HSL pärjäsi useissa mitatuissa laatutekijöissä selkeästi verrokkejaan paremmin. HSL-alueen tulos oli erityisen hyvä etenkin liikenteen luotettavuuden, tiedonsaannin sekä matkustusmukavuuden osalta. Lisäksi HSL-vastaajat pitävät alueensa joukkoliikenteen tarjontaa parempana kuin verrokkikaupunkien asukkaat.
HSL:n joukkoliikenteen arvioiden kehitys oli vuonna 2025 pääosin neutraalia tai positiivista. Kokonaistyytyväisyydessä on ollut vuosittain pieniä muutoksia, ja tällä kertaa tulos laski viisi pistettä edellisvuoden 75 pisteestä. Muutokseen on vaikuttanut vastaajien kokemus rahalle saadusta vastineesta, joka laski edellisvuodesta 10 prosenttiyksikköä. Kansainvälisessä vertailussa HSL-alueen asukkaat kokevat kuitenkin saavansa enemmän vastinetta rahalleen kuin HSL:n kansainvälisten verrokkien asukkaat: tyytyväisten osuus rahalle saatuun vastineeseen oli 47 prosenttia, kun taas Oslossa se oli 45 prosenttia, Tukholmassa 35 prosenttia ja Kööpenhaminassa vain 34 prosenttia.
Pitkällä aikavälillä usean väittämän ja laatutekijän tulos on kehittynyt HSL-alueella erittäin positiivisesti. Esimerkiksi väittämän ”Liikennehäiriöissä tiedotus toimii hyvin” tulos on noussut 38 prosenttiyksikköä vuodesta 2010. Samassa ajassa tyytyväisyys vaihtojen odotusaikoihin on noussut 21 prosenttiyksikköä ja tyytyväisyys joukkoliikennevälineiden siisteyteen jopa 32 prosenttiyksikköä.
Tutustu tutkimukseen ja tuloksiin tarkemmin.
Vuonna 2025 BEST-kysely (Benchmarking in European Service of Public Transport) toteutettiin samansisältöisenä HSL-alueen lisäksi Tukholmassa, Oslossa, Kööpenhaminassa, Turussa, Tampereella, Bergenissä, Trondheimissa, Rotterdamissa ja Reykjavikissa. Turun ja Tampereen osalta arvioidaan vain keskuskaupunkia, kun HSL:n osalta mukana on koko liikennöintialue. Vuonna 2025 kyselyssä oli yhteensä noin 11 600 vastaajaa, joista 2 249 osallistui kyselyyn HSL- alueelta joko nettipaneelissa tai puhelimitse. Osallistujat valitaan satunnaisotannalla asukkaiden joukosta, joten tutkimus tavoitti myös niitä, jotka käyttävät joukkoliikennettä harvoin tai eivät lainkaan. Tutkimusta on toteutettu vuodesta 2001.