Vaihto ei ole aina haitta – matka-aika ratkaisee

Joukkoliikenteen matkustajat kaipaavat vaihtojen tueksi ennen kaikkea selkeää informaatiota ja turvallisuuden tunnetta. Myös vaihtopaikkojen palveluita arvostetaan, mutta tärkeämpänä pidetään itse matkustamiseen liittyviä asioita, etenkin matka-aikaa. Tulokset käyvät ilmi HSL:n Solmu-projektin selvityksistä. Projektissa on etsitty keinoja vähentää joukkoliikenteen vaihdoista matkustajille aiheutuvaa stressiä.

Vaihtokokemuksen parantaminen on erityisen tärkeää, koska joukkoliikenne siirtyy entistä enemmän raiteille ja yhä useampi matka on vaihdollinen. Solmu-työn tuloksena on syntynyt vaihtopaikkojen kehittämisohjelma, jonka toimenpiteitä toteutetaan seuraavan kolmen vuoden aikana. HSL keskittyy jatkossa entistä ponnekkaammin vaihtokokemuksen parantamiseen suunnittelun, opastuksen ja informaation keinoin.

Työmatkalaisille ja tottuneille joukkoliikenteen käyttäjille tärkeintä on mahdollisimman nopea matka. Yksi tai useampi vaihto ei haittaa, kunhan matka-aika kokonaisuudessaan pysyy mahdollisimman lyhyenä. Osa matkustajista taas ei siedä vaihdon aiheuttamaa epävarmuutta ja on valmis matkustamaan huomattavasti pidempään, kunhan matka on vaihdoton. Kaikki matkustajat arvostavat informaation selkeyttä ja vaihtopaikan turvallisuutta. Vaihtopaikkojen palveluita pidetään arvossa vasta, kun suoraan matkustamiseen liittyvät asiat ovat kunnossa.

”Yksi keino tehdä matkasta miellyttävämpi ja arjesta sujuvampaa on sijoittaa vaihtopaikkoihin muita palveluita, esimerkiksi ruokakauppa”, osastonjohtaja Tero Anttila sanoo. Joukkoliikenteen solmupisteet ja vaihtopaikat kiinnostavatkin kaupallisia toimijoita, ja kauppa on hakeutumassa entistä enemmän keskustoihin ja joukkoliikenteen solmukohtiin. Kuitenkin vain nopeimman asioinnin palvelut, esimerkiksi kioskit ja automaatit, voivat pärjätä pelkästään joukkoliikennevaihtajien varassa. Muut palvelut tarvitsevat asukaspohjaa ja työpaikkoja, jotta asiakasvirta on riittävä.

Solmu listasi kehittämisehdotukset jatkotyötä varten

Solmu-projektissa on laadittu kehittämisohjelma 42 erilaiselle joukkoliikenteen vaihtopaikalle, jotka eivät ole lähiaikoina kehittymässä muiden maankäyttö- tai liikennehankkeiden myötä. Vaihtopaikat luokiteltiin matkustajamäärän ja sijainnin perusteella vaihtoterminaaleihin (esim. Rautatieasema, Kamppi, Tikkurila, Leppävaara), merkittäviin vaihtopaikkoihin (esim. Herttoniemi, Huopalahti, Myyrmäki) ja vaihtopaikkoihin (esim. Maunula, Pukinmäki, Nihtisilta). Eri luokille asetettiin tavoitteet opastuksen, informaation, turvallisuuden, palveluiden sekä siisteyden ja ylläpidon suhteen.

