5. blogi: Länsi-Helsingin linjastosuunnitelman linjastoluonnoksen arvioinnin tulokset

• Kyselyyn saatiin vastauksia eri puolilta suunnittelualuetta sekä suunnittelualueen ulkopuolelta. Eniten vastaajia oli Malminkartanosta, Munkkivuori – Niemenmäen alueelta, Maununneva – Kuninkaantammen alueelta sekä Kannelmäestä.
• Vastaajat edustivat suhteellisen tasaisesti eri-ikäryhmiä. 50–64-vuotiaat olivat aktiivisin vastaajaryhmä. Vähiten vastaajia oli alle 30-vuotiaissa. Vastaajista yli 80 % käyttää joukkoliikennettä vähintään useita kertoja viikossa, ja autoa käyttää yhtä aktiivisesti reilut 30 % vastaajista.
• Nykylinjastosta suunnittelualueen kannalta tärkeimpien linjojen säännöllinen käyttö jakautui suhteellisen tasaisesti vastaajien kesken. Vastausten perusteella bussilinjoja 20 ja 30 sekä ratikkalinjaa 4 käytetään eniten ja bussilinjoja 57 ja 506 vähiten.  
• Kyselyssä olimme kiinnostuneita matkojen ja yhteystarpeiden suunnista. Vastaajat arvioivat matkojaan sekä luonnoksen ratkaisujen vaikutuksia ennalta määritellylle kahdeksalle eri alueelle, jotka olivat maantieteellisesti laajempia kuin yksi asuinalue. Esitetyt aluekokonaisuudet olivat Länsi-Helsingin linjaston suunnittelukokonaisuuden kannalta kriittisimpiä.
• Eniten kyselyyn vastanneista matkustaa joukkoliikenteellä vähintään kerran viikossa Kampin, Punavuoren, Eiran ja Ullanlinnan aluella (56 %) sekä Etu-Töölön ja Taka-Töölön (45 %) kattavalle alueelle ja vähiten  Malminkartanon ja Honkasuon (16 %) kattavalle alueelle. Muut alueet sijoittuivat näiden välille.
• Kyselyssä esiteltyä linjastoluonnosta tuli arvioida sen mukaan, miten se vaikuttaisi joukkoliikenneyhteyksiin kahdeksalle ennalta määritellylle alueelle (vastausvaihtoehdot: 1 erittäin hyvin – 4 erittäin huonosti, ei vaikutusta nykyisiin joukkoliikenneyhteyksiini sekä en osaa tulkita linjastoluonnosta).  Vastausvaihtoehto ’’ei vaikutusta nykyisiin joukkoliikenneyhteyksiini’’ korostui suurimpana osuutena kaikilla matkakohdealueilla (31–66 % vastaajista). Vaihtoehto korostui suunnittelualueen pohjoisosien matkakohteissa, joissa noin puolet vastaajista olivat valinneet edellä mainitun vastausvaihtoehdon.
• Joukkoliikenne palvelee hyvin (vastaajamäärät noin 10–30 %) tai huonosti (vastaajamäärät noin 20–40 %) jakautuivat alueilla suhteellisen tasan. Heikot arviot korostuivat hieman vahvemmin kaikissa matkakohteissa.
• Vastaajilta kysyttiin, miksi luonnos heidän mielestään palvelee heidän liikkumistarpeitaan hyvin tai huonosti. Positiivisissa syissä korostui mahdollisuus käyttää ratikkaa aiempaa enemmän sekä joukkoliikennevaihtoehtojen monipuolistuminen. Negatiivisissa syissä painottuivat nykyisen yhteyden muuttuminen vaihdolliseksi sekä kävelymatkojen pidentyminen joukkoliikenteen äärelle.
• Jokaisen alueen kohdalla noin 4–5 % vastaajista koki, ettei osaa tulkita luonnosta. Syiksi mainittiin vaikeudet kartan tulkinnassa ja kokonaisuuden hahmottamisessa.
• Matkakohdealueille aktiivisesti autoilevilta (vähintään viikoittain) kysyttiin linjastoluonnoksen vetovoimaisuutta verrattuna autoiluun. Kaikissa matkakohdealueissa noin puolet vastaajaryhmästä arveli, että luonnoksen ratkaisuista huolimatta he valitsevat jatkossakin ensisijaisesti autoilun alueella kulkemiseen. Noin 30 % piti mahdollisena kulkea kohteeseen myös joukkoliikenteellä autoilun ohella ja vajaa 20 % oli valmis vaihtamaan autoilun joukkoliikenteeseen.

