3. blogi: Mitä asiakasymmärrystä meillä on suunnittelualueesta?

Tässä julkaisussa kerromme, mistä olemassa olevista aineistoista olemme saaneet ymmärrystä asukkaiden liikkumisesta alueella ja miten hyödynnämme sitä Länsi-Helsingin linjastosuunnittelun tukena. Julkaisun lopussa esittelemme myös yhteenvedon tuloksista Länsiratikat -hankkeen työpajoissa, joissa olimme mukana marraskuun alussa.

Suunnittelun lähtötietoina olemme hyödyntäneet tietoa nykyisistä liikkumistottumuksista alueella. Liikkumistottumukset käsittävät muun muassa sen, mihin ihmiset joukkoliikenteellä kulkevat, mitä linjoja he käyttävät ja mihin heillä olisi tarve liikkua joukkoliikenteellä. Suunnittelun apuna olemme hyödyntäneet myös muita alueelle viime vuosina toteutettuja pienempiä kyselyjä ja tutkimusten tuloksia sekä asiakaskokemusdataa, jota keräämme useita kertoja vuodessa.

Asukkailta kerätyn ymmärryksen lisäksi suunnittelun tukena ovat toimineet

tiedot suunnittelualueen maankäytöstä ja liikenneverkosta ja kehityssuunnitelmista
nykyisten linjojen nousijamäärätiedot
liikennemallinnuksen tulokset
erilaiset aineistot, jotka kuvaavat asukkaiden, työpaikkojen ja palveluiden lukumäärää ja sijoittumista alueella.

Suunnittelua ohjaavat sille asetetut reunaehdot ja kustannukset, joista voit lukea enemmän 2. blogista täältä.

Kehitämme joukkoliikennettä sen käyttäjiä varten. Siksi suunnittelussa keskeistä on ymmärtää linjoja käyttävien tarpeita ja näkemyksiä erilaisia aineistoja ja lähtötietoja hyödyntämällä. Suunnittelu on tasapainottelua asiakastarpeiden ja reunaehtojen välillä. Pyrimme löytämään ratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman suurta joukkoa asukkaita ja matkustajia. Lopputulos on aina kompromissi ja emmekä voi toteuttaa kaikkia yksittäisiä toiveita. 

Tämän syksyn ajan olemme valmistelleet ensimmäistä linjastoluonnosta, joka on nyt valmis. Luonnoksen keskiössä on ollut suunnittelun reunaehdot sekä linjoja käyttävien tarpeiden ja ymmärtäminen. Tavoitteenamme on julkaista linjastoluonnos tälle sivulle tutustumista varten vuodenvaihteen tienoilla. Asukkaat voivat arvioida linjastoluonnosta osallistumalla kyselyyn. Luonnosta muokataan alkuvuodesta arviointikyselyn tulosten sekä suunnittelun reunaehtojen perusteella.

Miten asiakasymmärrystä käytetään Länsi-Helsingin linjastosuunnittelussa?

Merkittävin aineisto, joka kuvaa kattavasti HSL-alueen asukkaiden liikkumista, on keväällä 2024 koko HSL-alueelle toteutettu laaja liikkumiskysely. Kyselyn tuloksista näemme, mihin HSL-alueella asuvat vastaajat arjessaan liikkuvat ja minne he haluaisivat liikkua. Kysely tavoitti yli 54 000 vierailijaa, joista lähes 30 000 täytti kyselyn. Tulosaineiston avulla olemme saaneet laajempaa ymmärrystä koko HSL-alueen asukkaiden liikkumisesta kulkumuodosta riippumatta. Voit lukea liikkumiskyselystä lisää täältä.

Ensimmäistä Länsi-Helsingin linjastoluonnosta suunnitellessamme hyödynsimme erityisesti liikkumiskyselyn tulosaineistoa. Teimme aineistosta tälle projektille oman analyysin, jonka avulla pystyimme tarkentamaan tietojamme suunnittelualueen asukkaiden liikkumisesta ja siihen liittyvistä toiveista. Muut pienemmät kyselyt ovat toimineet liikkumiskyselystä saadun ymmärryksen tukena.