Kehitettäväksi valitut 42 vaihtopaikkaa arvioitiin sekä asiakas- että teknisestä näkökulmasta. Katselmointien tulokset ja kehittämisehdotukset kirjattiin nelisivuisiin vaihtopaikkakortteihin. HSL toteuttaa kehittämisehdotuksia yhdessä omistajakuntiensa ja muiden sidosryhmien kanssa vuosina 2017–2019. Matkustajan vaihtokokemukseen vaikuttavat tekijät – fyysinen ympäristö, palvelut, operointi ja aikataulut – ovat monen toimijan vastuulla, joten yhteistyötä tarvitaan. ”Esimerkiksi Espoon keskuksessa korjataan rikkoutuneet aikataulunäytöt ja opasteet sekä yhtenäistetään pysäkkien numerointia”, Solmun projektipäällikkö Riikka Aaltonen kertoo.

Vaihtopaikkojen kehittämisohjelma ja toimenpide-ehdotukset on koottu HSL:n julkaisusarjan raporttiin 2/2017.

Solmu-projektin päätösseminaari 8.2.2017

Esitykset

Kommentit

Jotkut kulkuneuvon vaihdot ovat taas täysin päättömiä: En voi ymmärtää miksi ruuhka-aikojen metrot Mellunmäen suunnasta/-aab kulkevat vain Kamppiin/-sta. Todella ärsyttävää nousta kesken matkan metrosta ja odottaa 3 minuuttia jotta pääsee Ruoholahteen asti. Miksi tämä älyvapaa järjestely koskee vain Mellunmäen linjaa?

Usko tai älä, syy on Länsimetrossa :)

Kahden ja puolen minuutin vuorovälillä kaikki junat eivät mahdu Ruoholahden kääntöraiteelle, ja sen takia on käytettävä lisäksi Kampin kääntöraiteita. Mellunmäen linjaa tämä koskee ymmärtääkseni siksi, että tulevaisuudessa Mellunmäen junat jäävät Tapiolaan ja Vuosaaren junat ajavat Matinkylään saakka.

Malmin aseman kommenteista puuttui pari olennaista näin lähes päivittäisen käyttäjän näkökulmasta.

Kun junalaiturilta lähtee ostoskeskukselle päin, yhdistelmä liukuportaat + ovet on ajoittain hyvinkin vaarallinen. Ongelmana on se, että ainoa liukuporras, joka kulkee ylöspäin silloin kun kulkee, on samalla puolella kuin ylätasanteen ovet. Liukuportaiden yläpään ja ovien välissä on melko vähän tilaa - ja lähin ovi avautuu suoraan liukuportaiden eteen. Tuo ovi on se, jota kauppakeskuksen suunnasta tulevat ihmiset myös loogisimmin käyttävät (koska se on lähin).

Niinpä olen välillä todistanut esim. tällaista näytelmää: juna tulee asemalle, suuri määrä ihmisiä tulee liukuportaita (ja tavallisia portaita siinä vieressä) ylös. Joku tulee lastenvaunuilla hissistä, ja liukuportaiden päähän päässyt henkilö päättää kohteliaasti pitää sitä lähintä ovea vaunuille auki tukkien saman tien pääsyn kaikilta niiltä liukuportaita vääjäämättömästi nousevilta massoilta. Samalla lastenvaunut pysähtyvät, kun junaan juokseva henkilö tölväisee avonaisesta ovesta lävitse.

Henkilökohtaisesti käytän yleensä aina niitä viereisiä portaita, koska tuo liukuporrassumppu pelottaa - ihme ettei siinä ole tapahtunut vielä pahempaa. Koska liukuportaita lienee hankalaa ja kallista siirtää, yksinkertaisin ratkaisu olisi jos ovet voisivat aueta molempiin suuntiin, tai sitten joku liukuovisysteemi.

Toinen ongelma on käytävä, joka kulkee raiteiden ylitse ostoskeskusten väliä. Kun on pakkasta, se on suorastaan hengenvaarallisen liukas, koska siihen laattalattialle tulee ohut kerros jäätä, eikä sitä hiekoittaakaan voi. Olisi syytä saada käytävään kaakelien alle lämmitys niin että edes kylmällä eivät jäätyisi - koko käytävää ei liene tarpeen pysyvästi lämmittää.

