvallisuuteen ja sujuvuuteen.

    Kaiken kaikkiaan, tämän pysäkin poistaminen heikentäisi alueen tärkeitä opetusalan palveluita käyttävien opiskelu- ja harrastusmotivaatiota.

    Junat kulkemaan lentokentälle läpi yön olis huima parannus ja todella tarpeen. Vaikkapa 20 minuutin välein!

    Jos 235ltä poistuu pysäkki Gransinmäenportti niin eikö 227 voisi alkaa kulkea Gransinmäen kautta myös Leppävaaran suuntaan,alueella sijaitsee useita oppilaitoksia ja koko Leppävaaran urheilupuisto ja muutoksen jälkeen ei yksikään bussi Jorvin suunnasta pysähdy siellä!Lisäksi uuden runkolinjan tulisi säilyttää Bembölen pysäkki,muutama pysähdys lisää ei merkitse mitään kokonaismatka-ajassa,kun taas pysäkkien poistaminen hankaloittaa monen matkaa.

    Mitä voisi tehdä ruuhka-aikojen I ja P junille? Varsinkin aamuisin I juna lentokentältä kaupunkiin on täpöten täynnä. Vuoroväli on 10 minuuttia ja junayksiköitä on kaksi. Mahtuisiko kolmas vai pitääkö toivoa että joskus vuoroväliä voisi tihentää ruuhka-aikana?

    Jollain aikataululla jopa molemmat voisivat ehkä olla mahdollisia. Yksi osa ongelmaa on toki se, että ruuhka-aikaan meidän pitkälti koko junakapasiteettimme on jo käytössä, mikä vaikeuttaa junien pidentämistä. Vuorovälin tihentäminen taas vaatinee muutoksia kulunohjausjärjestelmään. Pidemmällä aikavälillä kapasiteettia on toki tulossa lisää, kun saamme 2020-luvun puolenvälin jälkeen HSL-alueelle uutta junakalustoa.

    Ehdotan, että linja 7 jatkaa nykyistä nopeampaa reittiään Sturenkatua. Pasilasta Teollisuuskadulle ja Sörnäisiin pääsee busseilla, ellei Hakaniemi sovi vaihtopaikaksi. Kaikki raitiovaunut tuskin mahtuvat pysähtymään Sörnäisissä.

    Mahtuivat ne kaikki raitiovaunut siellä pysähtymään jo ennen remonttiakin.

    Eivät mahtuneet kaikki Helsinginkatu 1:n kohdalla ainakaan. Muutoinkin tarvittiin myös suojatiet jalankulkijoiden vihreillä pysäkkialueen hätäjatkoksi.

    Hämeentiellä busseja on ruuhkaksi asti.
    Paavalinkirkolta kääntyy Sturenkadulle ainoastaan linja 70.
    Ihmettelen vaan miksei Sturenkadun reittiä voisi kulkea useampi bussilinja. Auttaisi kummasti Töölöön ja Meilahteen menijöitä.

    Sturenkadulla ei ole bussikaistoja ja siellä on paljon autoliikennettä, joten bussien kulku siellä on hirveän hidasta ja epäsäännöllistä. Eikä bussikaistojen mahtuminen sinne ole ihan yksinkertaista. Lisäksi syntyisi hirveä valitus siitä, kun jonkin lähiön linja ei enää menisikään Rautatientorille.

    Tiedotteessa kerrotaan: "Linja 235 muuttuu runkolinjaksi 200 elokuussa 2020. Linjan reitti ei muutu, mutta linjan nopeuttamiseksi pysäkkiväli harvenee--." Mistä löytyy tieto siitä, mitkä nykyiset pysäkit poistuvat uuden runkolinjan käytöstä?

    Liikennöintisuunnitelman kartan mukaan linjalta poistuvat seuraavat pysäkit/pysäkkiparit:
    Höyläämötie (Espoon suuntaan), Talin siirtolapuutarha, Gransinmäenportti, Leppäsilta (Helsingin suuntaan), Pääskyskuja, Leppälinnunrinne (Espoon suuntaan), Poutahaukanpolku, Karakallionkuja, Karamäki (Espoon suuntaan), Kuusiniemi, Ingas, Bemböle ja Kirkkopuisto. Lisäksi pysäkkipari Fallåker siirtyy nykyistä idemmäs.

