Jos kuntien kaavailemat raitiotiehankkeet toteutuvat, linjasto laajenee seuraavan viidentoista vuoden aikana merkittävästi

Raitiovaunuilla pääsee 2030-luvun puolivälissä matkustamaan paljon laajemmalla alueella kuin nykyään, jos Helsingin seudun kuntien päättämät ja niiden kaavailemat raitiotiehankkeet toteutuvat. Helsingin kantakaupungin raitiotieverkko kasvaa ja pikaraitioteillä kuljetaan sekä Vihdintiellä että Vantaalla.

Olemme laatineet suunnitelman siitä, miltä Helsingin seudun raitiolinjasto voisi näyttää noin viidentoista vuoden päästä. Uusi ratoja on parhaillaan rakenteilla. Jos myös muut Helsingin seudun kuntien kaavailemat raitiotiehankkeet toteutuvat, raitiotieverkko on 2030-luvun puolimaissa paljon nykyistä laajempi.

Raitiovaunuja kulkee Helsingin kantakaupungissa huomattavasti nykyistä enemmän. Pikaraitioteiden ansiosta raitiovaunuilla pääsee matkustamaan laajalti myös muualla Helsingin seudulla.

Raitiotieverkosto täydentyy lähivuosina esimerkiksi Pasilassa, Jätkäsaaressa, Hernesaaressa, Ilmalassa ja Kalasatamassa. Helsingin seudun ensimmäinen pikaraitiotie 550, Itäkeskus-Keilaniemi, aloittaa liikenteen vuonna 2024.

Verkoston myöhempi laajeneminen riippuu muun muassa siitä, milloin Vihdintien ja Vantaan pikaraitiotielinjat rakennetaan. Oletamme linjastosuunnitelmassa, että radat rakennetaan 2020-luvun jälkipuoliskolla, mutta kyse on kuntien päätöksistä.

Laajeneva raitiotieverkko kasvattaa raitioliikenteen operointikustannukset kolminkertaisiksi nykytasosta.

Jos kaikki kuntien suunnitelmat raitiotiehankkeet toteutuvat, Helsingin seudun asukkaita voi 2030-luvun puolimaissa palvella parikymmentä raitiolinjaa.

Kaupunkiraitiolinjat

· 1 Katajanokan terminaali – Rautatientori – Töölö – Käpylä

· 1T Katajanokan terminaali – Rautatieasema

· 2 Katajanokka – Mannerheimintie – Messukeskus

· 3 Olympiaterminaali – Kallio – Meilahti

· 4 Olympiaterminaali – Töölö – Munkkiniemi

· 5 Eira – Kamppi – Meilahden sairaala

· 6 Hernesaari – Rautatieasema – Sörnäinen – Arabia

· 7 Jätkäsaari – Kruununhaka – Sörnäinen – Länsi-Pasila – Meilahti

· 8 Jätkäsaari – Sörnäinen – Arabia

· 9 Hernesaari – Kallio – Ilmala

· 10 Kirurgi – Mannerheimintie – Pikku-Huopalahti

· 11 Kruunuvuorenranta – Kalasatama – Pasila – Länsi-Pasila

· 13 Kolmikulma – Kruununhaka – Kalasatama – Pasila – Länsi-Pasila

Pikaraitiotielinjat

· 12 Jätkäsaari – Keskusta – Yliskylä

· 14 Keskusta – Kannelmäki

· 16 Keskusta – Malmin lentokenttä

· 17 Keskusta – Pakila

· 550 Itäkeskus – Keilaniemi

· 570 Mellunmäki – Tikkurila - Lentoasema

”Olemme hahmotelleet suunnitelmassa sitä, millaisella linjastokokonaisuudella olemassa olevia ja mahdollisia uusia ratoja olisi viidentoista vuoden päästä tarkoituksenmukaista liikennöidä”, ryhmäpäällikkö Johanna Wallin sanoo. ”Suunnitelma toimii tarkemman jatkosuunnittelun pohjana.”

”Suunnitelman tavoitteena on muodostaa raitioliikenteestä entistä kattavampi ja palvelevampi verkosto, joka kytkeytyy tiivisti muuhun joukkoliikenteeseen sujuvan matkustamisen varmistamiseksi.”

Suunnitelma syntyi vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa

Olemme laatineet linjastosuunnitelman tiiviissä yhteistyössä asiakkaittensa kanssa. Vuorovaikutuksen jatkuvana kanavana toimi joukkoliikennesuunnittelijoidemme ylläpitämä blogi.

Järjestimme suunnittelutyön aikana kaksi vuorovaikutuskierrosta kysyäkseen palautetta linjastoluonnoksista. Vuorovaikutuksen perusteella suunnitelmaluonnoksia tarkennettiin.

Teimme tiivistä yhteistyötä myös Helsingin, Espoon ja Vantaan kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö oli pääkaupungin liikennesuunnittelijoiden kanssa, koska uudistukset vaikuttavat merkittävästi juuri Helsingin kantakaupungin liikenteeseen.

”Kiitämme kaikkia suunnitteluun osallistuneita”, Johanna Wallin sanoo. ”Suunnitelma on saanut pääpiirteissään myönteisen vastaanoton. Vuorovaikutus on auttanut meitä tunnistamaan ja korjaamaan suunnitelman ongelmakohtia.”

Katso kartta: suunnitelma Helsingin kantakaupungin raitiolinjoista vuonna 2036

Katso kartta: suunnitelma Helsingin seudun raitiolinjoista vuonna 2036