Hienoa, että kehittämistyötä tehdään. Joissain kohdin raporttia vaikutti kuitenkin siltä, että työryhmän käynti paikalla on ollut lyhyt ja osunut ruuhkattomaan aikaan, ja että kommentoineita asiakkaita on ollut varsin vähän jolloin kommentit ovat jääneet satunnaisiksi. Niinpä lopputulemana on "kaikki ihan hyvin"-tyyppinen toteamus paikoissa, joissa olisi paljonkin kehitettävää.

Esimerkiksi Herttoniemen asema on ruuhka-aikaan aivan turhauttava kaaos, jossa ihmiset yrittävät päästä ahtaissa portaissa ja käytävissä ylös, alas, oikealle ja vasemmalle, ja jossa olen usein myöhästynyt liikennevälineestä koska ihmismassan läpi ei pääse. Ylätasanteella ongelmaa pahentaa juuri se oven yllä oleva bussiaikataulunäyttö jollainen ollaan nyt "kehitystoimenpiteenä" tuomassa toisenkin oven ylle (?!), koska ihmiset jäävät sitä tihrustamaan tietysti juuri oven kohdalle tukkien uloskäynnin. Nykyiselle 83:n lähtöpysäkille ei ole näppärää reittiä aseman sisältä vaan lyhin reitti kulkee pusikoiden läpi, jonne onkin jo syntynyt epävirallinen liukas polku. Aseman alue kaipaisi merkittäviä panostuksia myös ulkoasuunsa ja viihtyvyyteensä - etenkin vanhan taukotilan eteen jäävä aukio pusikoineen on talvella todella ankea ja kesäisin taas kerää usein aika ankeaa porukkaa. Ja niin edelleen.

Kaiken kaikkiaan uskoisin, että näiden vaihtopaikkojen aktiivikäyttäjiä voisi kuulla vielä enemmän ja järjestelmällisemmin, jotta saataisiin enemmän muutakin kuin "no tällaisiahan nämä asemat on" tai "voisi korjata opasteet" -tyyppisiä huomioita.

Ai niin, ja jonkun metroaseman kohdalle oli kirjattu huomio että vain keskustan linjakartta löytyy.
Näin on mielestäni varsin monella metroasemalla, mikä onkin kummastuttanut: miksi haluaisin katsoa Herttoniemessä sitä miten pääsee Munkkiniemeen, enkä sitä miten pääsee Laajasaloon? Tuon tyyppiset asiat pitää siis järjestelmällisesti tsekata kaikilta asemilta, ei vain niiltä joilla se on nyt satuttu kirjaamaan ylös.

Olin ilahtanut siitä, että tällainen selvitys oli tehty, mutta pettynyt tehtyihin korjausehdotuksiin, joissa lievästi ilmaistuna on menty siitä missä aita oli matalin.

Käytän esimerkkinä Pukinmäen aseman alla olevia Kehän pysäkkejä, koska ne tunnen parhaiten. Selvityksessä on moneen kertaan mainittu, että meteli pysäkeillä on korvia huumaava - ollaanhan betonitunnelissa yhden Suomen vilkkaimmin liikennöidyn tien varrella. Tämän jälkeen parannusehdotukset ovat aikataulunäyttöjen lisääminen - oikein hyvä, itään päin menevällä pysäkiltä sellainen puuttuukin kokonaan. Sekä yleisluonteinen toivomusponsi "Vaihtopaikan siisteyteen, turvallisuuteen ja yleisilmeeseen on kiinnitettävä huomiota". Siis metelille ei tarvitse tehdä mitään? Rautatiensillan kannatinpylväiden vieressä olisi kuitenkin tilaa kevyelle meluseinälle, jolla pysäkeille tulevaa meteliä voisi edes vähän vaimentaa.

Kiitos palautteesta! Tunnelin melun vaimentaminen on hyvä idea lisättäväksi toimenpidekorttiin. Tutkimme sen toteuttamismahdollisuuksia.

