Kuva otettu juuri työmatkan päätteeksi toimistolla.
Koronapandemia teki etätyöstä arkea, ja moni on tottunut siihen, että päivä alkaa ilman siirtymiä. Syksyn mittaan onkin taas julkaistu erinäisiä tutkimuksia ja mielipiteitä niin etätyön puolesta että sitä vastaan. Samalla on käynyt selväksi, ettei tämä vastakkainasettelu enää kuvaa todellisuutta: hybridityöstä on tullut uusi normi.
Johdolla on vastuu työkulttuurista ja siitä, että työyhteisö voi hyvin, oppii toisiltaan ja pääsee tavoitteisiinsa. Se on lopulta olennaisempaa kuin etä- tai lähipäivien määrä. Samalla on kuitenkin selvää, että vahvat työyhteisöt ja kulttuurit eivät synny vain etäilemällä, vaan tarvitsemme toistemme kohtaamista, ehkä enemmän kuin usein Suomessa ymmärrämmekään. Oppi osaavilta ja itseä taitavimmilta kollegoilta ei tartu niin hyvin etäyhteyksien yli kuin yhdessä tekemällä. Parhaimmillaan syntyy kulttuuri, jossa työyhteisö kehittyy ja oppii yhdessä ja kirittää toisiaan jatkuvasti parempiin suorituksiin.
Vain pieni vähemmistö haluaa työskennellä täysin etänä, mutta harva valitsee pelkän toimiston. Tämä selviää HSL:n keväällä teettämästä kyselytutkimuksesta. Sen mukaan HSL-alueella työssäkäyvistä 60 prosenttia suosii hybridityötä, ja alle 30-vuotiaista jopa kolme neljästä.
Toimistolle ei kuitenkaan lähdetä automaattisesti. Moni työntekijä valitsee etäpäivän, jos toimistolle meno tuntuu turhalta vaivalta. Tämä haastaa niitä työnantajia, jotka toivoisivat työntekijöitä useammin toimistolle. Miten siis tehdä työmatkasta ja toimistosta niin houkuttelevia, että työntekijät valitsevat sen vapaaehtoisesti?
HSL:n selvityksestä kävi ilmi, että työntekijöitä houkuttelevat toimistolle erityisesti työkaverit, yhteisöllisyys ja sujuvampi yhteistyö. Työilmapiiri, jossa jokainen voi kokea itsensä tervetulleeksi ja nähdyksi, ei synny itsestään, vaan vaatii tietoista johtamista, arvojen mukaan toimimista ja aitoa erilaisuuden hyväksymistä. Tässä ollaan johtamisen kovassa ytimessä.
Työyhteisön lisäksi lähityön suosioon vaikuttavat myös hyvin arkiset kysymykset. Parempi työergonomia, hyvät työvälineet ja -tilat sekä yhteiset lounas- ja kahvihetket houkuttelevat siirtymään toimistolle. Yhdeksi merkittävimmäksi asiaksi nousee etenkin työmatkan sujuvuus.
Siellä missä on paljon futiskenttiä, syntyy paljon taitavia jalkapalloilijoita. Siellä missä on paljon yliopistoja, tulee paljon tohtoreita. Sama on totta työpaikkojen ja työntekijöiden suhteen. Jos haluat siis innovatiivista pöhinää ja pölinää toimistolle, panosta siihen, että työntekijäsi pääsevät helposti paikalle. Etenkin nuorille työntekijöille tämä usein tarkoittaa sijaintia joukkoliikenteen varrella, sillä monilla ei ole autoa käytössä.
Tukemalla työmatkaa taloudellisesti voi madaltaa kynnystä liikkua toimistolle. HSL:n selvityksessä jopa yli puolet voisi olla valmis käymään useammin toimistolla, jos työnantaja tukisi työmatkakuluja. Kyse ei ole siis pelkästään asenteesta vaan konkreettisista asioista, joilla voi helpottaa siirtymän vaivaa.
Asuntokaupoillakin painotetaan helppoa liikkumista. Sama pätee myös työpaikkoihin. Joten työnantaja, jos haluat työntekijäsi toimistolle, muista toimiston lisäksi myös työmatka. Investointi henkilöstön työmatkaan voi hyvin maksaa itsensä takaisin elävämpänä, oppivana ja kehittyvänä työyhteisönä.
Mari Flink
HSL:n Markkinat-tulosalueen johtaja