Uudet vyöhykkeet tulevat vuonna 2018

Helsingin seudun joukkoliikenne muuttuu ensi vuonna, kun nykyiset, kuntarajoihin perustuvat lippualueet korvataan uusilla vyöhykkeillä. Vyöhykemalli otetaan käyttöön vuonna 2018, kun kaikki uudet laitteet on asennettu liikennevälineisiin, matkakortit on vaihdettu uusiin ja HSL:n informaatiouudistus on valmis.

 

 

Vyöhykkeet

Uudessa mallissa Helsingin seutu on jaettu neljään vyöhykkeeseen, jotka piirtyvät noin 10 kilometrin levyisiksi kaariksi Helsingin keskustan ympärille. Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) sijoittuu kolmelle sisimmälle vyöhykkeelle A-C ja sen ulkopuolella olevat kehyskunnat vyöhykkeelle D.

 

Lue lisää

 

 

Liput ja hinnat

Vyöhykeuudistuksen yhteydessä myös matkaliput uudistuvat. Pääkaupunkiseudulla eli Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla minimiostos on kaksi vyöhykettä. Lisäksi voi ostaa edullisia lisävyöhykelippuja. Lippujen hinnoista päätetään maaliskuussa 2018.

 

Lue lisää

 

Usein kysyttyä

Miksi vyöhykeuudistus tehdään?

Vyöhykeuudistus tähtää sujuvaan, houkuttelevaan ja reiluun joukkoliikenteeseen tilanteessa, jossa Helsingin seudun väkiluku kasvaa, kaupunkirakenne tiivistyy ja ihmisten matkustustarve julkisilla kulkuneuvoilla moninaistuu.

Tulevan vuosikymmenen aikana Helsingin seudun asukasluvun ennustetaan kasvavan puolella miljoonalla. Vyöhykemalli tähtää siihen, että seudusta tulee asukkaiden näkökulmasta yhtenäisempi ja helpommin saavutettava.

Nykyisin lippualueet noudattavat kuntarajoja. Ongelmana on, että lyhyet kuntarajan ylittävät matkat ovat matkan pituuteen nähden kalliita. Helsingin seutu muodostaa nykyisin yhtenäisen työssäkäyntialueen, jossa asukkaat ylittävät kuntarajoja päivittäin. Jatkossa seudun kunnat pyrkivät kehittämään mm. päivähoito-, terveyskeskus-, koulu- ja kirjastopalvelujaan siten, että niitä voidaan käyttää yli kuntarajojen. Nykyinen vyöhykejärjestelmä ei tue tätä kehitystä.

Sipoon liittyminen HSL:n jäsenkunnaksi vuoden 2012 alussa toi havainnollisesti esiin yhden nykyisen taksa- ja lippujärjestelmän ongelmista. Sipoo kuuluu nykyisin kolmanteen vyöhykkeeseen kuten sen rajanaapuri Kerava, mutta myös Helsinki ja Sipoo ovat rajanaapureita. Näin Sipoon ja Helsingin välille syntyi kahden vyöhykkeen hintaporras.

Uudistuksen ansiosta pääkaupunkiseutu sulautuu yhteen ja matkustusalue laajenee. Lyhyehköt matkat kunnasta toiseen muuttuvat nykyistä halvemmiksi, ja toisaalta lipun hintaa määrittää nykyistä enemmän matkan pituus. Uusien lippuvyöhykkeiden rajat perustuvat ensisijaisesti etäisyyteen Helsingin keskustasta. Toisin kuin nykyisin, rajat eivät siis enää kulje kuntarajoja pitkin. Tämä mahdollistaa lippujärjestelmän joustavan laajentamisen.

HSL:n hallitus päätti vyöhykerajoista kesäkuussa 2012. Vuoden 2018 alusta uusiksi HSL:n jäsenkunniksi tulevat Tuusula ja Siuntio.

Miten vyöhykkeet määräytyvät

HSL:n jäsenkuntien valtuustot ovat yhdessä sopineet, miten vyöhykerajat kunnissa sijoittuvat. Vyöhykerajoista on lisäksi käyty lausuntokierrokset kaikkien HSL:n jäsenkuntien valtuustoissa. Vyöhykerajojen määrittelyssä otettiin huomioon kuntien peruspalvelujen sijainti, merkittävät liikenneväylät, vesistöt, metsäalueet ja peltoaukeat.

Vyöhykerajojen määrittelyssä on otettu huomioon myös olemassa oleva ja myös myöhemmin käyttöön otettava joukkoliikenneverkosto, kuten metro Matinkylään, Vantaan Kehärata sekä runko- ja poikittaislinjastoa koskevat suunnitelmat.

