Suurin osa matkoista korvasi nykyisellä kertalipulla tehtäviä joukkoliikennematkoja
”Selvitys oli onnistunut, sillä saimme hyödyllistä tietoa lyhyiden joukkoliikennematkojen kysynnästä. Halusimme ymmärtää, syntyisikö uusia joukkoliikennematkoja, jos tarjolla olisi lyhyille matkoille räätälöity lippu. Noin 80 prosenttia tehdyistä matkoista ei ollut uusia joukkoliikennematkoja, vaan lippua ostaneet kertoivat ostaneensa sen etenkin nykyisen kertalipun sijaan edullisemman hinnan vuoksi”, yksikönpäällikkö Rauno Särkkäaho kertoo.
Ensisijaisesti lyhyen matkan lippu palveli siis jo ennestään joukkoliikenteellä liikkuvia, ja se ostettiin useimmiten tavallisen kertalipun sijaan. Uusia matkoja oli vain 20 prosenttia tehdyistä matkoista. Näistä matkoista suurin osa olisi ilman lyhyen matkan lippua tehty erityisesti kävellen tai pyöräillen. Vain 5 prosenttia lipulla tehdyistä matkoista oli siirtymää autoilusta, takseista tai potkulaudoista. Tulokset vahvistavat aiempaa havaintoa, että edullisempi joukkoliikennelippu houkuttelee ensisijaisesti kyytiin kävelijöitä, mutta sillä ei ole juurikaan vaikutusta autoilijoihin.
”Selvityksen perusteella meidän ei ole taloudellisesti järkevää kehittää lyhyiden joukkoliikennematkojen lippua nykyisen valikoiman oheen, sillä se tarkoittaisi huomattavasti vähemmän lipputuloja ilman merkittävää kysynnän kasvua tilanteessa, jossa infrakorvaus- ja operointikustannuksemme ovat kasvussa”, Särkkäaho toteaa.
HSL:ää ohjaa talousarviossa määritelty lipputulotavoite. Jos uuden lipputuotteen myötä lipputulot laskisivat, lipputulomenetykset tulisi korvata muilla keinoin, mikä aiheuttaisi korotuspaineita muiden lippujen hintoihin.
”Meille oli kuitenkin hyvin tärkeää ymmärtää asiakkaiden tarpeita ja lyhyiden matkojen kysyntää aiempaa paremmin. Hyödynnämme tuloksia, kun arvioimme lippuvalikoimamme ja hinnoittelumme kehitystarpeita. Toivon, että löydämme ratkaisuja, jotka sekä vastaavat asiakkaiden tarpeeseen että ovat taloudellisesti kannattavia”, Särkkäaho päättää.
Tietoa asiakaskyselyistä, myyntidatasta sekä liikkumistiedoista
Selvitys kesti helmikuun puolesta välistä kesäkuun alkuun. Selvityksen aikana maaliskuussa lähetimme välikyselyn alueilla asuville, jotka eivät olleet vielä sillä hetkellä ostaneet lippua. Selvityksen loputtua kesäkuussa teimme laajemman kyselyn, johon vastasi 2 222 henkilöä. Seurasimme lipun toteutunutta käyttöä myyntimäärien ja lippua käyttäneiden liikkumistietojen avulla. On hyvä huomioida, että kokeilussa käytetty lippu oli vain keino selvittää kysyntää käytännössä. Tutkimusasetelman vuoksi selvityksen tulokset ovat suuntaa antavia.