Linjastoluonnosta suunnitellessamme tarkastelimme kaikkien suunnittelualueeseen kuuluvien pienalueiden asukkaiden nykyisiä ja toivottuja matkakohteita. Tämän tiedon avulla pyrimme varmistamaan, että uusi linjasto kuljettaa sinne, minne matkustajilla on tarve kulkea. Lisäksi tutkimme reittimuutosten vaikutuksia linjojen kustannustehokkuuteen reittien eri osuuksilla. Käytännössä tutkimme linjakohtaisesti mitkä reittiosuudet ovat erityisen tärkeitä eli millä yhteysväleillä on tällä hetkellä eniten matkustajia.

Kun nyt loppusyksystä saimme ensimmäisen linjastoluonnoksen koostettua, palasimme asiakasymmärryksen pariin. Tarkastelimme matkojen määränpäitä uudelleen ja varmistimme, että joukkoliikenteellä pääsee kulkemaan linjastosuunnitelmaan kuuluvilta alueilta tärkeimpiin kohteisiin mahdollisimman sujuvasti.

Alla olevassa listauksessa on nostoja erityisesti liikkumiskyselyn tuloksista alueittain.

Nostoja asiakasymmärryksestä suunnittelualueittain

Malminkartanon ja Honkasuon alue

Kannelmäen, Maununnevan ja Hakuninmaan alue

Pitäjänmäen, Talin, Konalan, Pajamäen, Marttilan ja Reimarlan alue

Pitäjänmäen suunnasta matkustetaan pääasiassa Helsingin keskustaan, Leppävaaraan ja Pasilaan. Monet matkakohteet Töölössä ja Pasila-Kalasatama-akselilla osuvat linjojen 30 ja 59 varrelle. Myös Munkkivuoreen ja Meilahteen matkustetaan jonkin verran. Suosituimmat bussilinjat ovat runkolinjat 200 ja 30.

Konalan suunnasta matkustetaan eniten Helsingin keskustaan ja Leppävaaraan. Tuloksissa korostuu Konalan sisällä tehdyt matkat erityisesti kauppakeskus Ristikkoon. Käytetyimmät linjat ovat runkolinja 30 ja linja 59. Myös Konalassa toivotaan joukkoliikenneyhteyksiä kauppakeskus Kaareen.

Etelä-Haagan, Pohjois-Haagan ja Lassilan alue

Etelä-Haagasta matkustetaan erityisesti Helsingin ydinkeskustaan, Pasilaan ja kauppakeskus Kaareen. Myös Meilahteen ja Leppävaaraan tehdään matkoja. Runkolinja 40 on selvästi suosituin bussilinja. Pohjois Haagasta ja Lassilasta puolestaan matkustetaan eniten kauppakeskus Kaareen ja Helsingin keskustaan sekä jonkin verran Pasilaan, Kallioon ja Meilahteen. Alueiden lähikohteista myös Pirkkolan liikuntapuisto erottuu suosittuna kohteena. Suosituimmat bussit ovat 40 ja 56.

Sekä Etelä-Haagassa että Pohjois-Haagassa toivotaan yhteyksiä Kallioon.

Munkkivuoren, Munkkiniemen, Niemenmäen ja Talinrannan alue

Munkkivuorelaisten suosituimmat matkakohteet ovat Helsingin keskusta ja Munkkivuoren ostoskeskus, jonka lisäksi matkoja korostuu myös Pasilaan, Töölön alueelle sekä Leppävaaran suuntaan. Alueelta toivotaan parempi yhteyksiä Leppävaaraan.

Munkkiniemessä asuvien suosituimmat kohteet taas ovat Helsingin keskusta, Munkkivuoren ostoskeskus sekä Taka-Töölö. Myös Pasilaan ja Kallioon matkustetaan jonkin verran, mutta nämä alueet eivät korostu erityisen voimakkaasti. Suosituimpia linjoja Munkkivuoressa ja Munkkiniemessä ovat ratikka 4 sekä runkolinjat 20, 30, 500 ja 510.

