Arvioimme yhdessä asiakkaiden kanssa erilaisia malleja lippujen hinnoitteluun

Olemme aloittaneet laajan hankkeen, jossa uudistamme matkalippujen maksamista ja käyttämistä. Jatkossa lippu tallentuu käyttäjätilille, ja matkustamiseen voi käyttää niin HSL-sovellusta, HSL-korttia kuin maksukorttiakin. Osana kehityshanketta tutkimme erilaisia malleja lippujen hinnoitteluun. Arvioimme, onko nykyinen vyöhykemalli edelleen paras mahdollinen tapa määritellä lippujen hinnat vai olisiko mallia hyvä kehittää vai pitäisikö meidän siirtyä kokonaan uudenlaiseen hinnoitteluun.

Olemme tarkastelleet erilaisten hinnoittelumallien vaikutusta lippujen hintoihin, joukkoliikenteen käyttöön ja jäsenkuntien maksuosuuksiin. Malleista on kerätty palautetta asiakkailta ja sidosryhmiltä. Tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen ja muiden kestävien kulkutapojen käyttöä, parantaa asiakaskokemusta ja turvata riittävät lipputulot.

Nykyiseen vyöhykemalliin ollaan monin tavoin tyytyväisiä. Tekemiemme kyselyiden ja selvitysten perusteella se on hyvä ja selkeä tapa hinnoitella lippuja. Malliin suhtaudutaan kuitenkin eri tavalla eri puolilla seutua. A- ja B-vyöhykkeellä asuvat ovat tyytyväisimpiä ja C-vyöhykkeellä asuvat kriittisimpiä. Lipun hinta ohjaa tyytyväisyyttä, ja vyöhykeraja aiheuttaa tyytymättömyyttä rajan ”väärälle puolelle” jäävissä. Jatkotyössä selvitämme, olisiko vyöhykkeiden välisiä hintasuhteita tarpeen hienosäätää, ottaa käyttöön uudenlaisia lippuja tai jopa muuttaa vyöhykkeiden määrää.

Kaikkein yksinkertaisimpana vaihtoehtona tutkimme myös mahdollisuutta tasahinnoitteluun, jossa koko HSL-alue olisi yhtä vyöhykettä. Nykyisellä hinnoittelulla 30 vuorokauden kausilipun hinta olisi tasatariffissa vain noin 8 prosenttia nykyistä AB-lippua kalliimpi, koska AB- ja BC-lippujen ostajat tekevät yksinään 80 % kaikista HSL-alueen ostoista.

MallitJatkoon_hslfi.jpg

ABCD-vyöhykemallin, sen variaatioiden ja tasahinnoittelun lisäksi olemme selvittäneet myös omavyöhykemallin ja kilometripohjaisen hinnoittelun sopivuutta HSL-alueelle. Nämä molemmat mallit on kuitenkin jätetty pois jatkotarkastelusta.

  • Omavyöhykemallissa asiakas ostaisi lipun itse määrittämälleen alueelle, jolla hän yleensä liikkuu. Mallissa olisi rajaton määrä erilaisia vyöhykkeitä, mikä madaltaisi vyöhykkeiden välisiä hintaportaita ja ratkaisisi näin yhden nykyisessä vyöhykemallissa ongelmaksi koetun piirteen. Malli osoittautui kuitenkin asiakastestauksissa liian monimutkaiseksi eikä se tuonut toivottua helppoutta lipun ostoon. Se olisi myös teknisesti erittäin monimukainen ja raskas toteuttaa.
  • Kilometripohjaisessa mallissa lipun hinta määräytyisi matkan pituuden mukaan, ja lippu veloitettaisiin matkan päätyttyä. Malli on uusi ja monella tapaa lupaava, sillä se saattaisi tukea joukkoliikenteen tehokasta järjestämistä. Kyselyissä moni asiakas piti mallia oikeudenmukaisena. Toisaalta jokainen matka maksaisi erikseen, ja se voisi vähentää joukkoliikenteen käyttöä erityisesti nykyiseen kausilippuun tottuneilla. Kilometripohjainen hinnoittelu siinä mittakaavassa, joka olisi HSL:lle sopiva, ei ole myöskään yleistynyt maailmalla, joten ratkaisun vaatimat teknologiat ovat vielä kehitysvaiheessa.

Lippujen hinnoittelumallin lisäksi selvitämme mahdollisuuksia ottaa käyttöön uudenlaisia lippuja. Esimerkiksi erilaiset hintakatot tai ilta-, viikonloppu- ja ryhmäliput voisivat olla vastaus muuttuneisiin liikkumistarpeisiin. Hintakatto tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että kun on ostanut tietyn määrän kertalippuja, lippu muuttuu kuluvan päivän vuorokausilipuksi tai kuluvan kuukauden kausilipuksi.

Yhdessä asiakkaiden kanssa eteenpäin

Suunnittelemme uutta palvelua asiakkaiden tarpeita ja toiveita kuunnellen. Jatkamme nykyisen vyöhykemallin ja sen variaatioiden sekä tasahinnoittelun suunnittelua ja kehittämistä yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Nyt marraskuussa teemme asiakashaastatteluja. Tammikuussa avautuu hinnoittelumallien ja lippujen laaja kommentointi verkkosivuillamme. Kaikilla HSL-alueen asukkailla on tuolloin mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia lippuja ja joukkoliikenteen hinnoittelua toteutamme tulevaisuudessa. Kerromme työn etenemisestä Lipputilihankkeen verkkosivuilla hsl.fi/lipputilihanke.

Keväällä 2022 teemme päätösesityksen valittavasta hinnoittelumallista. Lähetämme esityksen lausuntokierrokselle HSL:n jäsenkuntiin yhdessä toiminta- ja taloussuunnitelman kanssa. Päätös käyttöön otettavasta mallista tehdään syksyllä 2022. Tavoitteena on löytää mahdollisimman helppo ja tasapuolinen malli, joka kannustaa joukkoliikenteen käyttöön koko HSL-alueella.

Palvelumallien kehittämisen rinnalla rakennamme myös teknistä lipputilitaustaa ja uudistamme lukijalaitteet. Lipun voi tulevaisuudessa ostaa HSL-sovelluksesta, hsl.fi-verkkosivulta, maksukortin lähimaksulla kortinlukijalta tai palvelu- ja myyntipisteistä. Uusi käyttäjätiliin perustuva malli helpottaa ja sujuvoittaa lipun ostamista. Moni asiakaspalvelutilanne, joka nyt edellyttää palvelupisteessä käymistä, on jatkossa mahdollista hoitaa digitaalisesti omalta käyttäjätililtä.

Digitaalisten kanavien rinnalla säilyvät kuitenkin myös fyysiset palvelupisteet ja mahdollisuus ostaa lippuja käteisellä. On tärkeää, että kaikki asiakasryhmät pystyvät käyttämään joukkoliikennettä esteettömästi jatkossakin.

Lue osastonjohtaja Mari Flinkin blogista lisää hinnoittelumalleista