Saimme kyselystä paljon arvokasta palautetta sekä hyödyllisiä näkemyksiä linjastosuunnitelman kehittämiseen. Olemme käyneet vastaukset huolellisesti läpi, ja pystyimme tekemään esitettyyn linjastoon joitakin muutoksia ennakolta asetettujen reunaehtojen puitteissa.

Ymmärrämme, että muutokset herättävät erilaisia näkemyksiä, eikä kaikki ratkaisut tunnu kaikista matkustajista yhtä hyviltä. Suunnittelussa joudumme ottamaan huomioon useita seikkoja, kuten kustannukset ja kokonaisuuden toimivuus, minkä vuoksi kaikkia yksittäisiä toiveita ei valitettavasti ole mahdollista toteuttaa. Tavoitteenamme on ollut löytää ratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman hyvin mahdollisimman suurta joukkoa matkustajia ja alueen asukkaita.

Linjan 39 pisto Pajamäkeen ja suunnitellun linjan 25 liikennöinnin peruminen

Ensimmäisessä linjastoluonnoksessa esitimme, että linja 25 Pajamäki – Otaniemi kattaisi Pajamäen yhteydet esimerkiksi Munkkivuoreen ja tarjoaisi liityntäyhteyden keskustaan. Kyselyn tulosten perusteella päätimme lisätä linjalle 39 Kamppi – Myyrmäki piston Pajamäen kautta. Näin Pajamäkeen voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti yhteys Munkkivuoreen sekä keskustaan. Muutoksen myötä perumme linjan 25 Pajamäki – Otaniemi eli kyseinen linja ei liikennöi tulevaisuudessa ollenkaan.

Linjan 39 kartta

Linjan 42 jatkaminen Otaniemeen

Ensimmäisessä linjastoluonnoksessa esitimme, että linja 42 kulkisi Pohjois-Haagasta Kannelmäkeen. Reitti ei saanut suurta kannatusta, joten jatkamme linjan 42 Otaniemeen. Tällöin reitti tarjoaa yhteyden Maununnevalta esimerkiksi ratikkaan ja junaan, jonka lisäksi reitti kattaa esimerkiksi koulumatkayhteyksiä ruotsinkieliseen kouluun. Uudella reitillään linjalta 42 on mahdollista vaihtaa samalla pysäkillä runkolinjalle 400. Reitti korvaa myös nykyisen linjan 52 eteläisen osan Haagasta Otaniemeen. Haagassa reitti kulkee nykyisen linjan 41 reittiä Haagan urheilutien ja Riistavuoren kautta.

Linjan 42 kartta

Linjan 59 jatkaminen Malminkartanoon

Ensimmäisessä linjastoluonnoksessa esitimme, että linja 59 lyhenisi Konalaan täsmällisyyden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Kyselyn tulosten perusteella jatkamme linjan reittiä Malminkartanoon Naapuripellontielle nykyisen päätepysäkin kohdalle asti. Malminkartanon alueelle on suunnitteilla uutta rakentamista, jota pidempi reitti palvelee.

Linjan 59 kartta

• Tuloksia tarkasteltiin myös vertailemalla, miten eri postinumeroalueilla asuvat vastaajat kokivat yhteysvälien muuttuneen ennalta määritellyille matkakohdealueille.
• Tuloksissa korostui, että positiivisimmin luonnoksen ratkaisuihin suhtautuivat kantakaupungin alueella asuvat, erityisesti kantakaupungin alueen sisäisiin yhteyksiin painottuen.
• Suurimmat haasteet liittyvät poikittaisyhteyksiin ja keskustayhteyksiin, erityisesti suunnittelualueen pohjoisosien suunnasta sekä pohjoisosien sisäisiin yhteyksiin.
• Yhteydet Etelä-Haaga – Pohjois-Haaga – Lassila -alueelle näkyivät tuloksissa neutraaleimpana, eli negatiiviset tai positiiviset kokemukset eivät korostuneet selkeästi.
• Jokaista matkakohdealuetta tarkastellessa suurena ryhmänä erottuivat postinumeroalueet, joiden asukkaiden mielestä linjastoluonnoksen ratkaisut eivät vaikuta liikkumiseen nnykytilaan verrattuna.