Rajat seuraavat pitkälti kaavoitusta, asutusta ja kulkureittejä. Helsinki levittäytyy ABC-vyöhykkeille, Vantaa ja Espoo puolestaan BC-vyöhykkeille. Kauniainen sijaitsee B-vyöhykkeellä, ja HSL:ään kuuluvat kehyskunnat muodostavat D-vyöhykkeen.

B-vyöhykkeen rajan määrittää pitkälti idässä Kehä III ja lännessä Pitkäjärvi. Raja on kuitenkin sijoitettu niin, ettei se halkaise yhtenäisiä asuinalueita. Esimerkiksi Vuosaaren satama-alue kuuluu kokonaisuudessaan B-vyöhykkeeseen, Espoossa raja kulkee Matinkylän länsipuolella. Länsimetro kuuluu näin kokonaisuudessaan AB-vyöhykkeeseen. Huopalahti kuuluu B-vyöhykkeelle, sillä se on tärkeä vaihtoasema mm. Lentoasemalle.

C-vyöhykkeeseen kuuluvat loput Espoosta ja Vantaasta. Se rajautuu näitä ympäröiviin kehyskuntiin.

Mistä tiedän mille vyöhykkeille tarvitsen lipun?

Matkaa suunnitellessa voit hyödyntää Reittiopasta, johon tulee tieto uusista vyöhykkeistä ja matkalla tarvittavasta lipusta. Pysäkillä vyöhyketieto näkyy pysäkkikilvessä sekä pysäkkikatoksen julisteissa. Kulkuvälineessä matkakortinlukija kertoo, millä vyöhykkeellä olet sisään astuessasi. Kuulutukset kertovat matkan aikana, milloin vyöhyke on vaihtumassa. Reittioppaan mobiiliversiosta voit seurata matkan etenemistä reaaliaikaisesti.

Miksi en voi ostaa yhden vyöhykkeen lippua pääkaupunkiseudulla?

Pääakaupunkiseudulla eli Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla pitää aina ostaa kahden vyöhykkeen lippu. Käytännössä lippujen matkustusalue ei kuitenkaan muutu kovin paljon nykyisestä: kahden vyöhykkeen AB- tai BC-lippu vastaa pitkälti nykyistä kaupungin sisäistä lippua, kolmen vyöhykkeen ABC-lippu taas seutulippua. AB- ja BC- lippujen kaavaillaan olevan keskenään samanhintaisia. Espoossa ja Vantaalla kunnan palvelut on jatkossakin saavutettavissa yhdellä lipulla.

Uuden lippumallin hyötynä on, että se mahdollistaa entistä paremmin juuri omiin matkustustarpeisiin sopivan lipun valinnan. Monelle nykyisin seutulippua tarvitsevalle riittää jatkossa edullisempi AB- tai BC-vyöhykkeen lippu.

Vyöhykeuudistuksesta poistaa aikaisemmat korkeat hintaportaat kuntarajojen väliltä. Hinnoittelu mahdollistaa tasavertaisemman, pikemminkin matkan pituuteen kuin asuinkuntaan perustuvan taksan. Samalla se madaltaa matkustamisen kynnystä kuntien välillä.

Muutostoiveet vyöhykkeiden rajoille

Vyöhykkeiden rajat päätettiin HSL:n hallituksessa 12.6.2012. Hallituksen päätös syntyi laajan valmistelun ja jäsenkuntien lausuntojen pohjalta. Päätös on lainvoimainen eikä siihen voi hakea muutosta. Vyöhykemallin toimivuudesta tehdään arviot sen jälkeen, kun uusi järjestelmä on ollut käytössä muutaman vuoden.

Miten käy voimassaoleville lipuille?

Vyöhykemallin käyttöönotto tapahtuu siten, että kaikki voimassaolevat kausi- ja vuorokausiliput muutetaan automaattisesti vyöhykemallin mukaisiksi lipuiksi yhden yön aikana. Tuon ajankohdan jälkeen myydään vain vyöhykemallin mukaisia lippuja. 

Muuntuneet liput ovat siis edelleen voimassa, mutta niiden matkustusalue muuttuu. Käytännössä matkustusalue laajenee (Helsingin, Espoon ja Vantaan sisäiset liput ja Lähiseutu 2) tai pysyy samana (kehyskuntien sisäiset liput, seutulippu ja Lähiseutu 3). Poikkeuksena on Östersundomin alue, joka on uudistuksessa C-vyöhykkeellä. Jatkossa östersundomilaiset tarvitsevat ABC-lipun Helsingin keskustaan matkustaessaan.

Pitkiä kausia ladatessa kannattaa miettiä, riittääkö jatkossa AB- tai BC-lippu ja ladata kautta sen mukaan.