MAL-blogi: MAL 2023 -suunnittelutyöllä voidaan vaikuttaa merkittävästi elinkeinotoiminnan edellytyksiin Helsingin seudulla

Hyvinvoinnin perusta Uudellamaalla on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja kestävästi uudistuva elinkeinoelämä. Uudenmaan elinkeinojen tilannekuva ja tulevaisuuden näkymät - selvityksestä saadaan tukea elinkeinoelämän huomioinnille MAL-työssä.

Uusimaa, ja sen ytimessä Helsingin seudun MAL-alue, on Suomen suurin taloudellisen toiminnan keskittymä. Uudenmaan osuus koko maan maapinta-alasta on vain 3 %, mutta alueelle sijoittuu noin kolmannes koko maan väestöstä ja työpaikoista. Asukasta kohti laskettu bkt on 1,5-kertainen muuhun maahan verrattuna.

Helsingin seudun ytimen eli pääkaupunkiseudun vahvimpia erikoistumisaloja ovat informaatio- ja viestintäpalvelut sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta. Keski-Uudenmaan KUUMA-seutu puolestaan on erikoistunut mm. rakentamiseen. Pääkaupunkiseudun ja KUUMA:n alueille eli Helsingin seudulle sijoittuu myös koko Suomea palveleva vahva logistiikkaklusteri. Seudun vetovoimatekijöitä ovat hyvä saavutettavuus, yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset, koulutettu työvoima, kansainvälisyys sekä kasautumisen edut.

MAL2023-työn tueksi on Uudenmaan liitossa teetetty elinkeinoja koskeva selvitys ”Uudenmaan elinkeinojen tilannekuva ja tulevaisuuden näkymät” (2021), joka tarjoaa ajantasaisen kuvan Uudenmaan ja Helsingin seudun elinkeinojen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Kaupunkitutkimus TA:n toimitusjohtaja Seppo Laakson laatimassa selvityksessä esitetään myös johtopäätöksiä, keskustelunavauksia ja evästyksiä kunnallisille ja maakunnallisille toimijoille elinkeinojen tukemiseen ja edistämiseen. Selvitys tukee MAL-suunnittelutyön lisäksi Uusimaa-ohjelman toteutusta.

Seuraavassa on muutamia nostoja selvityksestä, joka on kokonaisuudessaan luettavissa Uudenmaan liiton nettisivuilla. 

Pääkaupunkiseudun vahvimpia erikoistumisaloja ovat informaatio- ja viestintäpalvelut sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta. Elinkeinojen sijoittumiskriteereistä yksi tärkeimmistä on saavutettavuus.Kuva: HSL

Elinkeinojen sijoittumisessa saavutettavuus olennaista

Selvityksen mukaan yritysten sijoittuminen alueelle on kaupunkialueiden kasvun ja maankäytön muutoksen keskeinen ajuri, joten sijoittumisedellytysten ja vetovoimatekijöiden huomiointi MAL-suunnittelutyössä on tärkeää.

Laakson mukaan elinkeinojen sijoittumiskriteerien osalta yksi tärkeimmistä (vaikka ei toki ainoa) on saavutettavuus. Saavutettavuuden merkitys kuitenkin vaihtelee. Esimerkiksi kauppa, hotellit ja ravintolat kaipaavat hyvää asiakassaavutettavuutta, teollisuus puolestaan hyvää logistiikkasaavutettavuutta. Kaikille toimialoille tärkeää on hyvä työmatkasaavutettavuus, sillä tämä vaikuttaa työvoiman saatavuuteen ja palkkavaatimuksiin.

 

Kuntarajat ylittävä työssäkäynti yleistynyt vuosikymmenien ajan

Helsingin seudulla ja Uudellamaalla yleisesti työpaikkasaavutettavuus on toimivan liikenneverkon ja tiiviin yhdyskuntarakenteen ansiosta hyvä. Uudellamaalla pendelöidäänkin (eli käydään töissä oman asuinalueen tai kunnan ulkopuolella) merkittävästi yli kuntarajojen ja ilmiö on voimistunut vuosikymmenien ajan. Laakson selvityksen mukaan Uudenmaan työllisistä 42 % pendelöi vuonna 2019, mikä on huomattavasti suurempi osuus työllisistä kuin koko maassa keskimäärin. Suurin osa pendelöintivirrasta suuntautuu pääkaupunkisedulle, jossa sijaitsee suurin osa (80 %) Uudenmaan työpaikoista. Laakson mukaan koulutustaso vaikuttaa pendelöintialttiuteen, joka nousee koulutustason noustessa. Pendelöintimahdollisuuksien paraneminen puolestaan lisää työmarkkinoiden toimivuutta.

Uudenmaan elinkeinojen tilannekuva ja tulevaisuuden näkymät -selvityksen osana laadituista karttaesityksistä voi tarkastella elinkeinojen sijoittumista sekä aluetehokkuuksia ja niiden muutoksia. Voit lukea koko selvityksen täältä.

Elinkeinojen toimintaympäristön tulevaisuudesta

Selvityksessä todetaan, että elinkeinojen toimintaympäristö on ollut aina muutoksessa ja tulee olemaan tulevaisuudessakin. Viime aikojen muutosajurina on tunnetusti toiminut korona, mutta tulevaisuuden muita merkittäviä muutostekijöitä ovat selvityksen mukaan vihreä siirtymä ja energiamurros, väestörakenteen muutos ja työikäisen väestön kasvun hidastuminen sekä työelämän, asumisen ja liikkumisen muutokset. Nostettakoon tässä esille muutamia näihin liittyviä Laakson johtopäätöksiä:

 

• Vihreä siirtymä edellyttää ilmastopäästöjen nopeaa vähentämistä kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa.
• Tiivis yhdyskuntarakenne, toimiva infra sekä saavutettavuus ja hyvin toimiva liikennejärjestelmä ovat tärkeitä edellytyksiä yritysten mahdollisuudelle hyötyä sijainnin aikaansaamista positiivisista ulkoisvaikutuksista.
• Kaavoituksen ja muun maankäytön ja rakentamisen ohjauksen kautta kunnat vaikuttavat asumisen, rakentamisen, ja asuinympäristöjen laatuun sekä asuntojen tarjontaan ja asumisen kustannuksiin. Näillä tekijöillä on suuri merkitys muuttamiseen, väestökehitykseen ja työvoiman saatavuuteen.

 

Juuri näihin asioihin voidaan MAL-työlläkin vaikuttaa, joten MAL-suunnitelmassa tehdyillä ratkaisuilla on suuri vaikutus myös Helsingin seudun vetovoimaan elinkeinojen, yritysten ja työvoiman saatavuuden suhteen.

Ilona Mansikka ja Inka Kytö

Ilona Mansikka on kaavoituspäällikkö ja Inka Kytö maakunta-arkkitehti ja elinkeinojen asiantuntija Uudenmaan liitossa.