Saimme avoimia vastauksia yhteensä 2729. Avovastauksista nousi esiin seuraavia teemoja.

Kiitosta saivat seuraavat muutokset:

• Runkolinjojen 500 ja 510 siirtyminen Teollisuuskadulle
• Linjan 29 nopeampi reitti Munkkivuoressa verrattuna nykyiseen runkolinjaan 20
• Uuden linjan 41 yhteys Talinrannasta Huopalahden asemalle
• Ratikkalinjojen 4 ja 5 reitit Töölössä
• Runkolinjan 500 päätepysäkin siirtyminen Ruskeasuolle
• Ratikkalinjan 13 jatkaminen Munkkivuoreen
• Yleisesti kasvavat mahdollisuudet käyttää ratikkaa

Nämä muutokset herättivät kritiikkiä:

• Runkolinjojen 500 ja 510 poistuminen Aleksis Kiven kadulta
• Linjan 37 päätepysäkin muutos Kampista Kannelmäkeen
• Linjan 42 päätepysäkin muutos Kampista Pohjois-Haagaan
• Linjan 41 Kamppi – Pohjois-Haaga nykymuotoisen liikenteen päättyminen
• Runkolinjojen 20 ja 30 liikennöinnin päättyminen
• Ratikkalinjan 4 reittimuutos kantakaupungissa
• Runkolinjan 500 päätepysäkin poistuminen Munkkiniemestä
• Linjan 59 päätepysäkin siirtyminen Malminkartanosta Konalaan
• Linjan 25 päätepysäkin siirtyminen Kampista Otaniemeen

Milloin muutokset tulevat voimaan ja uudet linjat alkavat kulkea?

• Uusi linjasto on tarkoitus ottaa käyttöön 2030-luvun alkupuolella lraitiolinjan 14 liikenteen alkaessa.

Miksi alueeltani poistuu vaihdoton yhteys keskustaan?

• Tavoitteenamme on luoda asiakkaita palveleva linjasto, joka on samalla kustannustehokas. Ratikan valmistuttua vaihdottomat yhteydet keskustaan tarjoaisivat liikaa päällekkäistä palvelua, jossa useat linjat kulkisivat keskustaan saapuessaan samaa reittiä. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on ollut erityisen tärkeää luoda kustannustehokas linjastokokonaisuus, jossa hyödynnetään alueiden nykyisten ja uusien joukkoliikennemuotojen vahvuuksia ja kapasiteettia tehokkaasti. Uusien ratikkayhteyksien lisäksi juna on useilla alueilla nopein yhteys esimerkiksi Helsingin keskustaan.
  
  
• Ymmärrämme, että moni pitää vaihdottomia yhteyksiä vaihdollisia mieluisampina. Vaihdolliset yhteydet mahdollistavat kuitenkin laajemmat ja monipuolisemmat liikkumismahdollisuudet: yhden vaihdon avulla voidaan tarjota huomattavasti enemmän vaihtoehtoja kuin pelkillä vaihdottomilla yhteyksillä, joita ei ole mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti kaikkialta kaikkiin kohteisiin.

Miksi ratikka ei tule asuinalueelleni?

