HSL:n hallituksen päätöksiä 18.8.2026

HSL:n hallituksen käsiteltävinä olivat muun muassa HSL-korttien ja lippujen myynti- ja latauspalveluista vastaavien toimijoiden kilpailutus ja osavuosikatsaus 2/2026.

Myyntipisteverkoston käyttöoikeussopimuskilpailutus

HSL:n hallitus valitsi HSL-korttien ja QR-lippujen myynnistä, latauksesta ja näihin liittyvistä tukipalveluista vastaaviksi toimijoiksi HOK-Elanto Liiketoiminta Oy:n, Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslagin sekä R-kioskin eli Reitan Convenience Finland Oy:n. Sopimusaika on kaksi vuotta ja sitä on mahdollista jatkaa kuudella optiovuodella.
Linkki kokousasiaan


Lausunto M300-metrojunien raskashuollon hankesuunnitelman korotuksesta

HSL:n hallitus puoltaa ehdollisesti kaluston omistajan HKL:n esitystä korottaa M300-metrojunan raskashuollon hankkeen enimmäishintaa 3,55 miljoonalla eurolla. Raskashuolto on välttämätön metrokaluston turvallisuuden, toimintavarmuuden ja käyttöiän varmistamiseksi seuraaviksi noin 10 vuodeksi. M300-tyypin metrojunia on kaikkiaan 20. Hankkeen kokonaiskustannus on korotettuna 11,53 miljoonaa euroa.

HSL kartoittaa erillisenä työnä M300-sarjan vaunujen infojärjestelmän ja matkustajalaskentalaitteiden päivittämistarpeita sekä matkustamotilan muokkaamista toimivammaksi raskashuollon jälkityönä.
Linkki kokousasiaan


Osavuosikatsaus 2/2026

Matkustajamäärien kehitys on jatkunut kesäkaudella alkuvuoden tapaan myönteisenä, mikä kompensoi osittain toimintamenoihin kohdistuvaa kustannusten kasvua. Tilikauden alijäämän ennustetaan kasvavan kustannuskehityksen myötä talousarviota suuremmaksi.

  • Ennusteen mukaan nousuja kertyy vuoden lopulle 399 miljoonaa (TA 391 milj.). Määrä ylittää vuoden 2019, jolloin HSL:n liikenteessä matkustaminen oli huippulukemissa. Erityisesti raitioliikenteen kasvu on ollut vahvaa. Kesän laajat ratatyöt ovat puolestaan heikentäneet lähijunaliikenteen kysyntää. Poikkeusjärjestelyt näkyvät matkustajamäärissä.
  • Lipputulot ovat kasvaneet suunnitellusti. Lipputuloissa on kasvua noin 3 prosenttia suhteessa vuoden vaihteen vastaavaan tulokertymään.
  • Kustannustehokkuus on tavoitteen mukaisella tasolla.

Kuntasubventio ilman infrakustannuksia on ennusteen mukaan keskimäärin 43,9 prosenttia (TA 43,8 %) ja keskimääräinen kokonaissubventio infrakustannukset huomioituina on ennusteessa 58,0 prosenttia (TA 58,1 %).
Linkki kokousasiaan