Tulokset käyvät ilmi Helsingin seudun kuntien ja HSL:n yhdessä tekemästä syksyn 2023 Liikkumistutkimuksesta, jossa selvitetään Helsingin seudun asukkaiden liikkumistottumuksia. Julkaisimme ensimmäisiä tuloksia jo keväällä 2024. Tuolloin nähtiin, että Helsingin seudun asukkaat liikkuivat aiempaa vähemmän ja että sekä henkilöauto- että joukkoliikennematkat ovat vähentyneet. Syynä tähän on todennäköisimmin koronapandemia ja siitä johtuneen etätyöskentelyn yleistyminen. Samalla havaittiin, että esimerkiksi Espoossa ja Kirkkonummella joukkoliikennematkojen määrä oli kuitenkin kasvanut. Edellinen tutkimus toteutettiin vuonna 2018.
Nyt julkaistusta Liikkumistutkimuksen pääraportista käy tarkemmin ilmi, millaisia matkoja syksyllä 2023 tehtiin ja mitä eroja eri väestöryhmien liikkumistavoissa voidaan havaita.
Etenkin työmatkoja tehtiin aiempaa vähemmän mutta usein joukkoliikenteellä
Syksyllä 2023 kodin ja työpaikan välisiä matkoja tehtiin 12 prosenttia vähemmän kuin syksyllä 2018. Vastaavasti kodin ja ostos- tai asiointipaikan välisiä matkoja tehtiin noin 3 prosenttia vähemmän. Kodin ja koulun tai opiskelupaikan välisiä matkoja tehtiin suurin piirtein saman verran kuin edellisen tutkimuksen aikaan. Samaan aikaan ostosten kotiinkuljetusta hyödynnettiin aiempaa useammin – syksyllä 2023 vastanneista 39 prosenttia oli tilannut netistä tavaroita tai ruokaa kotiinkuljetuksella viimeisen neljän viikon aikana, kun vuonna 2018 vastaava luku oli 32 prosenttia.
Niin työ- kuin koulu- ja opiskelumatkoja tehtiin usein joukkoliikenteellä. Syksyllä 2023 joukkoliikenteen osuus kodin ja työpaikan välisillä matkoilla oli 38 prosenttia (vastaavasti auton osuus oli 43, pyöräilyn 10 ja kävelyn 7 prosenttia). Kodin ja koulun tai opiskelupaikan välisillä matkoilla joukkoliikenteen osuus oli 36 prosenttia (vastaavasti auton osuus oli 9, pyöräilyn 20 ja kävelyn 32 prosenttia sekä muun liikkumisen osuus 3 prosenttia).
30–44-vuotiaiden autoilun osuus jatkoi laskuaan
Kouluikäiset eli 7–17-vuotiaat ja yli 45-vuotiaat liikkuivat syksyllä 2023 edelleen lähes yhtä paljon ja lähes samalla tavalla kuin syksyllä 2018. Sen sijaan 18–29-vuotiaiden nuorten aikuisten ja 30–44-vuotiaiden arjen keskimääräinen matkamäärä vähentyi selvästi.
30–44-vuotiaiden ikäryhmässä säännölliset tulot ja varallisuus yleensä mahdollistavat autoilun, ja toisaalta kiireisen arjen pyörittäminen määrittää arjen liikkumisen reunaehtoja. Tässä ikäryhmässä autoilun osuus kuitenkin vähentyi eniten verrattuna edellisiin tutkimuksiin. Syksyllä 2023 auton osuus ikäryhmän matkoista laski 39 prosenttiin, kun vuonna 2018 se oli 42 prosenttia ja vuonna 2012 jopa 48 prosenttia. Keskimääräinen arkipäivän automatkojen määrä ikäryhmässä väheni vuoden 2018 tutkimukseen verrattuna 1,7 automatkasta 1,3 automatkaan.
”Yksi selitys työikäisten pienemmälle matkamäärälle on tuttu etätyö. Vuosien aikana tapahtunut lasku työikäisten auton käytössä antaa kuitenkin viitteitä siitä, että tämä Liikkumistutkimuksen mukaan toiseksi eniten automatkoja tekevä ikäryhmä on muuttanut kulkutapojaan kestävämpään suuntaan viimeisen vuosikymmenen aikana. Haluamme ehdottomasti nähdä lisää tällaisia havaintoja myös isommassa kuvassa”, Markkinat-tulosalueen johtaja Mari Flink toteaa.
”Koronapandemian aika osoitti, että liikennejärjestelmän ulkopuolinen tekijä voi aiheuttaa liikkumisessa nopeita ja merkittäviä muutoksia. Nämä muutokset voivat myös peittää hienovaraisempia ja hitaampia muutoksia alleen ja siten vaikeuttaa muiden ilmiöiden tunnistamista. Vasta pidempi aikaväli näyttää, mitkä muutokset olivat väliaikaisia ja mitkä pysyvämpiä, eli liikkumistottumusten kehityksen seuranta ja siihen liittyvän tutkimuksen merkitys liikennejärjestelmäsuunnittelussa kasvavat”, jatkaa erikoistutkija Pekka Räty.
Liikkumistutkimuksesta voi lukea lisää verkkosivuiltamme.
Selvitimme Helsingin seudun asukkaiden liikkumistottumuksia Liikkumistutkimuksessa syksyllä 2023 yhteistyössä Helsingin seudun kuntien kanssa. Tutkimuskunnat olivat pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa sekä kehyskunnat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti ja Siuntio. Tutkimus tehtiin matkapäiväkirjatutkimuksena, ja siihen poimittiin satunnaisesti väestörekisteristä 41 900 seudun vähintään 7-vuotiasta asukasta. Tutkimukseen vastasi 11 050 henkilöä, eli vastausaste oli 26 prosenttia. Tulokset yleistettiin laajennuskertoimien avulla koskemaan seudun 7 vuotta täyttänyttä väestöä.
Liikkumistutkimus on laaja kyselytutkimus, joka toteutetaan muutaman vuoden välein. Liikkumistutkimuksia on tehty säännöllisesti vuodesta 1966. Tulokset ovat keskeinen tietolähde, kun laadimme Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa sekä kehitämme ja ylläpidämme liikenne-ennustemallejamme.