• Helsingin raitiotiejärjestelmää laajennetaan esikaupunkialueille siellä, missä ennustettu kysyntä perustelee liikennemuodon, jossa on enemmän tilaa kuin bussissa. Länsiratikat-hankkeessa toteutettavat uudet raitiotiet palvelevat pääosin Taka-Töölön, Munkkiniemen ja Haagan kaupunginosia. Alueilla asuu jo nykyään paljon ihmisiä, ja sinne rakennetaan runsaasti uutta esimerkiksi Huopalahdentien ja Vihdintien varsille. Sen sijaan Konalassa ja Malminkartanossa ei ole lähitulevaisuudessa odotettavissa niin isoa kysyntää, joka perustelisi raitiotien rakentamista. Länsi-Helsingin joukkoliikennejärjestelmää suunnitellaan kokonaisuutena ja tavoitteena on, että myös Konalan, Malminkartanon ja muiden raitioteiden välittömän palvelualueen ulkopuolelle jäävien alueiden asukkaat pääsevät hyötymään entistä monipuolisemmista joukkoliikenneyhteyksistä.

Miksi alueeni bussiyhteyksiä muutetaan, vaikka ratikka ei kulje alueelleni?

• Tarkastelemme linjastoa kokonaisuutena. Uudet ratikkayhteydet vaikuttavat koko joukkoliikenneverkkoon, ei vain alueille, joilla ne kulkevat. Olemme suunnitelleet uudet reitit siten, että ne olisivat matkustajille mahdollisimman toimivia. Tämän lisäksi olemme kohdistaneet tarjontaa kysynnän mukaan. Yhden linjan reittimuutos voi vaikuttaa siihen, että myös muiden linjojen reittejä pitää muuttaa. Siksi tekemämme muutokset ulottuvat uuden ratikan reittiä laajemmalle alueelle.

Miksi alueelleni ei tuotu lisää uusia yhteyksiä?

• Nykyisessä taloustilanteessa meillä ei valitettavasti ole mahdollisuutta lisätä joukkoliikennetarjontaa ilman, että sitä vähennetään joltain toiselta linjalta. Tässä suunnitelmassa muutokset on tehty järjestelemällä nykyisiä linjoja uudelleen ilman bussiliikenteen liikennöintikustannusten kasvua. Esitettyjä ratikka- ja bussilinjoja on tarkasteltu kriittisesti ja ne on pyritty sovittamaan yhteen kysynnän ja kustannusten näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla.

Miksi luonnoksessa ei ole tarkennettu linjojen vuorovälejä?

• Vaikka vuorovälit ovat linjojen palvelutason kannalta tärkeä tieto, kommentteja kerätessämme halusimme keskittyä siihen, onnistuvatko suunnittelemamme reitit palvelemaan asukkaita hyvin. Lopulliset vuorovälit tarkentuvat myöhemmin lähempänä linjaston tuloa voimaan. 

Miksi ratikkalinjan 4 reitti muuttuu?

• Uusi raitiolinja 14 palvelee merkittävää osaa munkkiniemeläisistä matkoilla Helsingin keskustaan. Munkkiniemen yhteydet monipuolistuvat, kun linjan 4 uusi reitti kulkee Topeliuksenkadun kautta Kamppiin ja sieltä ydinkeskustaan. Samalla mahdollistetaan tiheä liikenne Kampin ja Meilahden solmukohtien välillä linjojen 4 ja 5 muodostamalla linjaparilla. Osuus Kampista etelään vastaa linjastosuunnitelman myötä muuttuvan linjan 2 nykyistä reittiä ja kulkee päärautatieaseman kautta Aleksanterinkadulle, Kauppatorille ja Etelärantaan.
• Myös Katajanokan raitioliikenne muuttuu linjan 4 reittimuutoksen seurauksena. Katajanokkaa palvelee linjastosuunnitelmassa linjojen 1 ja 2 muodostama kokonaisuus, joilla on yhteinen osuus Kruunuvuorenkadulta Lasipalatsille asti, josta linja 1 kääntyy Arkadiankatua Töölöön ja linja 2 jatkaa Mannerheimintietä pitkin kohti Pasilaa. Keskittämällä molemmat linjat samoille pysäkeille ydinkeskustassa selkeytetään Katajanokan yhteyksiä ja tarjotaan samalla vaihdottomat yhteydet sekä Töölöön että Mannerheimintielle ja Pasilaan.

Miksi runkolinjat 20 ja 30 lopetetaan?