Vastaavanvalisia pysäkkejä on seudulla useampiakin, eikä osa koskaan tule missään "vaihtopaikkaselvityksessä" esille, kun eivät ole vaihtopaikkoja. Tässä saattaisi olla ihan oman selvityksen paikka, HSL! Joukkoistakaa meluisten pysäkkien etsintä, ja teettäkää sitten ammattilaisilla selvitys mitä niille voisi tehdä.

Tässä työssä ei käsitelty Leppäsolmun vaihtopaikaa, tarkoituksellako? Siellä on jo nyt mahdollista vaihtaa Turun moottoritien kaukobusseista Kehä I:n suuntaisiin HSL:n busseihin, vaikka kävely on pitkä ja alue pitää todella tuntea. Lisäksi se on Leppävaaraa lähin kaukoliikenteen bussien pysäkki. Tilanteen pitäisi parantua raidejokerin myötä, jolloin vaihtomatka lyhenee ja pysäkki on Leppävaaran terminaalin yhteyteen voisi toteuttaa opastuksen myös Leppäsolmuun kun raidejokeri tulee.

Tässä ei oteta olenkaan huomioon et jos julkiset ei kulje olenkaan niin kuin tässä on huomanut et kuljen kahella junalla niin aina on k-juna peruttu jos jossain on vikaa niin ei täältä rekolasta pääse mitenkään muuten kunnolla esim. Pukinmäkeen. Eli käytän k ja p-junaa.

Matkoja ja matkustajia on toki erilaisia eikä vaihtaminen sovi kaikille. Koska joukkoliikenne rakentuu lähivuosina nykyistä enemmän runkolinjaston varaan, tarkoittaa se kuitenkin väistämättä myös lisää vaihtoja. Nyt päättyneessä HSL:n Solmu-projektissa etsimme keinoja, joilla vaihdot saataisiin matkustajille mahdollisimman sujuviksi. Kertynyt tieto on kirjattu toimenpideohjelmaksi, jota ryhdymme nyt toteuttamaan. Kun kysyimme asiaa asiakkailta, tärkeiksi osoittautuivat matkaan kuluva kokonaisaika, informaation selkeys ja turvallisuuden tunne.

Martinlaakson bussiaseman iso näyttö on ollut pimeänä puolisen vuotta. Jos vaihtaa bussista toiseen täytyy mennä joko sisään ostarille tai kävellä juna-asemalle nähdäkseen aikataulut. Onko toivoa, että iso näyttö vielä joskus toimisi?

On harmillista, että näyttö on pimeänä, eikä sitä valitettavasti saada kuntoon aivan heti, mutta asia on meillä tiedossa ja työn alla. Korjaaminen liittyy laajempiin tietoliikenneasennuksiin, joiden tarkka valmistumisajankohta ei ole vielä selvillä.

Vaihto on myös minusta haitta. Silloin ei pysty esim. tekemään töitä, kun pitää kytätä vaihtoa. Lisäksi vaihdot eivät todellakaan luo sujuvuutta, vaan lisäävät matka-aikaa aina.

Kuvaanpa tilannetta linjauudistuksen myötä, kun suora yhteys katoaa: ennen työmatka 20 minuuttia Ala-Malmilta Arabianrantaan - siis suora yhteys 74 bussilla. Syksystä tämä matka sujuu seuraavasti
- joko vaihdolla 50 minuuttia (joo, keskustan kautta pääsee joka paikkaan)
- tai ilman vaihtoja 50 min + kävelyä 2 km tuosta yhteensä 6 km:n matkasta.

Jotta vaihdot ja koko matka sujuisivat, pitäisi etenkin tietää, missä matka-ajalle optimaalisesti vaihtaa. Linjauudistuksessa on ehkä sovellettu linjaston koostamista isoihin pääkäytäviin tuotannon optimointina, mutta matkustajan ei ehkä silti kannata noudattaa massatuotantona esimerkiksi keskustan kautta vaihtamista. Vaihtopaikkojen valinnat siis sirpaloituvat.