    Ymmärrettävästi pysäkkejä karsitaan esim. Karakalliosta, missä pysäkkiväli on nykyisin hyvin lyhyt. Turuntiellä pysäkkien karsiminen sen sijaan johtaa paikoin yli 1500 metrin pysäkkiväleihin, mikä on selvästi yli runkolinjojen tavaitetason.

    Koko Karakallion kautta koukkaaminen taitaa hidastaa 200:n matkaa muutamalla minuutilla, vaikka pysäkkejä karsitaankin. Ajaisipa runkolinja suoraan Turuntietä. Karakallion kautta voisi kiertää joku muu linja.

    Karakallion kautta ajamista perustelee se, että siellä on tiheämpää asutusta ja siten enemmän kysyntää myös tiheälle liikenteelle. Tietysti tämä merkitsee koukkausta heille, joiden matkan toinen pää ei ole Karakalliossa.

    Linjan 202 päätepysäkki keskeltä ei mitään (Vitikka) tulisi ehdottomasti siirtää Nihtisillanportille, koska siellä on vaihtomahdollisuus lukuisiin eri linjoihin!

    Toivottavasti saadaan niitä vanhimpia (2005-2006 vm?) busseja pois liikenteestä. En tiedä, lähteekö niistä enemmän huonoja päästöjä, mutta ainakin päästöt haisevat, bussit ovat meluisat sekä ulkoa että sisältä, ja niissä on myös kapeammat penkit kuin uusissa. Vieläkin vaikeampaa saada kaksi aikuista mahtumaan vierekkäin. Ainakin 40-41 -linjoilla jatkuvassa käytössä.

    Jokaisen kilpailutuskierroksen yhteydessä bussikalustomme uudistuu ja muuttuu vähäpäästöisemmäksi, monin paikoin jopa sähköllä kulkevaksi. Näistäkin busseista siis päästään kyllä ajan kanssa eroon. Lähipäästöt ovat oleellinen osa päästökokonaisuutta kaupunkiympäristössä, joten ymmärrän kyllä hyvin tämän kokemuksen.

    Kyllä. Junien liikennettä tihennetään ja pidennetäänkin usein. Metroliikenne on tässä tapauksessa jäänyt menneisyyteen. Ja hölmöä rakentaa yli miljardin euron länsimetro ja pitää sitä matkustajille käyttämättömänä neljäsosan vuorokaudesta.

    Kehäradan junat pitäisi kulkea paljon myöhempään kuin nykyisin. Onhan suomen ns. isoin ja pää lentokenttä radan varrellla joka ei nuku koskaan sekä eritääin paljon työpaikoja joissa työaika muuta kuin 8-16. Turistitt ihmettelee kun juna vie kentälle ainostaan aamusta iltaan, ei läpi yön, kallis rata tejhään jota ei kuitenkaan hyödynnetä 100 %:sti. Turha puhua , että kallis liikennöidä, tekosyy vain. Yhtä kallis on ns. korvaavat bussilinjat ja ennenkaikkea suomen maine maailmalla kyseessä toimivana raideliikenne maana

    Uuden X-junsn tunnus voisi olla mielummin S

    Samoin! Kannatan muutenkin lähijunien tunnusten loogistamista. K-junat kulkevat jo nyt Keravalle ja R-junat Riihimäelle, mutta jatkossa voisi kulkea myös S-junat Siuntioon, T-junat Tampereelle, H-junat Hämeenlinnaan, jne. Myös nykyiset I- ja P-tunnukset lentokenttäjunille ovat sekavia ja I:n sekoittaa hyvin helposti numeroon 1. Tilalle voisi laittaa vaihtaa esim. L (Lentoasema), F (Flygplatsen) tai A (Airport; Aviapolis), jolloin nykyinen A-juna voitaisiin vaihtaa L-junaksi Leppävaaraan. Tarvittaessa voitaisiin myös käyttää saman tunnuksen kahta muotoa eri suuntiin Kehärataa kulkeville junille (esim. A1 ja A2).

    Iso plussa on toi että kehäradan junat alkavat kulkemaan myös sunnuntaisin 10min välein mutta harmittaa että toi Kivistön uusi bussi suunnitelma toteutuu vasta vuoden päästä toki täältä pääsee Hämeenlinnaväylältä bussilla keskustaan mutta niidenkin aikataulut ovat ihan naurettavia.

    Kommentoi

    Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.