• Linjat 20 ja 30 lakkaavat, sillä uudet ratikkayhteydet korvaavat suurinta osaa niiden reiteistä. Linja 5 kattaa linjojen 20 ja 30 eteläisen reitin aina Meilahdesta Naistenklinikalta Punavuoreen Tehtaankadun ja Laivurinkadun risteykseen asti. Linjojen 20 ja 30 nykymuotoinen liikennöinti maksaa vuositasolla yhteensä lähes 9 miljoonaa euroa, eikä liikennöinnin jatkaminen nykyisellään olisi kustannustehokkuuden näkökulmasta järkevää, sillä ratikka riittää kattamaan nykyisten linjojen kysynnän keskustasta Munkkivuoreen asti. Uudessa linjastossa pohjoiset reittiosuudet korvaavat linja 29 Kamppi – Munkkivuori sekä 39 Kamppi – Myyrmäki.

Miten Eirasta pääsee tulevaisuudessa Kamppiin ja Meilahteen, kun linjat 20 ja 30 poistuvat?

• Ratikka 5 kattaa linjojen 20 ja 30 eteläisen reitin aina Meilahdesta Naistenklinikalta Punavuoreen Tehtaankadun ja Laivurinkadun risteykseen asti. Jatkossa matkan Kamppiin tai Meilahteen voi tehdä ratikkalinjalla 5.

Miten pääsen jatkossa Meilahden sairaala-alueelle tai HUSin laboratorioon? Miksi Topeliuksenkadulla ei ole bussiliikennettä?

• Meilahden sairaala-alueelle pääsee joukkoliikenteellä hyvin myös jatkossa. Runkolinjojen 20 ja 30 poistuessa uudet ratikkalinjat 5 ja 14 tarjoavat yhteyden eteläisestä kantakaupungista Meilahden sairaala-alueelle. Runkolinjojen 20 ja 30 pohjoisista osista tarjotaan yhteys Meilahden sairaala-alueelle linjoilla 29 ja 39. Näiden yhteyksien lisäksi esimerkiksi Malminkartanosta pääsee Meilahteen linjalla 39 tai vaihtamalla linjalta 37 joko linjalle 300 tai ratikkaan 14. Maununnevalta pääsee Meilahteen vaihtamalla linjalta 42 esimerkiksi runkolinjalle 400.
• Bussiliikenne Helsingin keskustaan kulkee pääosin Mannerheimintien ja Mechelininkadun kautta. Topeliuksenkatu ja Runeberginkatu muuttuvat pääosin ratikkaliikenteen väyliksi. Topeliuksenkadulle jäävät bussilinjat 69 ja 502 ja linja 70 ajaa Runeberginkadun kautta.

Miksi linjat 37 ja 59 poistuvat Malminkartanossa Neulastie – Pihkatie – Kaarnatie – Kartanonmetsäntien reitiltä? Pysähtyykö linja 37 ollenkaan Naapuripellontiellä?

• Alueella tehdään tällä hetkellä rakennustöitä, koska koulun ympäristön tonttikadut on haluttu rauhoittaa runsaalta autoliikenteeltä. Kaduille on päätetty toteuttaa mm. hidasteita ja kavennuksia. Rakennustöiden valmistuttua linjat 37 ja 59 siirretään Naapuripellontielle. Muutos tapahtuu jo lähitulevaisuudessa, eikä liity Länsi-Helsingin linjastosuunnitelmaan.
• Naapuripellontielle on rakenteilla kaksi pysäkkiparia, joista toinen sijaitsee nykyisen Neulastien päätepysäkin lähellä ja toinen Naapuripellontien ja Vuorenjuuren risteyksen lähellä.

Miksi mikään linja ei kulje Tenholantietä pitkin Ruskeasuolla?

• Helsingin kaupungin tavoitteena on, että Ruskeasuon sisäosien kadut ovat pienipiirteisiä paikalliskatuja. Tiheästi kulkeva runkolinja 500 mahtuu siis kulkemaan heikosti Tenholantiellä, joten Tenholantieltä on päätetty siirtää bussilinja pois. Tutkimme Ruskeasuon sisäosiin soveltuvaa lähibussipalvelua, joka korvaisi osin alueelta poistuvaa joukkoliikennettä.