Talinrannasta matkustetaan eniten Munkkivuoren ostoskeskukseen, Leppävaaran suuntaan ja Helsingin keskustan suuntaan.

Niemenmäestä matkakohteissa korostuu voimakkaimmin Munkkivuoren ostari ja Meilahti. Suosituimpia linjoja Niemenmäessä sekä Talinrannassa ovat runkolinjat 20 ja 30.

Meilahden, Ruskeasuon, Pikku Huopalahden ja Laakson alue

Meilahdesta tehdään eniten matkoja Helsingin keskustaan. Lisäksi Pasila ja Töölöntulli ovat merkittäviä matkakohteita. Käytetyimmät linjat ovat runkolinjat 510 ja 500. Pikku Huopalahdesta taas tehdään matkoja erityisesti lähialueille, jotka ovat saavutettavissa kävellen tai pyörällä. Muita suosittuja matkakohteita on Helsingin ydinkeskusta, Kamppi ja Töölö. Selkeästi suosituin linja on ratikka 10. Laaksosta kuljetaan erityisesti Helsingin ydinkeskustan alueelle. Ratikat 10, 3 ja 4 ovat alueen suosituimpia linjoja.

Etu-Töölön ja Taka-Töölön alue

Etu-Töölöstä matkustetaan pääasiassa Kamppiin ja muualle Helsingin keskustaan, mutta myös Ruoholahteen, Pasilaan ja Kallioon. Näiden lisäksi suosittuja matkakohteita ovat Itä-Helsingin ja Haagan suunnat sekä Espoossa metron ympäristö. Alueella ratikat sekä runkolinjat 20 ja 30 korostuvat suosituimpina yhteyksinä.

Taka-Töölöstä liikkuminen korostuu lähialueille, keskustaan, eteläiseen ja itäiseen kantakaupunkiin ja Pasilaan. Alueella korostuu Etu-Töölöä enemmän matkakohteissa Kluuvi ja Pasila. Näiden lisäksi matkoja suuntautuu Itä- ja Pohjois-Helsingin suuntaan. Myös Taka-Töölössä ratikat sekä runkolinjat 20 ja 30 sekä linja 69 korostuvat suosituimpina yhteyksinä.

Kampin, Punavuoren, Eiran ja Ullanlinnan alue

Kampissa matkoja tehdään selkeästi eniten lähialueille Kampin sisällä. Lisäksi matkakohteita hajaantuu ympäri Kluuvia, Töölöä, Kalliota ja Pasilaa.

Punavuoressa ja Eirassa matkat suuntautuvat pääosin Helsingin keskustaan ja muualle kantakaupunkiin. Ullanlinnasta kuljetaan korostuneesti Helsingin ydinkeskustaan ja Kaartinkaupunkiin. Etäämmällä sijaitsevista kohteista Meilahti, Kallio ja Kalasatama ovat myös suosittuja matkakohteita. Linjat 30 ja 20 ovat suhteellisen suosittuja, vaikka raitiovaunut ovat edelleen selvästi käytetyimpiä joukkoliikennevälineitä.

Länsiratikat -hankkeen työpajamuotoiset asukastilaisuudet

Olimme marraskuun alussa mukana kolmessa Länsiratikat -hankkeen järjestämässä työpajamuotoisessa asukastilaisuudessa, Töölön kirjastolla, Haagan peruskoululla sekä Munkkiniemen yhteiskoululla. Tilaisuudet kestivät muutaman tunnin ja sinne sai tulla vapaasti pistäytymään tai keskustelemaan pidemmäksikin aikaa.