Suoraan ulkomuististani veikkaisin, että Ala-Malmilta Arabianrantaan kannattaisi yhden helpon vaihdon menetelmin jatkossa matkustaa linjalla 69 Käpylään, jossa linjalle 52 samalta pysäkiltä, tai jo paljon ennen Käpylää vaihtaa linjalle 71. Mistä tiedän, tavoittelenko bussista 69 bussia 71 aiemmin vai bussia 52 myöhemmin?

Reaaliajassa toteutumiskelpoiset vaihdot pitäisi varmaankin esittää bussissa omassa näyttötaulussaan, jotta tietää, kannattaako seuraavalla pysäkillä ryhtyä odottamaan vaihtoyhteyttä.

Vaihto on AINA haitta! Mieluummin vaikka 10-15 min pidempi matka-aika. Vaihtojen toimivuuteen kun ei koskaan voi sata prosenttisesti luottaa. Toki HSL haluaa näin uskotella, kun kaikki suorat bussilinjat on pätkitty (tai pätkitään) vaihdollisiksi liityntälinjoiksi. Nyt sitten odotellaan kun HSL alkaa tuhlaamaan rahaa vaihtopaikkojen viihteellistämiseen. Näemmekö tulevaisuudessa kenties televisioruutuja vaihtopysäkeillä...

Aivan samaa mieltä. Varsinkin kun yöllä bussi kulkee puolen tunnin välein ja edellinen tulee pari minuuttia aikaisin, siksi myöhästyt siitä ja odotat sitten puoli tuntia pysäkillä. Ennen oli suora bussiyhteys lentokentältä Itä-Helsinkiin ja kaikki toimi moitteettomasti.

Vaihto on aina haitta huonosti tai hitaasti liikkuvalle. Nyt jo viisikymppisenä bussin vaihtaminen /ostosten raahaaminen/bussissa seisominen erilaisten vaivojen takia on hankalaa. Hirvittää ajatella minkälaisia työmatkat ovat kun työuraa edessä vielä 15v ja vaivat vain pahenee.

Vaihto on harvoin myöskään mikään etu. Matkanteossa jokainen vaihto LISÄÄ matka-aikaa vaihdottomaan matkaan verrattuna. Se on samalla myös epämukavuustekijä tutkimuksen tekijöiden omahaastatteluista huolimatta.

Sipoo, esimerkiksi Nikkilä, johon päättyy suuri osa linjoista, on unohdettu raportista. Tarkastellaanko Sipoon tilannetta erikseen?

Kriittisessä esimerkissä tulisi kuitenkin muistaa, että melko sujuva raitiovaunu 8 läheltä Lauttasaaren busseja ajaa Arabiaan.

Saumatonta ja miellyttävää vaihtoa, my a**. Esimerkiksi Lauttasaari-Arabia välillä ensin kävelet bussilta joko Ruoholahdessa tai Kampissa "pienen" matkan metrolle, jolla menet joko Rautatientorille tai Sörnäisiin. Rautatientorilla hajautitte Lahdentien bussit pitkin aukiota, ja raitiovaunut ovat hieman sivussa sen lisäksi, että ovat pois laskuista hitaudensa ansiosta. Sörnäinen on kuvottava paikka vaihtaa kulkuneuvoa, ja metrosta joudut kävelemään "vähän pienemmän" matkan pysäkille, joka on melkein Vallilassa asti.

Hakaniemessä Arabian suunnan bussipysäkki sijaitsee varsin lähellä metroasemaa (paitsi linja 74 erikseen). Mäkelänkadun busseihin pääsee Sörnäisissä metrosta vaivattomammin.

Kommentoi

Voit kommentoida kirjautumalla sisään HSL-tunnuksella.