Miksi runkolinja 500 poistuu Munkkiniemestä? Miten pääsen jatkossa Munkkiniemestä Pasilaan?

• Runkolinja 500 poistuu Munkkiniemestä, sillä ratikka 13 jatkaa tulevaisuudessa Pasilasta Munkkivuoreen asti. Ratikka korvaa siten  runkolinjan 500 yhteyden Pasilaan.

Miksi runkolinjat 500 ja 510 siirtyvät kulkemaan Teollisuuskadulle Aleksis Kiven kadun sijaan?

• Liikenteen siirto Teollisuuskadulle on osa kokonaisuutta, jossa bussiliikenteen toimintaedellytyksiä Pasila-Herttoniemi-akselilla halutaan parantaa. Teollisuuskadun reitti on suorempi ja sillä on paremmat edellytykset liikenteen sujuvuutta parantaviin toimiin. Teollisuuskadulla sijaitsee myös merkittävä määrä työpaikkoja ja oppilaitoksia, ja runkolinjat voisivat palvella tehokkaasti kauempaa tulevien työ- ja koulumatkaliikennettä.

Koko suunnittelualuetta koskevan linjastoluonnoskyselyn perusteella tunnistimme, että  luonnoksen ratkaisut aiheuttavat haasteita Malminkartanon alueella liikkumiseen. Toteutimme Malminkartanon alueelle pienimuotoisen kyselyn 3.–8.3.2026, jossa selvitimme, kuinka paljon Malminkartanossa käytetään joukkoliikennettä sisäisiin matkoihin, ja millainen linjan 37 reitti palvelisi alueella asuvia parhaiten. Kyselyyn osallistui 811 vastaajaa.

Arvioitavana oli kolme linjan 37 reittivaihtoehtoa:

Vaihtoehto A linjastoluonnoksessa esitetty reitti Myyrmäestä Kannelmäkeen Vaihtoehto B Myyrmäestä Valimoon.
Vaihtoehto C Myyrmäestä Valimoon, jossa linja kulkee linjan 37 nykyistä reittiä Malminkartanossa eikä linja oikaise Vihdintielle Ruosilantien kautta.

Linjan 37 vaihtoehdot kartalla

Kyselyyn vastaajista 96 % asuu Malminkartanon ja Honkasuon kattavalla postinumeroalueella, kun taas muut vastaajat asuvat kyseisten alueiden lähistöllä Helsingin ja Vantaan puolella. Alueen lähipalvelujen osalta Konalan S-marketissa käy joukkoliikenteellä vähintään viikoittain 38 % vastaajista ja kauppakeskus Ristikossa sekä sen lähipalveluissa 33 % vastaajista. Loput vastaajista käyvät joko harvemmin joukkoliikenteellä kyseisissä palvelukeskittymissä tai eivät kulje sinne joukkoliikenteellä.

Esitetyt reittivaihtoehdot olivat kannatukseltaan melko tasaisia keskenään. Eri vaihtoehtoja verratessa vaihtoehto A sai eniten kannatusta. 40 % vastaajista arvioi vaihtoehdon palvelevan liikkumistarpeitaan parhaiten, kun taas vaihtoehdon B valitsi 29 % vastaajista ja vaihtoehdon C valitsi 31 % vastaajista.

Pyysimme myös vastaajia arvioimaan, kuinka usein he käyttäisivät linjaa 37 eri reittivaihtoehdoilla. Vaihtoehtoa A arvioi tulevansa käyttämään vähintään kerran viikossa 33 % vastaajista, kun taas vaihtoehtoa B arvioi tulevansa käyttämään yhtä usein 31 % vastaajista ja vaihtoehtoa C 36 % vastaajista.

Ryhmittelimme vastaajat sen mukaan, minkä vaihtoehdon he olivat valinneet parhaiten heitä palvelevaksi reitiksi. Sen jälkeen tarkastelimme sitä, miten hyvin eri vaihtoehdot palvelisivat vastaajien liikkumistarpeita asteikolla 1–5 (1 ei ollenkaan – 5 erinomaisesti). Arvioissa oli vaihtelua sen mukaan, minkä vaihtoehdon vastaaja oli valinnut suosikikseen.