Tilaisuuksissa ei ollut erillisiä esityksiä. Osallistujat pääsivät keskustelemaan ja tutustumaan suunnitelmiin teemapisteillä. HSL:n pisteellä toteutimme kaksi tehtävää. Toisessa osallistujat saivat piirtää kartalle tärkeitä yhteysvälejä suunnittelualueella, ja toisessa arvioida nykyisen linjaston ja vahvuuksia ja heikkouksia. HSL:n pisteillä tehtäviä tekemässä kävi noin 30-80 henkilöä per tilaisuus. Työpajoista saimme ymmärrystä muun muassa siitä, mitkä reittiosuudet ovat tärkeitä alueiden asukkaille. Alta voit lukea yhteenvedon työpajojen tuloksista.

Töölön kirjasto, tulosten yhteenveto

Kartalle piirretyissä käytetyissä tai toivotuissa yhteyksissä korostuivat erityisesti:

Yhteydet Talinrannasta Munkkivuoren ja Munkkiniemen kautta Töölöön ja Keskustaan ja Eiraan

Yhteydet Pasilaan

Yhteydet Itäiseen kantakaupunkiin

Yhteydet Otaniemeen ja Keilaniemeen

Yhteydet Ruoholahteen

Yhteydet Käpylään sekä Viikin suuntaan

Nykylinjaston arvioinnissa osallistujat korostivat Talinranta – Eira välin tärkeyttä ja sen tiheää vuoroväliä. Erityisen kehuttuja linjoja ja yhteyksiä olivat myös 500 & 510 Munkkiniemeen, Espooseen ja Pasilaan, ratikka 4 sekä linjojen 25 ja 502 reitit.

Haagan peruskoulu, tulosten yhteenveto

Kartalle piirretyissä käytetyissä tai toivotuissa yhteyksissä korostuivat erityisesti:

Yhteydet Haagasta keskustan suuntaan: Itäinen ja Läntinen kantakaupunki

Yhteydet pohjoiseen: Kannelmäki ja Konala

Poikittaisyhteydet: Kehä I & Viikki & Itä-Helsinki

Nykylinjaston arvioinnissa osallistujat korostivat yhteyden tärkeyttä Töölön ja Eiran suuntaan. Lisäksi erityisen kehuttuja linjoja ja yhteyksiä olivat myös 52 Munkkiniemeen ja Espooseen, 41 Etelä-Haagasta Töölöön ja Kamppiin sekä linjan 40 reitti.

Munkkiniemen yhteiskoulu, tulosten yhteenveto

Kartalle piirretyissä käytetyissä tai toivotuissa yhteyksissä korostuivat erityisesti:

Yhteydet Talinrannasta Munkkivuoren sekä Munkkiniemen kautta keskustaan, Pasilaan, Itä-Helsinkiin ja Otaniemeen

Yhteydet Munkkivuoresta Ruoholahteen

Munkkivuoren ympäri yhteydet

Yhteydet Viikin suuntaan

Talinranta – Munkkivuori – Munkkiniemi – Haaga sisäiset yhteydet

Munkkivuoren ja Malminkartanon välin yhteydet

Nykylinjaston arvioinnissa osallistujat toivoivat joukkoliikenneyhteyden säilymistä Talinrannasta vähintään Munkkivuoreen. Erityisen kehuttuja linjoja ja yhteyksiä olivat myös 500 (ja 510) Pasilaan, ratikka 4 keskustaan sekä linjan 25 reitti. Osallistujien kirjoituksista korostui myös, että 52:lle toivotaan vanhaa sen reittiä takaisin.

Mitä seuraavaksi?

Seuraavaksi jatkamme Länsi-Helsingin linjastoluonnoksen suunnittelua. Luonnoksessa on otettu huomioon sille asetetut reunaehdot ja suunnittelussa olemme hyödyntäneet olemassa olevaa, kattavaa asiakasymmärrystä sekä muita esiteltyjä aineistoja.

Tavoitteenamme on julkaista linjastoluonnos tälle sivulle tutustumista varten vuodenvaihteen tienoilla. Asukkaat voivat arvioida linjastoluonnosta osallistumalla kyselyyn. Luonnosta muokataan alkuvuodesta arviointikyselyn tulosten sekä suunnittelun reunaehtojen perusteella.