Helsinkiläinen Ville kirjasi vuoden ajan kaikki joukkoliikennematkansa – kausilipun tärkein etu löytyi muualta kuin hinnasta

Ville Miettinen seuraa arkeaan numeroiden avulla. Kun hän ryhtyi kirjaamaan myös ajankäyttöään ja matkojaan, hänelle selvisi, millainen liikkuminen toimii pääkaupunkiseudulla parhaiten.

taulukkolaskentaa

Kausilippu vähentää arjen päätöksiä

Ajankäytön tarkastelu herätti kiinnostuksen myös matkojen hintaan. Ville päätti laskea, kumpi olisi hänen käytössään edullisempi vaihtoehto: HSL kertaliput vai kausilippu.

”Projektista tuli jonkinlainen päähänpinttymä. Keräsin vuoden verran dataa ja kirjasin ylös jokaisen matkan aina, kun astuin julkiseen kulkuvälineeseen”, Ville kertoo.

Seurantavuoden lopulla kävi ilmi, että lippuvaihtoehtojen kustannukset jäivät varsin lähelle toisiaan. Ville kulki työmatkansa niin usein pyörällä, ettei kausilipusta syntynyt suurta rahallista etua. Valinnan ratkaisivat lopulta käytön helppous ja mahdollisuus hypätä kyytiin joustavasti. Ville otti kausilipun kestotilauksena.

”Säästän kausilipulla noin 200 mikropäätöstä vuodessa, kun minun ei tarvitse joka kerta miettiä, ostanko lipun vai en. Vaivattomuuden näkökulmasta päätös oli oikea ja sillä tiellä olen jatkanut”, Ville toteaa.

metrojunaan menossa

Arjen reitit syntyvät pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhdistelmästä

Ville on muuttanut hiljattain Toukolaan. Tavallisimmat reitit kulkevat Koillis-Helsingin ja kantakaupungin välillä, mutta läheiset ja harrastukset tuovat matkoja myös muualle pääkaupunkiseudulle. Osan työviikostaan hän viettää toimistolla Espoon Otaniemessä. Sinne matka taittuu joko polkupyörällä tai julkisilla.

Käytössä on AB-vyöhykkeiden kausilippu. Kun määränpää sijaitsee sen kattaman alueen ulkopuolella, Ville hankkii HSL-sovelluksesta tarvittavia vyöhykkeitä täydentävän kertalipun.

”Futispelejä on esimerkiksi Malmilla, Vuosaaressa ja Tapiolassa. Joskus matkat ulottuvat kauemmaksikin. Saatamme puolison kanssa esimerkiksi pyöräillä Kirkkonummelle tai Siuntioon ja tulla junalla takaisin. Silloin olen ostanut kertalipun, joka täydentää kausilippuni vyöhykealuetta”, hän kertoo.

Aina pyörä ja joukkoliikenne eivät riitä. Esimerkiksi mökille lähtiessään Ville lainaa tai vuokraa auton, ja toisinaan hän turvautuu taksiin. Omien laskelmiensa perusteella hän käyttää joukkoliikenteeseen ja satunnaisiin taksikyyteihin yhteensä selvästi vähemmän rahaa kuin oman auton pitämiseen kuluisi.

Ajan ja kustannusten ohella vaakakupissa painaa liikkumisen kestävyys. Villelle on merkitystä myös sillä, että joukkoliikenne tarvitsee yksityisautoilua vähemmän energiaa ja hyödyntää kaupunkitilaa tehokkaasti.

Julkisilla kulkemisessa viehättää lisäksi matkanteon mukavuus. Ratin takana on keskityttävä liikenteeseen, kun taas bussin tai ratikan kyydissä ajatukset voivat kulkea vapaammin.

”Siinä on hyvä tunnelma, kun istahtaa ratikkaan ja kolistelee keskustaan. Matkustaessani kuuntelen podcasteja, ajankohtaisohjelmia tai äänikirjoja. Minulla on utelias mieli ja saatan oppia jotain jännittävää taloudesta, politiikasta tai tieteestä. Niin pysyn ajan hermolla.”