Vaihtoehtoa A arvioidessa kyseisen vaihtoehdon suosikikseen valinneet arvioivat sen palvelevan tarpeitaan parhaiten (mediaani 4), kun taas vaihtoehdon B valinneilla mediaani oli 2. Vaihtoehdon C valinneilla mediaani oli 1 vaihtoehtoa A arvioidessa.

Vaihtoehto B sai myös parhaat arviot niiden vastaajien keskuudessa, jotka olivat valinneet sen myös suosikikseen (mediaani 3). Vaihtoehdon A ja C suosikikseen valinneille vaihtoehto B tuntui heikommin palvelevalta (mediaani 2). Myös vaihtoehto C sai myönteisimmät arviot niiltä vastaajilta, jotka pitivät sitä parhaana reittivaihtoehtona (mediaani 3), kun taas vaihtoehdot A ja B valinneille vaihtoehto C palveli liikkumistarpeita hieman heikommin (mediaani 2).

Vaihtoehdon A kohdalla hajonta oli siis suurinta sen suhteen, minkä vaihtoehdon vastaaja oli arvioinut palvelevan liikkumistarpeitansa parhaiten. Yhteenlasketut keskiarvot olivat melko samat kaikkien vaihtoehtojen kohdalla: asteikolla 1–5 vaihtoehdon A keskiarvo oli 2,5, vaihtoehdon B keskiarvo oli 2,4 ja vaihtoehdon C keskiarvo oli 2,5.

Linjan 37 reitiksi esitetään vaihtoehtoa A

Kyselyn tulosten perusteella päädyimme esittämään linjan 37 reitiksi vaihtoehtoa A, jota esitimme myös ensimmäisessä koko suunnittelualuetta käsittelevässä linjastoluonnoksessa. Kun kyselyyn vastaajat vertailivat kaikkia kolmea vaihtoehtoa, vaihtoehto A oli suosituin reitti kolmesta vaihtoehdosta. Vaikka esimerkiksi vaihtoehtoa C arvioi käyttävänsä kerran viikossa tai useammin hieman suurempi käyttäjämäärä, katsoimme vaihtoehdon A soveltuvan paremmin linjaston kokonaisuuteen.

Vaihtoehto A liikennöi ruuhkassa tiheämmällä vuorovälillä, jolloin se tarjoaa paremman liityntäyhteyden esimerkiksi junaan ja ratikkaan. Lisäksi reitti tarjoaa täysin uuden, toivotun yhteyden esimerkiksi kauppakeskus Kaareen. Päätimme valita reitin, joka oikaisee Malminkartanossa Ruosilantien kautta, sillä se säästää matka-aikaa ja siten edelleen parantaa vaihtamista raideliikenteen kyytiin. Linjastoluonnoksesta tehtyjen liikennemallinnusten perusteella vaihtoehtoa A käytettäisiin myös eniten.

Vastausten perusteella joukkoliikennettä ei käytetä huomattavissa määrin lähikauppoihin kulkemiseen, jolloin koko Kartanonkaaren kiertäminen ei hyödyttäisi suurinta osaa matkustajista. Naapuripellontiellä sijaitsevilta pysäkeiltä on noin 450 metrin kävelymatka S-market Konalaan.

Tunnistamme kyselyistä myös sen, että toivotuin reittivaihtoehto linjalle 37 olisi ollut vaihdoton yhteys keskustaan. Valitettavasti emme pysty tarjoamaan vaihdottomia yhteyksiä kaikille Malminkartanon asukkaille kustannustehokkaasti. Keskustaan asti ajettuna linjan 37 palvelu on liian päällekkäistä runkolinjan 300 ja uuden ratikan 14 kanssa. Lisäksi nykyisen linjan reitin kustannukset ovat olleet korkeat suhteessa linjan matkustajamääriin. Näin ollen linjaa 37 ei voida tulevaisuudessa ajaa keskustaan asti. Juna on edelleen nopein yhteys Malminkartanosta keskustaan ja sen kyytiin voi jatkossakin vaihtaa linjalta 37.